tk-icons
Sivuston näkymät

Huoneistotietojärjestelmästä yhteinen tietovaranto rakennetun ympäristön tilastointiin

16.4.2019
Paula Paavilainen, Elina Vuorio
Kuva: Shutterstock

Rakennetun ympäristön tietokokonaisuus tarjoaa tulevaisuudessa tiedot rakennusten ja huoneistojen elinkaaresta, kun yhteisiä tietovarantoja kehitetään viranomaisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä. Huoneistotietojärjestelmän jatkokehittämisellä on laaja-alaiset vaikutukset rakennetun ympäristön tilastointiin.

Suomen kansallisvarallisuudesta noin 80 prosenttia on kiinni rakennetussa ympäristössä ja kotitalouksien varallisuuseristä asunto on suurin. Siksi on tärkeää panostaa sitä kuvaavan tiedon laatuun, yhteiskäyttöisyyteen ja saatavuuteen.

Tilastokeskuksen tilastojen tuotannossa käytetystä tiedosta merkittävä osa on muiden keräämää tietoa, etupäässä rekisteritietoa, hallinnollisia aineistoja ja muiden viranomaisten keräämiä tietoja.

Tilastolliset tietovarannot muodostuvat useiden eri aineistojen yhdistelminä, toinen toistaan täydentäen. Tästä syystä yhteiskunnassa syntyvän tiedon yhteiskäyttöisyys ja tiedon yhteentoimivuus korostuu juuri tilastotuotannon eri solmukohdissa ja näkyy sen lopputuloksen eli tilastojen laatuna. Tilastokeskuksen tuottamat tilastot muun muassa asuntomarkkinoista, rakennus- ja asuntokannasta tai siihen liittyvästä varallisuudesta syntyvät usean hallinnollisen aineiston yhdistelyprosessin tuloksena.

Esimerkiksi asuntojen hintojen kuukausitilaston tuotantoprosessissa yhdistetään Verohallinnon varainsiirtoveroaineisto, Verohallinnon kiinteistöverotiedot ja Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistotiedot yhteen, jotta huoneistokohtainen tieto kaikkine huoneistoa koskevine ominaisuustietoineen olisi mahdollisimman laadukas.

Tällä tavalla saadaan yhdistettyä muun muassa rakennuksen sijainti- ja rakennusvuositieto sekä asunnon kauppahinta. Kun tieto hinnasta ja asunnon ominaisuuksista tulee eri lähteistä, sisältyy siihen kuitenkin epävarmuutta.

Rakennus- ja asuntokantaa sekä asuntomarkkinoita kuvaavien tilastojen näkökulmasta sähköistä osakehuoneistorekisteriä kehittänyt ASREK-hanke ja sen jatkotyö tarjoavat paljon mahdollisuuksia tulevaisuuden tilastotuotannolle (linkkejä Maanmittauslaitoksen sivuille artikkelin lopussa).

Osakehuoneistojen tiedot siirtyvät uuteen osakehuoneistorekisteriin ja huoneistotietojärjestelmään vaiheittain tämän vuoden alusta lähtien. Rekisteriin kerätään vähitellen tiedot osakehuoneistojen, esimerkiksi asuntojen ja autopaikkojen, omistuksista ja panttauksista.

Uudet taloyhtiöt on perustettu vuoden 2019 alusta alkaen vain digitaalisesti, eikä osakekirjoja enää painateta. Ennen vuotta 2019 perustetut taloyhtiöt voivat viimeisen tiedon mukaan siirtää osakeluettelonsa huoneistotietojärjestelmään syksystä 2019 lähtien. Huoneistotietojärjestelmän ylläpidosta vastaa Maanmittauslaitos.

Tässä vaiheessa huoneistotietojärjestelmän tuottamat tiedot tukevat tilastointia, mutta vielä varsin niukalti. Ne täydentävät olemassa olevia tietoja rakennuksista ja huoneistoista muun muassa omistajatiedon osalta. Lisäksi koko asuntokannan määrälliset tiedot tarkentuvat, kun saadaan tietoa esimerkiksi pienten taloyhtiöiden määrästä.

Hankkeen alkuperäisten tavoitteiden toteutuessa asunto-osakkeiden omistusta koskevan rekisterin lisäksi järjestelmä hyödyntäisi tietoja useista jo olemassa olevista tietovarannoista. Se voisi muodostaa perusrekisterin asuntojen ja asunto-osakeyhtiöiden teknisistä ja taloudellisista tiedoista. Nämä tiedot muuttaisivat ratkaisevasti myös tilastointia.

Kauppahinnat osaksi huoneistotietojärjestelmää

Huoneistotietojärjestelmään eivät ensi vaiheessa sisälly esimerkiksi osakehuoneiston kauppahinnat – eli ”myyntihinta” sekä osakkeisiin kaupantekohetkellä kohdistuva ”yhtiölainaosuus” eriteltyinä –, sillä ne eivät ole kiinteistöjen kauppahintojen tapaan julkista tietoa

Kauppahintatiedon sisällyttäminen huoneistotietojärjestelmään hyödyttäisi koko yhteiskuntaa laadukkaampien tilastojen ja tutkimusaineiston muodossa. Tilastokeskuksen tuottamien tilastojen osalta asialla on vaikutusta ainakin asuntojen hintatilastoihin, varallisuustilastoihin ja kansalliseen kuluttajahintaindeksiin.

Suuri osa edellä mainituista tilastoista perustuu esimerkiksi EU-asetuksiin. Näin vaikutusta olisi myös Eurostatin julkaisemiin ja EKP:n käyttämiin tilastoihin.

Kauppahinnan sisältyminen järjestelmään hyödyttäisi myös toimeksiantoja ja tutkimusaineistoja, joita käytetään esimerkiksi kaupunki- ja segregaatiotutkimuksissa. Asuntojen hintatietoja käytetään myös muun muassa pankkien vakuusarvomallien taustalla.

Kauppahinnan sisältyminen huoneistotietojärjestelmään, kuten tällä hetkellä kiinteistötietojärjestelmässä, mahdollistaa asunnon hinta- ja ominaisuustietojen saamisen yhdestä lähteestä. Tiedon laatu paranee merkittävästi, kun kauppa ja asunto kohtaavat tiedon alkulähteellä.

Tällä tavoin myös viranomaisilla on yksi yhtenäinen tieto asunnosta ja siihen kohdistuneista transaktioista. Parhaassa tapauksessa tieto asuntokaupasta on saatavilla ja tilastoitavissa heti kaupanteon jälkeen. Näin kauppahinnan liittäminen huoneistotietojärjestelmään tai tiedon tuottaminen yhteisten rajapintojen avulla mahdollistaisi asuntojen hintojen ja asuntomarkkinoiden aktiivisuuden tarkemman, puolueettoman ja ajantasaisemman tilastoinnin.

Miten uudet asunnot käyvät kaupaksi – ja miten niiden hinnat kehittyvät?

Tällä hetkellä ei ole saatavilla kattavaa tietoa myytyjen uusien asuntojen lukumäärästä. Uusien asuntojen tilastointiin ei ole soveltuvaa rekisteriaineistoa, sillä varainsiirtovero maksetaan vasta, kun asunto on valmistunut. Näin ollen tiedot uusien asuntojen kaupoista tulevat rekisteriin usein jopa 1,5 vuoden viiveellä.

Huoneistotietojärjestelmään olisi mahdollista sisällyttää varaustieto jo rakennusvaiheessa tehdystä asuntokaupasta.  Tiedot tulevat uusista asunnoista huoneistotietojärjestelmään kuitenkin nyt vasta RS-prosessista vapautumisen jälkeen.

Tieto siitä, moniko tehdyistä varauksista perutaan, olisi myös kiinnostava. Kun velkaosuudet erotetaan velattomasta myyntihinnasta, saadaan tietoa siitä, kenelle uusien asuntojen suuret yhtiölainat kohdentuvat.

Isännöitsijätodistuksen linkityksestä ja rakenteistamisesta ratkaisu korjausrakentamisen tilastointiin?

Korjausrakentamisen tilastoinnin kehittämiseen kohdistuu myös useita erilaisia asiakastarpeita.

Viimeksi vuonna 2013 Tilastokeskus kehitti korjausrakentamisen tilastointia kansantalouden tilinpidon tarpeista johtuen. Tieto korjausrakentamisen määrästä, jakautumisesta rakennuskannan eri rakennustyyppeihin tai tieto siitä, mitä rakennusosaa on korjattu, on oleellisesti heikompaa kuin uudisrakentamisesta saatavilla oleva tieto.

Yksi syy tähän on korjauksiin liittyvän rekisteritiedon puute. Tämän vuoksi Tilastokeskus kerää korjauksiin liittyvää tietoa oman suoran tiedonkeruun avulla.

Huoneistoon ja rakennukseen linkitetyt isännöitsijätodistukset antaisivat tarkan kuvan rakennukseen sen elinkaaren aikana tehdyistä korjauksista. Isännöitsijätodistusten liittäminen mahdollistaisi myös tehtyjen tai tekemättömien korjausten vaikutusten arvioinnin asunnon hintaan. Jotta tieto olisi hyödynnettävissä, se tulisi tuottaa rakenteisessa muodossa.

Kiinnostava näkökulma asuntomarkkinoiden läpinäkyvyyteen on myös tieto taloyhtiöiden taloudellisesta tilasta. Jos huoneistotietojärjestelmään liitettäisiin tieto taloyhtiöiden tilinpäätöksistä, Tilastokeskus voisi lakkauttaa noin 4 000 taloyhtiölle vuosittain tehtävän tiedonkeruun, jonka tietoja käytetään asunto-osakeyhtiöiden taloustilastossa. Tilinpäätösten rakenteinen muoto on suunniteltu jo Taltio-hankkeessa.

Jos vielä toivoa saa..

niin tulevaisuudessa huoneistotietojärjestelmä sisältää kauppahinnan lisäksi tiedon sijoitusasunnon vuokrasta tai vuokrakäytöstä.

Vuokrien kehityksellä on yksittäisistä hyödykkeistä merkittävin paino kuluttajahintaindeksissä. Kuluttajahintaindeksi taas liittyy esimerkiksi eläkkeiden määräytymiseen. Suomessa ei ole kattavaa ja reaaliaikaista vuokra-aineistoa etenkään yksityisten vapaarahoitteisten asuntojen osalta.

Tilastokeskuksen mission mukaisesti tuomme luotettavan ja ajantasaisen tiedon asiakkaiden hyödyksi ja yhteiskunnalliseen keskusteluun: Tehtävänämme on laatia yhteiskuntaoloja kuvaavia luotettavia tilastoja, selvityksiä ja aineistoja.

Laissa määritetty huoneistotietojärjestelmän tarkoitus on ”Huoneistotietojärjestelmä palvelee huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden vaihdannan, vakuuksien hallinnan ja näihin verrattavan toiminnan sekä yhtiön hallinnon ja sen osakkaiden tiedonsaannin tarpeita. Lisäksi sen avulla tuotetaan tietoa tutkimusta ja tilastointia varten sekä muihin yhteiskunnan tietotarpeisiin.”

Näkisimme, että Tilastokeskuksen ja huoneistotietojärjestelmän tehtävät kohtaavat. Tilastokeskus pystyy asiantuntemuksellaan tarjoamaan näkemystä tiedon solmukohdassa toimimisesta sekä siitä, miten näitä solmuja voidaan yhteistyöllä ratkoa yhteisiä tietovarantoja kehittäen.

Paula Paavilainen työskentelee tilastopäällikkönä ja Elina Vuorio asumisen hinnat -tiiminvetäjänä Tilastokeskuksen Yritystilastot-yksikössä.

Lisätietoa Maanmittauslaitoksesta:

Ensimmäinen askel asunto-osakekaupan digitalisoimiseksi

ASREK-hanke 2.0 Osakehuoneistorekisterin kehittäminen jatkossa

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
1.8.2019
Marja Rantala

Eduskunnan keväällä hyväksymät tietopoliittinen selonteko ja tiedonhallinta­laki mahdollistavat entistä paremman tietojen hyödyntämisen yhteiskunnan, asiakkaiden ja käyttäjien hyödyksi. Tavoitteiden toteuttaminen vaatii joukkue­peliä, jossa on selvät tavoitteet lyhyemmälle ja pidemmälle ajanjaksolle sekä osaavat pelaajat oikeilla paikoilla.

Artikkeli
27.6.2019
Otto Kannisto, Paavo Kokkonen, Martti Korhonen, Elina Vuorio

Asuntotuotanto on jo useamman vuoden painottunut yksiöihin kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Viime vuonna myös niille myönnetyt rakennusluvat kuitenkin kääntyivät laskuun. 

 

- Mihin ja miten paljon yksiöitä on rakennettu?

- Mihin hintaan yksiöillä käydään kauppaa ja niitä vuokrataan?

- Entä keitä vuokrayksiöissä asuu?

Artikkeli
27.6.2019
Paavo Kokkonen, Martti Korhonen, Heidi Lauttamäki, Elina Vuorio

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat nousseet maltillisesti muualla paitsi Turussa. Tilastot kertovat asunto­markkinoiden kehityksestä myös, että:

 

- Rakennusluvat ja aloitetut hankkeet ovat vähentyneet koko maassa.

- Vanhojen osakeasuntojen kauppa oli tammi–huhtikuussa viime vuottakin hiljaisempaa. Toukokuussa kauppa piristyi alustavien tietojen perusteella.

- Asuntojen hinnoissa polarisaatio jatkuu, myös pääkaupunkiseudun sisällä.

- Asumiskustannusten nousuvauhti taloyhtiöissä on tasaantunut.

Blogi
30.4.2019
Otto Kannisto

Nousujohteinen talouskehitys on saanut yhä useamman kiinnostumaan asunto­sijoittamisesta. On jopa kirjoitettu, että asunto­sijoittamisesta on tullut ”tuulipuku­kansan bisnestä”. Tarkan kuvan muodostaminen ilmiön todellisesta koosta on kuitenkin hankalaa.

Blogi
25.2.2019
Arvo Kokkonen

Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa korostuu entisestään siirryttäessä 2020-luvulle, kirjoittaa Tilastokeskuksen uuden neuvottelukunnan puheenjohtaja Arvo Kokkonen.

Artikkeli
3.1.2019
Satu Elho, Paula Paavilainen

Yritysten alati muuttuva ja globaali toimintaympäristö aiheuttaa päänvaivaa niin tilastojen käyttäjille kuin niiden tekijöillekin. Miten pysyä ajan tasalla ja kuvata talouden toimintaa riittävän nopeasti ja kattavasti?