tk-icons
Sivuston näkymät

Voiko vanhojen rikosten ilmoittaminen selittää esitutkinnan pitkää kestoa?

18.5.2020
Twitterissä: @kimmohaapakan
Kuva: Shutterstock

Rikosten esitutkinta-ajat ovat pidentyneet. Toisaalta etenkin lapsen seksuaaliset hyväksi­­käytöt voidaan ilmoittaa poliisille jopa vuosia teon jälkeen. Vanhojen rikosten selvittely on oletettavasti vaikeampaa.

Poliisin esitutkinnan kestosta etenkin lapsen seksuaalisen hyväksi­­käytön osalta on ollut keskustelua julkisuudessa. Tässä yhteydessä on ollut puhe myös rikosten selvitys­­prosenteista. Esimerkiksi seksuaalirikosten ja pahoinpitelyjen selvitysprosentit ovat olleet laskussa viime vuosina. (Taulukko 5. Eräiden rikosten selvitysprosentit 1986-2019).

Etenkin seksuaalirikosten ilmoitus­­määrät ovat olleet kasvussa, mikä saattaa vaikuttaa myös selvitys­­prosentteihin. Toisaalta osa ilmoitetuista rikoksista on saattanut tapahtua hyvin kauan ennen ilmoitusta. Näiden vanhempien rikosten selvittäminen on luonnollisesti haastavampaa.

Pahoinpitelyt nopeasti poliisin tietoon, seksuaali­­rikosten ilmoittamisessa viivettä

Raiskausrikoksissa keskimääräinen aika tapahtumasta rikos­ilmoituksen tekemiseen (ilmoituksen kesto) oli suhteellisen vakio ennen vuotta 2016, jolloin se lyheni 216 päivästä 159 päivään (kuvio 1). Tämän jälkeen ilmoituksen kesto kääntyi kuitenkin nousuun, mahdollisesti METOO-kampanjan myötä. Kampanjan vaikutus ei kuitenkaan näyttäisi olevan tilastollisesti merkitsevä, sillä vasta vuosi 2019 poikkeaa tilastollisesti merkitsevästi aiemmista vuosista.

Kuvio 1. Raiskaus ja lapsen seksuaalinen hyväksi­käyttö, aika tapahtumasta rikos­ilmoitukseen
Kuvio 1. Raiskaus ja lapsen seksuaalinen hyväksi­käyttö, aika tapahtumasta rikos­ilmoitukseen Lähde: Tilastokeskus: Rikos- ja pakkokeino­tilasto
Lähde: Tilastokeskus: Rikos- ja pakkokeino­tilasto

Lapsen seksuaalisen hyväksi­käytön osalta on havaittavissa samanlainen piteneminen vuoden 2018 kohdalla, mutta se ei jatkunut enää vuoden 2018 jälkeen.

Vuonna 2017 ilmoitettiin merkittävästi uudempia tapauksia kuin vuosina 2010 ja 2011. Mahdollisesti METOO-kampanja lisäsi ilmiön tunnettuutta ja rohkaisi ilmoittamaan tuoreemmista tapauksista. METOO-kampanja painottui loppuvuoteen 2017, joten sen vaikutus ajoittuu varmaan myös vuoden 2018 puolelle.

Keskiarvoja katsomalla saa huomattavasti erilaisen kuvan kuin mediaaneja vertailemalla. (Mediaani on järjestetyn lukujoukon keskimmäinen luku, joten muutamat ääripään suuret havainnot eivät vääristä sitä samalla tavalla kuin keskiarvoa.)

Mediaanien mukaan raiskaukset ilmoitetaan poliisille käytännössä parin päivän sisällä tapahtumasta. Vuonna 2019 mediaani kuitenkin piteni edellis­vuoden kolmesta päivästä peräti kuuteen päivään.

Lapsen seksuaalisen hyväksi­käytön ilmoituksen mediaani­kesto piteni parin edellisen vuoden vajaasta sadasta päivästä 123 päivään vuonna 2019. Eli mediaani­kesto piteni, vaikka keskiarvo laski. Tämä saattaa selittyä sillä, että osa ilmoitetuista hyväksi­käytöistä on ns. tekosarjoja, joissa sama tekijä on kohdistanut samaan uhriin useamman teon pidemmän ajan sisällä. Ensimmäinen teko on voinut tapahtua vaikka vuonna 2013 ja viimeinen teko ennen ilmoitusta on tapahtunut vuonna 2019.

Aina ei ole kyse edes tekosarjoista, vaan eri syistä erittäin vanhojen, jopa 1980-luvulla tapahtuneiden, tapausten ilmoittamisesta. Jos näitä ääripään ”havaintoja” on vähemmän, mutta yleisesti ilmoitetaan hieman edellis­vuotta vanhempia rikoksia, näkyy se keskiarvon laskuna ja mediaanin pitenemisenä.

Raiskauksen ja lapsen seksuaalisen hyväksi­käytön kohdalla ilmoituksen keski­määräinen kesto, eli aika tapahtumasta rikos­ilmoituksen tekemiseen, on satoja päiviä, mutta pahoin­pitelyjen kohdalla puhutaan kymmenistä päivistä. Ero näiden rikos­tyyppien välillä onkin merkittävä. Törkeät pahoin­pitelyt ilmoitetaan keskimäärin 20-40 päivän sisällä. Perus­muotoisissa pahoin­pitelyissä aika teosta ilmoitukseen on pidentynyt 45 päivästä 71 päivään (kuvio 2). Molempien mediaaniaika teosta ilmoitukseen on kuitenkin 0 päivää.

Kuvio 2. Pahoinpitelyt aika tapahtumasta rikos­ilmoitukseen
Kuvio 2. Pahoinpitelyt aika tapahtumasta rikos­ilmoitukseen Lähde: Tilastokeskus: Rikos- ja pakkokeinotilasto
Lähde: Tilastokeskus: Rikos- ja pakkokeinotilasto

Selvitysprosentit laskussa

Sekä pahoinpitelyjen että seksuaali­rikosten selvitys­prosentit ovat olleet lasku­suunnassa.

Selvitys­prosentti lasketaan jakamalla kaikki tiettynä vuonna selvitetyt rikokset samana vuonna ilmoitetuilla rikoksilla. Jos vuonna 2018 ilmoitetaan paljon rikoksia, jotka selvitetään vuoden 2019 puolella, näkyy se vuoden 2018 selvitys­prosentin laskuna ja vastaavasti 2019 selvitys­prosentin nousuna.

Lapsen seksuaalisissa hyväksi­käytöissä tämä edellisiltä vuosilta siirtyneiden tapauksien osuus on ollut yli 60 prosenttia vuoden aikana selvitetyistä rikoksista. Raiskausrikoksien osalta osuus on noussut vajaasta 30 prosentista lähelle 60 prosenttia.

Myös pahoinpitelyrikosten osalta on havaittavissa vanhojen juttujen osuuden kasvua.

Esitutkinta-ajat pidentymässä?

Lapsen seksuaalisen hyväksi­käytön esitutkinta-ajan keskiarvo kääntyi kasvuun vuonna 2013 parin laskuvuoden jälkeen. Vuosina 2010-2013 esitutkinta kesti keskimäärin 230-247 päivää. Vuonna 2014 kesto oli jo 305 päivää, eikä ole juurikaan laskenut alle 300 päivän. Vuodesta 2014 lähtien ero aiempiin vuosiin on tilastollisesti merkitsevä. (Kuvio 3)

Raiskausrikosten esitutkinta-aika kääntyi myös nousuun vuoden 2012 jälkeen. Merkittävämpi käänne tapahtui vuonna 2015, joka poikkeaa tilastollisesti merkitsevästi vuosista 2010-2013.

Muiden seksuaalirikosten esitutkinta-aika vaihtelee paljon eri vuosina, mutta siinäkin on ollut hienoinen nouseva trendi. 

Kuvio 3. Esitutkinnan keston keskiarvo
Kuvio 3. Esitutkinnan keston keskiarvo Lähde: Tilastokeskus: Rikos- ja pakkokeino­tilasto
Lähde: Tilastokeskus: Rikos- ja pakkokeino­tilasto

Myös pahoinpitelyjen ja törkeiden pahoin­pitelyjen esitutkinta-ajat ovat pidentyneet. Perus­muotoisissa pahoin­pitelyissä ero edelliseen vuoteen on tilastollisesti merkitsevä miltei jokaisena vuotena.

Törkeissä pahoinpitelyissä ero edelliseen vuoteen ei aina ole merkitsevä, mutta niissäkin esitutkinta-aika on pidentynyt merkittävästi 115 päivästä 209 päivään.

Kaikissa tässä tarkastelluissa rikos­ryhmissä käänne näyttäisi tapahtuneen vuosien 2012-2013 tienoilla.

Pahoinpitelyjen esitutkinnan kesto on kuitenkin kokonaisuudessaan merkittävästi lyhyempi kuin seksuaali­rikosten. 2010-luvulla törkeän pahoin­pitelyn esitutkinnan kesto oli keskimäärin noin 120 päivää lyhempi kuin lapsen seksuaalisen hyväksi­käytön esitutkinnan kesto.

Esitutkinta-ajan kasvu näkyy myös taulukossa 1, johon on koottu alle kuudessa kuukaudessa selvitettyjen osuus kaikista sinä vuonna selvitetyistä rikoksista sekä ne, joiden tutkinta on kestänyt yli kaksi vuotta. Esimerkiksi lapsen seksuaalisista hyväksi­käytöistä alle puolet selvitetään puolen vuoden sisällä ilmoituksesta. Vuonna 2013 vielä lähes 60 prosenttia selvitettiin puolessa vuodessa.

Taulukko 1. Esitutkinnan kesto, osuus tutkinnoista
A. tutkinnan kesto alle kuusi kuukautta
  2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Pahoinpitely 83,8 85,2 79,5 77,0 71,7 71,2 71,3 70,1 67,6 61,0
Törkeä
pahoinpitely
87,4 86,4 84,8 82,5 79,0 77,0 76,9 77,5 74,4 68,3
Lapsen
seksuaalinen
hyväksikäyttö
58,9 64,7 69,4 58,0 46,1 51,4 49,5 45,0 48,7 47,8
Raiskaus 81,9 82,2 80,5 62,1 67,1 64,3 62,9 61,7 60,6 52,9
Muut
seksuaali-
rikokset
78,5 78,3 86,1 76,9 64,5 73,5 71,4 61,7 69,4 53,5
B. tutkinnon kesto yli kaksi vuotta
  2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Pahoinpitely 0,7 0,6 0,9 0,9 2,0 1,9 1,9 1,8 2,2 2,6
Törkeä
pahoinpitely
0,5 1,0 1,5 0,9 1,9 2,2 1,1 2,5 2,0 4,0
Lapsen
seksuaalinen
hyväksikäyttö
3,9 2,8 1,4 5,1 5,0 7,8 9,4 7,4 5,4 6,5
Raiskaus 1,4 2,3 0,8 0,5 4,1 5,3 5,1 2,6 2,9 3,7
Muut
seksuaali­-
rikokset
1,0 0,5 1,6 1,4 1,9 3,7 3,5 2,7 2,7 4,4

Lähde: Tilastokeskus: Rikos- ja pakkokeino­tilasto

Toisaalta yli kaksi vuotta kestävien tutkintojen osuus on selkeimmin lisääntynyt pahoinpitelyillä. Seksuaali­rikoksissa vuosi­vaihtelu on suurempaa, johtuen mahdollisesti pienemmistä rikos­määristä, mutta myös niissä pitkään kestävien tutkintojen osuus on kasvu­suunnassa.

Muutamien rikosten pitkät esitutkinta-ajat voivat vääristää keskiarvoa, mutta mediaanien tarkastelu antaa saman kuvan kuin keski­arvojen tarkastelu: Esitutkinta-ajat ovat pidentyneet.

Mediaanit ovat pääsääntöisesti olleet noin 50 päivää keskiarvoja matalammat, mutta tämä keskiarvon ja mediaanin ero on kasvanut viime vuosina. Tämän voi tulkita siten, että kaikkien tutkintojen kesto ei ole pidentynyt, mutta vaikeimpien tapausten selvittely vie entistä kauemmin. (Taulukko 2)

Taulukko 2. Esitutkinta-ajan keskiarvon ja mediaanin erotus, päivää
  2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Pahoinpitely 46 42 49 52 66 66 67 66 71 69
Törkeä
pahoinpitely
40 44 48 48 58 63 61 65 72 83
Lapsen
seksuaalinen
hyväksikäyttö
67 75 52 62 82 86 78 80 77 79
Raiskaus 56 53 45 50 83 74 78 63 74 72
Muut
seksuaali-
rikokset
48 40 50 72 80 70 73 115 74 80

Lähde: Tilastokeskus: Rikos- ja pakkokeinotilasto

Netti, vanhojen juttujen kasautuminen – syitä pidentymiseen on monia

Tilastokeskuksen käytössä oleva aineisto ei sisällä teon­kuvauksia tai tapahtuma­selosteita, joiden perusteella pystyisi sanomaan jotain tekotavoista. Pahoin­pitelyjen osalta tekotavoissa tuskin on tapahtunut suurta muutosta 2010-luvulla. Sen sijaan mobiililaitteiden yleistyminen on mahdollistanut uusia tapoja lapsen houkuttelemiseen ja sitä kautta saattanut helpottaa lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä.

Netissä leviävän materiaalin tutkiminen työllistää poliisia ja saattaa viedä resursseja muusta tutkinnasta. Netin anonyymeilla keskustelu­palstoilla tapahtuneen tai sieltä alkunsa saaneen teon selvittely voi myös olla vaikeampaa. Tämä saattaa lapsen seksuaalisen hyväksi­käytön kohdalla selittää esitutkinnan keston kasvua enemmän kuin vanhojen tekojen ilmoittaminen.

Sen sijaan ns. vanhojen juttujen osuus vuoden aikana selvitetyistä rikoksista on ollut kasvussa. Jos puolet tai jopa enemmän vuoden aikana selvitetyistä rikoksista on edelliseltä vuodelta siirtyneitä, voi miettiä, missä määrin aiempien vuosien työmäärän kasautuminen heikentää ja lykkää tuoreiden rikosten selvitystä. Juttujen tutkinta ei yleensä helpotu, kun tapauksesta kulunut aika kasvaa. Näyttää hieman siltä, että vaikeimpien juttujen selvittely vie entistä enemmän aikaa, mikä puolestaan on poissa perus­tutkinnasta.

Pitää vielä ottaa huomioon se tosiasia, että etenkin seksuaali­rikosten ilmoitus­määrät ovat olleet kasvussa viime vuosina. Voikin vain todeta, että esitutkinnan keston pidentymiselle on monia syitä, eikä ongelmaan ole yhtä yksinkertaista ratkaisua.

Esitutkinnan keston syistä on alkanut selvityshanke Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa. Tämän hankkeen myötä saadaan toivottavasti laajempaa tietoa mm. alaikäisiin kohdistuneiden rikosten oikeus­prosessin kestosta.

 

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilasto­­­keskuksen väestö- ja elinolot -yksikössä ja vastaa rikos- ja pakkokeino­­­­tilastosta. 

Artikkelissa on aineistona rikoslain 20. luvun seksuaali­rikokset ja niiden yritykset ja rikoslain 21. luvun pahoin­pitely ja törkeä pahoin­pitely sekä yritykset (lievä pahoin­pitely ei mukana, sillä siitä voidaan antaa vain sakkoa).

Esitutkinnan kesto on laskettu teon ilmoitus­päivän ja tapaus­päätöksen kuittaus­päivämäärän erona. Kesto on laskettu vain niille tapauksille, jotka on merkitty selvitetyiksi ja joilla on kuittaus­päivämäärä. Poliisi laskee esitutkinnan keston tutkinnan aloittamis­päivästä, mutta Tilasto­keskuksen aineistossa tätä aloittamis­päivää ei ole. Muilta osin käytännön pitäisi olla yhtenevä.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
17.4.2019
Noora Ellonen, Monica Fagerlund, Kimmo Haapakangas

Poliisin tilastoissa rikos­epäilyjen määrä on selvästi lisääntynyt, mutta uhri­tutkimusten mukaan hyväksi­käytöksi luokiteltavat seksuaali­kokemukset ovat vähentyneet. Ilmiön tiedostaminen ja nostaminen julkiseen keskusteluun on lisännyt ilmoitus­alttiutta ja valmiutta ilmoittaa vanhemmistakin teoista, arvioivat tutkijat.