tk-icons
Sivuston näkymät

Palkkojen kasvu alkoi hiipua jo ennen koronakriisiä – suurin muutos rakennusalan palkoissa

20.4.2020
Twitterissä: @mustoan
Kuva: Shutterstock

Vuoden 2019 kuluessa palkkasumman kasvu hidastui edellisvuoteen verrattuna muutamaa toimialaa lukuun ottamatta. Palkkojen kasvu hyytyi etenkin rakentamisen alalla.

Palkkasumman kehityksen osalta koronakriisiin lähdettiin vuoden 2019 jäljiltä hieman vuoden takaista heikommasta tilanteesta, sillä palkkojen kasvu hidastui viime vuoden aikana lukuun ottamatta muutamaa toimialaa. Yleisestä trendistä poikkesivat vain yksityiset terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (7,3 %), julkinen sektori (3,6 %) sekä yksityinen koulutus (2,4 %). (Kuvio 1)

Yksityisissä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa palkkojen kasvua ainakin osin selittänee suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle, jonka takia yksityisten terveyspalveluiden tarve on kasvanut julkisen puolen jonojen vuoksi.

Kuvio 1. Palkkasumman koko vuoden muutokset vuosina 2018 ja 2019
Kuvio 1. Palkkasumman koko vuoden muutokset 2018 ja 2019
Lähde: Tilastokeskus, palkkasummakuvaaja

Myös kuntapuolen ulkoistukset sekä yksityisten hoitolaitosten lisääntyminen vaikuttavat toimialan palkkojen kasvuun. Kuviosta 3 näkyy, miten kyseinen toimiala on kasvanut reippaasti vuodesta 2018 asti.

Isoin muutos rakennusalalla

Palkkojen kasvu supistui etenkin rakentamisen toimialalla: vielä vuonna 2018 palkkasumma suureni 6,8 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna, mutta vuoden 2019 aikana kasvua oli enää 2,1 prosenttia edellisvuodesta.

Vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä palkkasumma suureni rakentamisen alalla vielä nopeammin (4,9 %), mutta loppuvuotta kohden kasvu laantui ja vuoden viimeisellä neljänneksellä rakentamisen palkkasumma pieneni 0,2 prosenttia edellisvuoden neljänneksestä (kuvio 3).

Myös rakentamisen alan liikevaihdossa näkyy sama trendi (kuvio 2). Vuoden 2018 aikana liikevaihto kasvoi 7,2 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna, mutta vuonna 2019 enää 3,6 prosenttia edellisvuodesta. Osittain tätä selittänee viime vuosien rakennusbuumi, joka alkoi hiipua vuonna 2019. Vuoden 2018 lopulla valmistui myös isoja rakennushankkeita, kuten esimerkiksi Kalasataman Redi.

Kuvio 2. Rakentamisen liikevaihdon kehitys, koko vuoden muutokset vuosina 2018 ja 2019
Kuvio 2. Rakentamisen liikevaihdon koko vuoden muutokset 2018 ja 2019
Lähde: Tilastokeskus

Kuviosta 3 nähdään myös, miten muut palvelut -toimialalla palkkojen kasvu hiipui viimeisellä neljänneksellä muutoin tasaisen kehityksen jälkeen. Tähän on saattanut vaikuttaa viime vuoden marraskuulle osunut ja yli kaksi viikkoa kestänyt postilakko sekä sen tukilakot.

Kuvio 3. Palkkasumman neljännesvuosimuutokset vuosina 2018 ja 2019
Kuvio 3. Palkkasumman neljännesvuosimuutokset
Lähde: Tilastokeskus, palkkasummakuvaaja

Palkkasummaan vaikuttavat niin työllisyydessä kuin palkansaajien ansiotasossa tapahtuvat muutokset. Kuviosta 4 näkyy, miten palkkasummaindeksi kohosi vuoden 2018 neljänneksillä, mutta kasvu hidastuu selvästi vuoden 2019 puolella.

Kehitystä selittänee työllisyyden kasvun hiipuminen vuoden 2018 loppupuolelta alkaen. Sama trendi näkyy myös ansiotasoindeksin neljänneksillä, vaikkakin ansiotasoindeksin kasvu hieman kiihtyi vuoden 2019 alkupuolella.

Kuvio 4. Ansiotasoindeksin, palkkasummaindeksin ja työllisten neljännesvuosimuutokset 2018 ja 2019
Kuvio 4. Ansiotasoindeksin, palkkasummaindeksin ja työllisten neljännesvuosimuutokset 2018 ja 2019
Lähde: Tilastokeskus

Nähtäväksi jää, miten voimallisesti koronakriisin talous- ja työllisyysvaikutukset lopulta heijastuvat palkkasummien kehitykseen eri toimialoilla kuluvana vuonna. Ensiviitteitä kehityksestä saamme toukokuun puolivälissä (14.5.), kun julkaisemme maaliskuuta koskevia lukuja.

Tulorekisterissä on valtavasti potentiaalia

Palkkasummakuvaajien lähdeaineisto muuttui vuoden 2019 alusta tulorekisterin käyttöönoton myötä. Ensimmäisen kerran tulorekisteristä poimittu aineisto saapui palkkasummakuvaajia varten helmikuun lopulla, jolloin tiedot osoittautuivat puutteellisiksi tarvittavien palkkailmoitusten puuttuessa rekisteristä.

Palkkasummakuvaajien laskenta perustuu muutosestimointiin, jonka avulla pyrimme parantamaan aineiston laatua korjaamalla selkeät virheet sekä rajaamalla puutteelliset havainnot pois. Muutosestimoinnissa vertaillaan tarkasteltavan kuukauden ja edellisen vuoden vastaavan kuukauden vertailukelpoisia tietoja.

Päätimme kuitenkin laittaa tilaston julkaisun katkolle siksi aikaa, kunnes aineiston riittävästä laadusta voitaisiin olla varmoja. Varsinaista tilaston julkistuskatkoa kesti lopulta neljä kuukautta ja normaaliin rytmiin pääsimme marraskuussa, kun syyskuun luvut julkaistiin.

Palkkasummakuvaajia on nyt julkaistu jo tovi normaalirytmissä, ja voidaan keskittyä tulorekisteriin tarkemmin. Parhaillaan Tilastokeskuksessa tutkitaan tulorekisteriaineiston käyttömahdollisuuksia työvoimakustannusindeksissä, muissa palkkatilastoissa ja työssäkäyntitilastossa. Tulorekisterin käyttöönotosta on kirjoitettu tarkemmin 30.8.2019 ilmestyneessä Tieto&trendit-blogissa.

Sidosryhmätapaamissa on käynyt selvästi ilmi, että tulorekisteriaineiston hyödyntämisessä Tilastokeskukselta odotetaan yhä laajempaa palvelukykyä, jopa kokonaan uusien tilastojen tuottamista. Jos tiedonantajat vastaavat myös vapaaehtoisesti tietoihin, voidaan dataa kerätä hyvinkin tarkalla tasolla ja pohtia myös uusien tilastojen julkaisua.

Tällaisia vapaaehtoisia tietoja ovat esimerkiksi toimipaikkatiedot, tehdyt työtunnit sekä tuntipalkka. Samalla myös tiedonantajien työtaakka helpottuu, kun tiedot tarvitsee ilmoittaa vain yhteen paikkaan.

Palkkasummakuvaajien kohdalla varmasti toivottu ja kaivattu mahdollinen uudistus voisi olla tietojen nopeuttaminen: tulorekisterin myötä julkistusta voisi mahdollisesti aikaistaa nykyisestä puolentoista kuukauden viiveestä vielä nopeammaksi.

 

Anna Mustonen työskenteli artikkelia kirjoittaessaan yliaktuaarina yritysten suhdanteet -yksikössä Tilastokeskuksessa. Nykyisin hän työskentelee kansantalouden tilinpidossa.

 

Palkkasummakuvaajat -tilaston verkkosivut

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
7.5.2020
Tatu Leskinen

Suomen työllisyys ennätti kasvaa ennen koronakriisiä yhtäjaksoisesti vuodesta 2015 alkaen ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä pienentyä vuodesta 2016 alkaen. Talouskasvu veti niin työvoiman ulkopuolelta kuin piilotyöttömistä etenkin 55–64-vuotiaita työhön ja työnhakuun. Työnsaantimahdollisuuksien parantuminen näkyi selvästi myös opiskeluikäisten aktivoitumisena.

Blogi
5.5.2020
Mervi Niemi

Ennen pandemiaa palvelut olivat tulleet monipuolistamaan teollisuudesta ja vienti­painotteisesta tavara­tuotannosta eläneen Suomen taloutta ja kilpailu­kykyä. Jatkuuko monipuolistuminen kriisin jälkeen? Paljon riippuu nyt tehtävistä kysymyksistä ja ratkaisuista. Kysyntä, tuotanto ja kehittämis­toiminta voivat muuttua paljonkin.