tk-icons
Sivuston näkymät

Yhä useampi ikäihminen asuu kotona – yli puolet pientaloissa

15.8.2019
Kuva: Shutterstock

Suuret ikäluokat täyttävät pian 75 vuotta. Jo nyt vähintään 75-vuotiaita on puoli miljoonaa, joista enemmistö asuu pientaloissa. Kolmasosa ikääntyneistä omakotiasujista asuu yksin.

Suomen väestöstä lähes joka kymmenes on vähintään 75-vuotias. Puolen miljoonan ikääntyneen raja ylittyi vuoden 2017 lopulla, kun vielä vuosikymmen sitten ikääntyneitä oli lähes satatuhatta vähemmän.

Eliniän noustessa ja ikääntyneiden määrän kasvaessa yhä useamman odotetaan pärjäävän kotona entistä pidempään. Kaikista 75 vuotta täyttäneistä kotona asuvia on 93 prosenttia. Yli puolet 75 vuotta täyttäneistä asuu joko omakotitalossa, paritalossa tai rivitalossa. 43 prosenttia ikäihmisistä asuu kerrostalossa.

Kotona asuvista 75 vuotta täyttäneistä pieni osa tarvitsee kotihoitoa. Säännöllisen kotihoidon piiriin kuului vajaat 57 000 ikääntynyttä vuoden 2017 lopulla (THL 2018), kun kotona asuvia vuona 2018 oli noin 475 000.

Kotona asuva ns. asuntoväestö käsittää tavanomaisissa asunnois­sa eli kodinomaisesti asuvat henkilöt. Asuntoväestöön ei lueta laitoksissa ja asuntoloissa asuvia, joiden huoneisto ei­ täytä asunnon määritelmää, ulkomailla asuvia eikä asunnottomia henkilöitä.

Omassa tuvassa entistä iäkkäämpinä

Omakoti- tai paritaloissa asutaan nykyään entistä ikääntyneempänä. Vuonna 2018 omakotitaloissa asuvia oli enemmistö vielä 81-vuotiaissa, ja 82-vuotiaiden ikäluokassa kerrostalo­asuminen ohitti omakotiasumisen.

Kymmenen vuotta aiemmin jo kahdeksankymppisistä enemmistö asui kerrostaloissa. Vuonna 2000 vastaava raja oli 79-vuotiaiden kohdalla.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna vuonna 2018 täysi-ikäisestä asuntoväestöstä omakotitaloissa asuvien osuus on suurimmillaan 45–49- ja 50–54-vuotiaissa, joista 58 prosenttia asuu omakotitaloissa. Näitä ikäryhmiä vanhemmassa asuntoväestössä omakotitaloissa asuvien osuus alkaa hiljalleen laskea ja kerrostaloasujien osuus nousta. (Kuvio 1)

Muutos on kuitenkin suhteellisen hidasta, sillä vuosittain kerrostaloon muuttavia ikäihmisiä on vähän.

Kuvio 1. Väestön ikäryhmät talotyypeittäin 2018
Kuvio 1. Väestön ikäryhmät talotyypeittäin 2018. Lähde: Tilastokeskus, asunnot ja asuinolot
Lähde: Tilastokeskus, asunnot ja asuinolot

Ikääntyneestä asuntoväestöstä 43 prosenttia asuu kerrostaloissa, noin 42 prosenttia omakotitaloissa ja noin 14 prosenttia rivitaloissa. Vaikka osuudet ovat pysyneet lähes muuttumattomina kymmenen vuotta, on kuitenkin merkillepantavaa, että ikääntyneiden absoluuttinen määrä kussakin talotyypissä on kasvanut väestön vanhetessa.

Esimerkiksi vuonna 2008 vähintään 75 vuotta täyttäneitä henkilöitä asui kerrostaloissa 165 000, kun vuonna 2018 vastaava luku oli jo 202 000 henkilöä. Ikääntyneille sopivien asumis­järjestelyiden, kuten hissillisten kerrostalojen, tarve siis kasvaa jatkuvasti.

Kaupunkiasuminen yleistyy

Taajamissa asuminen on jatkuvasti yleistynyt ikääntyneiden keskuudessa. Ero koko väestöön tässä suhteessa on pienentynyt 2000-luvulla (Kuvio 2).

Kuvio 2. Haja-asutusalueilla asuvien osuuden kehittyminen 2000-luvulla
Kuvio 2. Haja-asutusalueilla asuvien osuuden kehittyminen 2000-luvulla. Lähde: Tilastokeskus, asunnot ja asuinolot
Lähde: Tilastokeskus, asunnot ja asuinolot

Vuonna 2000 haja-asutusalueilla asui Suomen asuntoväestöstä 17 prosenttia ja ikääntyneistä 20 prosenttia. Nyt ero on puolittunut kahteen prosentti­yksikköön. Taajamissa asuu koko väestöstä jo 86 prosenttia ja ikääntyneistäkin 84 prosenttia.

Taajamalla tarkoitetaan tässä rakennustihentymää, jossa on vähintään 200 asukasta. Muut alueet ovat haja-asutusalueita.

Ikääntyneet eivät seuraa yksinasumisen trendiä

Yksin asui 75 vuotta täyttäneestä asuntoväestöstä vuonna 2000 hiukan yli puolet, vuonna 2018 enää 47 prosenttia (Kuvio 3). Iäkkäistä yksin asuvien osuus on siis laskenut 2000-luvun aikana 4 prosenttiyksikköä.

Vastaava luku koko väestöstä on kasvanut 5 prosenttiyksikköä yksin asumisen yleistyessä Suomen väestössä.

Kuvio 3. Yksin asuvien osuus 2000-luvulla
Kuvio 3. Yksin asuvien osuus 2000-luvulla. Lähde: Tilastokeskus, asunnot ja asuinolot
Lähde: Tilastokeskus, asunnot ja asuinolot

Eliniän, etenkin miesten eliniän piteneminen on mahdollistanut ikääntyneiden pariskuntien yhteiselon yhä vanhemmiksi. Vielä vuonna 2000 leskeksi jääneiden osuus oli suhteellisen merkittävä ikääntyneiden keskuudessa. Miehiä ikäihmisistä oli 32 prosenttia vuonna 2000, kun vuonna 2018 heitä oli jo 40 prosenttia.

Yksin asuvista iäkkäistä vuonna 2018 noin 54 prosenttia asui kerrostaloissa, 28 prosenttia omakotitaloissa ja 16 prosenttia rivitaloissa. Yksin asuvissa iäkkäissä on suhteellisesti hieman korkeampi osuus rivitaloissa asuvia kuin koko iäkkäiden asuntoväestössä. Yksin asuvat ikäihmiset suosivat kuitenkin selkeästi ikätovereitaan enemmän kerrostalo­asumista omakotitalojen sijaan.

Noin joka kolmas omakotitalossa asuva 75 vuotta täyttänyt asuu yksin. Vastaavasti yksin asuvien osuus kaikista kerrostaloissa asuvista ikäihmisistä on 59 prosenttia ja rivitaloissa 54 prosenttia.

Yksin asuminen ja kaupunkimainen asuminen yleistyvät Suomessa, mutta mitkä ovat ikääntyneiden asumisen trendit lähivuosina, kun nyt 68–74-vuotiaat, sodanjälkeiset suuret ikäluokat vanhenevat. Väestön ikääntyessä asumisen tarpeet voivat muuttua ja eliniän­odotteen kasvaessa myös asumis­tottumuksissa voi tapahtua muutoksia.

 

Kirjoittaja opiskelee aluetiedettä Helsingin Yliopistossa sekä terveydenhoitajaksi Laurea-ammattikorkeakoulussa. Hän työskenteli kesän 2019 korkeakouluharjoittelijana Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastoissa.

 

Lähteet:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018. Sosiaali- ja terveysalan tilastollinen vuosikirja 2018.

Tilastokeskus. Asunnot ja asuinolot.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
27.6.2019
Otto Kannisto, Paavo Kokkonen, Martti Korhonen, Elina Vuorio

Asuntotuotanto on jo useamman vuoden painottunut yksiöihin kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Viime vuonna myös niille myönnetyt rakennusluvat kuitenkin kääntyivät laskuun. 

 

- Mihin ja miten paljon yksiöitä on rakennettu?

- Mihin hintaan yksiöillä käydään kauppaa ja niitä vuokrataan?

- Entä keitä vuokrayksiöissä asuu?

Artikkeli
13.11.2018
Pekka Lith

Ikääntyneiden määrän kasvu ja laitos­hoidon purku ovat synnyttäneet yksityisen palvelu­asumisen markkinat. Kunnat eivät ole pystyneet vastaamaan kysynnän kasvuun omalla palvelu­tarjonnallaan. Ulkoistuksilla on haluttu turvata palvelujen säilyminen ja pienentää kiinteistöjen omistamiseen liittyviä riskejä.