Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Autoilu on tasa-arvoistunut – naiset liikkuvat edelleen miehiä moni­muotoisemmin

15.11.2021
Kuva: Shutterstock

Miehet ja naiset omistavat nykyään ajokortin Suomessa lähes yhtä yleisesti, poikkeuksina vain nuorimmat ja vanhimmat ikäluokat. Pojat autoilevat enemmän poikkeus­luvalla jo 17-vuotiaina. Ikäihmisissä näkyy yhä autoilun miehinen historia.

Elämme suurten murrosten aikaa liikkumisessa ja erityisesti autoilussa. Nykyinen liikkumis­kulttuuri ja liikkumisen tavat eivät ole sattumaa vaan historian, teknologisen kehityksen, päätösten sekä kulttuurillisten ja taloudellisten tekijöiden muovaamaa. Jotta ymmärrämme nykyistä, on tarkasteltava historiaa.

Aikoinaan autoilu oli harvojen ja lähinnä miesten herkkua, sitten arkipäivää lähes kaikille.

Nykyään mahdollisuudet autoiluun ovat Suomessa melko yhdenvertaiset, mutta myös eriarvoisuuksia löytyy. Erottavia tekijöitä ovat mm. vielä teknologian uutuudesta johtuvat kalliit ladattavat sähkö- ja hybridiautot. Toisaalta asenteet ja ylipäätään suhtautuminen autoiluun jakavat mielipiteitä, eivätkä erot välttämättä ole sukupuolten välisiä.

Miesten maailmasta sukupuoli­vaikutusten arviointiin 

Nykyiset liikkumistavat juontavat juurensa historiaan, harjoitettuun liikenne­suunnitteluun ja lainsäädäntöön, joihin vaikuttivat sotien jälkeisen uudelleen­rakentamisen ja autoilun kasvun yhtäaikaisuus. Historian saatossa liikkumis­tottumukset ovat kuitenkin olleet jatkuvassa muutoksessa.

Sukupuolten tasa-arvo on tullut näkökulmana mukaan liikkumista koskevaan keskusteluun ja jossain määrin suunnitteluunkin, vaikkakin historiasta juontavat sukupuolierot näkyvät edelleen. Myös asenteissa stereotyyppisiä eroja on edelleen, mikä näkyy esimerkiksi suhtautumisessa naisiin auton kuljettajana.

Toisaalta liikennealan ammatit ovat sukupuolen mukaan varsin eriytyneitä. Tilastokeskuksen työssäkäynti­tilaston mukaan vuonna 2018 miesten osuus kaikista kuljetusalan työntekijöistä oli peräti 96 prosenttia.

Aiemmin suunnittelua tehtiin lähes yksinomaan miesten näkökulmasta, eikä naisten liikkumista juuri huomioitu. Nykyään eri väestöryhmien tarpeiden ja erojen tunnistaminen jo suunnittelu­vaiheessa nähdään tarpeellisena ja tarve sukupuolen­mukaiselle tilastotiedolle ja laadulliselle tarkastelulle on ilmeinen (Ramboll, 2021; Criado Perez, 2020).

Lainsäädäntö ja suositukset, kuten kestävän kehityksen tavoitteet ja päästö­rajoitukset, ohjaavat suunnittelua ja myös yksilöiden valintoja. Viimeaikaiset sähköautojen verotukseen liittyvät lakimuutokset ovat tästä hyvä esimerkki.

Vastavalmistunut raportti ilmasto- ja energiastrategian sukupuolivaikutusten arvioinnista (Paavola et al. 2021) tuo puolestaan näkyväksi strategiassa ehdotettujen politiikka­toimenpiteiden sukupuoli­vaikutuksia, mikä on varsin merkittävä askel tasa-arvon kannalta.

Ero suurin vanhimmissa ikäluokissa

Henkilöauton kuljettamiseen oikeuttava ajokortti oli vuoden 2020 päättyessä 82 prosentilla ajokortti-ikäisistä. Se tarkoittaa 3,7 miljoonaa ajokorttia.

Miehistä henkilöauton ajamiseen oikeuttava ajokortti oli 89 prosentilla ja naisista 76 prosentilla. Ajokorttien omistus on melko tasaista miesten ja naisten välillä 20-vuotiaista 64-vuotiaisiin (kuvio 1). Näissä ikäluokissa henkilöauton ajokortin omisti 91 prosenttia miehistä ja 89 prosenttia naisista.

Kuvio 1. Voimassa olevat henkilöauton kuljettamiseen oikeuttavat ajokortit vuonna 2020, prosenttiosuus ikäryhmästä
Kuvio 1. Voimassa olevat henkilöauton kuljettamiseen oikeuttavat ajokortit vuonna 2020, osuus ikäryhmästä. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Traficom, ajokorttitilastot

Ajokortillisin ikäryhmä on 50‒54-vuotiaat, jossa henkilöauton ajokortti oli 96 prosentilla miehistä ja 93 prosentilla naisista.

Nuoremmissa ikäluokissa henkilöauton ajokortteja oli miehillä noin 10 prosentti­yksikköä naisia enemmän. Poikkeus­luvalla henkilöauton ajokortin oli hankkinut lähes neljännes 17-vuotiaista pojista, mutta vain 13 prosenttia saman­ikäisistä tytöistä.

Merkittävimmät sukupuolten väliset erot löytyvät kuitenkin vanhimmista ikäluokista, joissa naisten ajokorttien omistus laskee voimakkaasti iän myötä. Yli 65-vuotiaista miehistä henkilöauton ajokortti oli 85 prosentilla ja naisista vain 54 prosentilla.

Erot vain kasvavat mitä vanhempiin ikäluokkiin mennään. Miehistä 85‒89-vuotiailla 57 prosentilla oli voimassa oleva henkilöauton ajokortti ja yli 90-vuotiaistakin lähes kolmanneksella. Naisilla vastaavat luvut olivat 13 prosenttia ja 3 prosenttia.

Sukupuolten väliset erot ajokorttien omistuksessa ovat tasoittuneet ajan myötä. Esimerkiksi vuonna 1980 ajokortti oli 74 prosentilla ajokortti-ikäisistä miehistä, mutta vain 38 prosentilla ajokortti-ikäisistä naisista. Sukupuolittaiset erot olivat tuolloin merkittäviä myös 25‒47-vuotiailla: naisista ajokortti oli vain 58 prosentilla, kun miehillä vastaava prosentti oli 86.

Kuitenkin jo 1980-luvun lopulla oli melko tavallista, että kaikki täysi-ikäistyvät hankkivat ajokortin (Tie- ja vesirakennushallitus 1989).

Vaikka aikoinaan vain harvoilla naisilla oli ajokortti, edellä­kävijöitäkin on ollut. Karolina Eskelin, joka oli ensimmäisiä lääkärinä toimineita naisia Suomessa, oli myös ensimmäisiä ajokortin hankkineita naisia. Hän oli mukana perustamassa Suomen Automobiili Klubia eli nykyistä Autoliittoa vuonna 1919, joka tuolloin oli lähinnä ruotsinkielisen yläluokan kerho ja autoilu ylipäätään varsin harvojen harrastus. (Ranto, 2021; Autoliitto).

Henkilöauton rattiin tasatahtiin, alaikäisiä lukuun ottamatta

Naiset ja miehet hankkivat henkilöauton ajamiseen oikeuttavia ajokortteja tätä nykyä lähes tasatahtia (kuvio 2). Suurimpana poikkeuksena tähän on poikkeusluvalla 17-vuotiaana suoritettujen henkilöauton ajamiseen oikeuttavien ajokorttien määrä. Pojat suorittavat näitä vuonna 2020 lähes 4 000 enemmän kuin tytöt.

Kuvio 2. Suoritetut B-luokan ajokokeet vuonna 2020
Kuvio 2. Suoritetut B-luokan ajokokeet vuonna 2020. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Traficom, ajokorttitilastot

Vuodesta 2018 lähtien pojat ovat suorittaneet henkilöauton ajokortteja poikkeus­luvalla lähes tuplasti tyttöihin verrattuna. Miehet aloittavat siis autoilun nuorempina ja ainakin voimassa olevien ajokorttien perusteella myös jatkavat sitä pidempään. Kuviossa näkyvät myös ajokortin uusimiseen liittyvät ajokokeet yli 70-vuotiaiden luokassa.

Raskaissa ajoneuvoissa edelleen miesenemmistö

Muissa ajokorttiluokissa erot ovat henkilöauto­kortteja suurempia.

Aikaisemmin moottoripyörän ajo-oikeuden sai samalla kun suoritti henkilöauton ajokortin, ja osittain siitä syystä moottoripyörän ajo-oikeuden sisältäviä ajokorttejakin on yli kaksi miljoonaa. Näistä korteista naisilla on 870 000 ja miehillä 1,2 miljoonaa.

Suurin osa raskaiden moottoriajoneuvojen kuljettajana työskentelevistä on miehiä, joten niiden kuljettamiseen oikeuttavia ajokorttejakin on miehillä enemmän.

Kuorma-auton ajo-oikeuden sisältävä kortti löytyy 700 000 mieheltä ja noin 90 000 naiselta, kuorma-auton ja perävaunun yhdistelmän ajamiseen oikeuttava ajokortti noin 200 000 mieheltä ja vain 6 000 naiselta.

Myös linja-auton ajamiseen oikeuttavat ajokortit painottuvat miehille, joilla niitä on noin 50 000, naisilla 4 500 kappaletta.

Henkilöautosta tullut hallitseva kulkuväline muutamassa vuosi­kymmenessä

Erot ajokortin omistuksessa heijastuvat luonnollisesti myös liikkumis­tapoihin kaiken kaikkiaan, mutta suhteet eivät seuraa suoraan ajokorttien omistusta.

Ajokortti-ikäiset miehet tekevät suurimman osan päivittäisistä matkoistaan henkilöauton kuljettajina. Naisilla taas päivittäiset matkat jakautuvat tasaisemmin henkilöauton kuljettamisen, henkilöauton matkustajana olemiseen ja kävelyyn (kuvio 3).

Kuvio 3. Matkaluvun jakauma kulkutavoittain 1974–2016
Kuvio 3. Matkaluvun jakauma kulkutavoittain 1974–2016. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Liikennevirasto, Henkilöliikennetutkimus 2016

Kun yli 64-vuotiaat naiset kävelivät vuonna 2016 suurimman osan päivittäisistä matkoistaan, ajoivat tätä nuoremmat ajokortti-ikäiset naiset suurimman osan matkoistaan henkilöautolla.

Vuosien myötä myös erot kulkutavoissa ovat tasoittuneet. Vielä reilut 20 vuotta sitten naisten yleisin kulkutapa oli kulkeminen jalan. Toiseksi yleisin oli matka henkilöauton kuljettajana ja lähes yhtä tavallista liikkuminen henkilöauton matkustajana.

Miesten yleisin kulkutapa sitä vastoin oli vuonna 1999 jo vakiintuneesti henkilöauton kuljettaminen.

Jos mennään tätäkin kauemmaksi vuoteen 1974, miesten yleisin kulkutapa oli henkilöauton kuljettaminen (31 %), mutta lähes yhtä yleistä oli kulku jalan (30 %). Tuolloin miehet kulkivat matkoistaan vielä 10 prosenttia linja-autolla, kun sen osuus on nykyisin pudonnut miesten matkaluvussa alle viiden prosentin.

Naiset tekivät sen sijaan vuonna 1974 yli puolet matkoistaan jalan ja linja-autolla 17 prosenttia. Naisten matkoista 11 prosenttia taitettiin henkilöauton matkustajana ja vain 7 prosenttia henkilöauton kuljettajana.

Vuoden 2016 henkilöliikenne­tutkimuksen mukaan selvästi yleisin kestävä liikkumismuoto sekä naisilla että miehillä oli kävely. Naisilla joukkoliikenne oli toiseksi yleisin, miehillä pyöräily. Vuoteen 2011 verrattuna sekä naisten että miesten kestävien liikkumis­muotojen matkaluku oli hieman pienentynyt.

Pyöräilyssä ero sukupuolten välillä ei ole kovin suuri, kun tarkastellaan matkojen lukumääriä, mutta kilometrimäärä on miehillä hieman suurempi.

Naiset suosivat kestäviä liikkumis­muotoja enemmän kuin miehet

Vuoden 2016 henkilöliikenne­tutkimuksen mukaan naiset suosivat joukkoliikennettä miehiä useammin kaikissa ikäryhmissä, suurin ero oli 35‒64-vuotiaissa.

Naisten liikkumistavat ovat kaikkiaan miesten liikkumistapoja monimuotoisemmat. Kestävien liikkumis­muotojen matkaluku eli matkaa henkilöä kohden vuorokaudessa, on naisilla suurempi kuin miehillä: vuonna 2016 naisilla luku oli 0,71, miehillä 0,48.

Naiset siis tekevät useampia matkoja; esimerkiksi työmatkalla saatetaan käyttää eri liikkumistapoja, kuten kävelyä ja julkisia kulkuneuvoja tai polkupyörää, ja matkalla poiketaan lapsen hoitopaikkaan ja kauppaan.

Kansainvälisesti vertailtuna Suomen pääkaupunki­seudulla ihmiset kävelevät selvästi eurooppalaisten verrokki­alueiden ihmisiä enemmän eikä sukupuolella näytä tässä olevan väliä. Verrokki­alueista poiketen Suomessa tyypillistä on myös lapsiperheiden runsas liikkuminen kävellen. (Ramboll, 2021)

Myös naisten ja miesten liikenne­käyttäytymisessä, erityisesti riskinotossa ja ajo­käyttäytymisessä, on eroa, mistä antavat viitteitä onnettomuustilastot. Tieliikenne­onnettomuustilaston vuoden 2021 ennakkotiedon mukaan miesten osuus loukkaantuneista henkilöauton kuljettajista oli 58 prosenttia ja kuolleista 76 prosenttia. Eroa on toki myös naisten ja miesten ajomäärissä, ajoneuvoissa ja ajoympäristössä, mutta myös liikkumisen turvallisuus­tarpeissa ylipäätään.

Toisaalta naiset loukkaantuvat onnettomuuksissa miehiä todennäköisemmin ja onnettomuus­tilanteiden on havaittu aiheuttavan naisille vakavampia vammoja kuin miehille. Ainakin osittain tämä lienee seurausta siitä, että autot ja turvallisuustestit on suunniteltu ja testattu keskivertomiehen fyysisten ominaisuuksien mukaan.

Henkilöautoista kolmannes rekisteröity naisille

Manner-Suomessa oli liikennekäytössä 30.6.2021 yhteensä 2 830 953 henkilöautoa. Näistä 61 prosenttia oli rekisteröity miesten käyttöön, naisille vajaa kolmannes ja yritysautoja oli 7 prosenttia. Tieto perustuu henkilöauton ensimmäisen haltijan ja sen puuttuessa henkilöauton ensimmäisen omistajan tietoihin, eli kyseessä on henkilöauton todennäköinen käyttäjä, joka vastaa henkilöauton käyttöön liittyvistä ajoneuvoveroista.

Auton käyttäjä ei kuitenkaan aina ole sama henkilö, jonka nimiin auto on rekisteröity. Autoa voi käyttää joku muu tai useitakin käyttäjiä, kuten perheen vanhemman nimissä olevaa autoa käyttävät ajokortin saaneet perheen lapset.

Naisten ja miesten nimiin rekisteröityjen autojen suhteellisissa määrissä ei ole tapahtunut muutosta viimeisen viiden vuoden aikana, mutta kokonais­määrät ovat nousseet aavistuksen.

Vuonna 2020 ensirekisteröidyistä 96 415 henkilöautosta 40 prosenttia rekisteröitiin miesten nimiin, 21 prosenttia naisten nimiin ja loput 39 prosenttia yrityksille ja yhteisöille.

Korona vähensi autoilua, mutta…

Ajo-oikeuksien osalta sukupuolet ovat olleet Suomessa tasa-arvoisia jo pitkään, mikä ei aina ole ollut itsestään selvää eikä ole sitä kaikissa maailman maissa vieläkään.

Yhtäläinen mahdollisuus valita oma liikkumistapa näkyy erilaisina valintoina liikkumisessa. Naiset suosivat miehiä enemmän kestäviä liikkumis­muotoja, kuten julkista liikennettä ja kävelyä.

Vaikka oman auton käyttö onkin pandemian aikana vähentynyt ‒ etätyöskentelyn lisäännyttyä ja matkustamisen vähennyttyä ‒ on yksityis­autoilun merkitys toisaalta kasvanut turvallisena liikkumismuotona julkiseen liikenteeseen verrattuna. Erityisesti iäkkäämmät ihmiset ovat kokeneet oman auton käytön mahdollistaneen turvallisen liikkumisen.

Toisaalta julkista liikennettä erityisesti työmatka­liikkumisessaan käyttävillä kriittisten alojen naistyöntekijöillä ei välttämättä ole ollut vaihtoehtoa valittavana.

Mielenkiintoista on myös nähdä, miten yleiset asenteet autoilua ja liikkumistapoja kohtaan kehittyvät ja millaisia eroja eri ikäryhmien ja alueiden välillä tulee näkymään.

Parhaillaan käynnissä oleva henkilöliikennetutkimus tarjoaa uutta tietoa väestön liikkumisesta vuonna 2021 myös tasa-arvon näkökulmasta. Ensi vuonna julkaistavat ajankäyttötutkimuksen tulokset tuovat puolestaan uutta tietoa työhön, kotitöihin ja vapaa-aikaan sekä niihin liittyviin matkoihin käytetystä ajasta.

 

Kirjoittajat työskentelevät Tilastokeskuksen yhteiskunta­tilastoissa, Marjut Pietiläinen ja Laura Lipasti Väestö, oikeus ja yhdenvertaisuus -ryhmässä ja Matti Kokkonen, Sami Lahtinen ja Nico Maunula Liikenne ja matkailu -ryhmässä.

Tilastokeskuksen asiantuntijat keskustelevat aiheesta myös Tilastolivessä.

Kirjallisuus

Autoliitto, https://www.autoliitto.fi/tietoa-meista/autoliitto/historia [viitattu 13.10.2021]

Criado Perez, C. (2020) Näkymättömät naiset. Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille.

European Mobility Atlas
 https://eu.boell.org/en/women-on-the-move-sustainable-mobility-and-gender 

Helsingin Sanomat 11.7.2019 Nainen loukkaantuu kolarissa todennäköisemmin kuin mies, ja yksi syy voivat olla miesten mittoihin suunnitellut törmäysnukketestit.

Liikennevirasto, Henkilöliikennetutkimus 2016
https://www.traficom.fi/fi/hlt?active=0&limit=20&offset=0

https://www.apu.fi/artikkelit/kaksi-asiaa-toistuu-erityisesti-suomalaisten-autonostajien-asenteet-muuttuneet

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/6adb08c4-75de-4658-bf87-e289325c8364

https://www.kuluttajaliitto.fi/blog/2020/06/18/timo-niemi-miesten-maailma-miehille-suunniteltu-maailma-on-naisille-ongelmallinen/

Liikennealan kestävän kasvun ohjelma 2021–2023
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163301/VN_2021_60.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Paavola, J.-M., Kinnunen, A., Tanhua, I. & Rautiainen, T. (2021) Ilmasto- ja energiastrategian sukupuolivaikutusten arviointi. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Energia, 2021:52, Helsinki 2021.

Ramboll (2021) Gender and (smart) mobility. Green paper March 2021.
https://ramboll.com/-/media/files/rgr/documents/markets/transport/g/gender-and-mobility_report.pdf?la=en
https://fi.ramboll.com/Media/rfi/gender-and-mobility-tutkimus

Ranto, T. (2021) Nainen ratissa. https://pointti.fi/teema/nainen-ratissa/

Tie- ja vesirakennushallitus 1974, Henkilöliikennetutkimus: Esitutkimusraportti

Tie- ja vesirakennushallitus 1989, Liikenne- ja autokantaennuste 1989-2010

Tilastokeskus & Traficom, Moottoriajoneuvokanta, Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Tilastokeskus, Tieliikennetilasto

Traficom tilastotietokanta, Henkilöliikennetutkimus 1996-2016

Traficom tilastotietokanta, Voimassaolevat ajokortit koontiluokittain

Traficom tilastotietokanta, Suoritetut ajokokeet

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
29.10.2021
Hanna Sutela

Koronakriisin sukupuolittuneet seuraukset näyttävät erilaisilta riippuen siitä, mitataanko muutoksia palkkasumman tai tehtyjen työtuntien mukaan vaiko työtä vaille jääneiden määrällä. Naisilla ja miehillä työllisyyden muutokset ovat kohdentuneet eri tavoin työn osa- tai kokoaikaisuuden, ammattiaseman ja iän mukaan tarkastelluissa ryhmissä.

tk-icons