Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Etätyö yleistyi eniten aloilla ja alueilla, joilla sitä ennen tehtiin vähiten

29.3.2021
Twitterissä: @leskinen_tatu
Kuva: Shutterstock

Säännöllisesti kotona työskennelleiden osuus nousi jo yli 50 prosenttiin valtio­sektorilla, jossa työskenneltiin jo ennen koronaa selvästi eniten etänä.

Etätyö lähes kaksin­kertaistui vuonna 2020. Suurin osa työllisistä ei kuitenkaan tehnyt etätyötä lainkaan. Etätyön tekeminen vaihteli paljon toimi­aloittain ja alueelliset erot olivat suuria.

Työvoimatutkimuksessa etätyötä on mitattu kysymällä, onko viimeisen neljän viikon aikana tehnyt ansiotyötä kotona säännöllisesti, silloin tällöin vai ei lainkaan.[1] Tällä mittarilla etätyön tekeminen lähes kaksin­kertaistui vuonna 2020.

Neljäsosa kaikista työllisistä ilmoitti työskennelleensä säännöllisesti kotona. Samaan aikaan niiden työllisten osuus, jotka eivät työskennelleet kotona lainkaan laski noin 7 prosenttiyksikköä 61 prosenttiin.

Etätyö yleistyi lähes kaikilla toimialoilla

Etätyön osuus yleistyi eniten yhdistetyllä toimialalla C, D, E (Teollisuus, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, vesihuolto jne.) eli aloilla, joilla on aiemmin työskennelty vain vähän etänä. Kyseisillä toimialoilla lomautettujen määrä yhteensä lähes nelinkertaistui. Kotona työskentelyn osuus nousi erityisen paljon todennäköisesti siitä syystä, että ”lähityönä” tehtävä työ vähentyi.    

Etätyö yleistyi reippaasti myös informaatio ja viestintä -toimialalla (J), rahoitus- ja vakuutus­toiminnassa (K) ja julkisessa hallinnossa (O), joissa se oli melko tavallista ennenkin (kuvio 1).

Kiinteistöalalta tiedämme, että välitys­toiminta siirtyi suurelta osin verkkoon varsinkin keväällä 2020.

KUVIO 1: SÄÄNNÖLLISESTI KOTONA TYÖSKENNELLEIDEN OSUUS TYÖLLISISTÄ TOIMIALOITTAIN 2019 JA 2020, %
Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Koulutuksessa (P) muutos vaikuttaa pieneltä siinä mielessä, että toimialalla tehtiin etätyötä verrattain paljon edellis­vuonna ja oppi­laitoksissa siirryttiin keväällä etä­opetukseen. Odotetusti majoitus- ja ravitsemis­toiminnassa (I) ei tapahtunut muutosta.

Kaiken kaikkiaan etätyö on yleistynyt jo pitkään, koronakriisin etätyö­suositukset vain antoivat sille kunnon sysäyksen. Korkea koulutustaso, toimiala­rakenne ja ns. tietotyötä tekevien suuri määrä on Suomessa tukenut etätyön yleistymistä.  

Valtiolla selvästi enemmän kuin kunnissa tai yrityksissä

Valtiolla tehtiin jo ennen koronaa selvästi enemmän etätyötä kuin kunta­sektorilla tai yksityisellä sektorilla. Vuosi 2020 kasvatti valtiosektorilla säännöllisesti kotona työskennelleiden osuuden 21 prosentista 52 prosenttiin.

Kuntasektorilla säännöllinen etätyö kasvoi 10 prosentista 16 prosenttiin ja yksityisellä sektorilla 15 prosentista 26 prosenttiin. Kuntasektorin työllistävin toimiala, terveyspalvelut, tarjoaa monia muita aloja vähemmän mahdollisuuksia etätyöhön.  

Sukupuolten välillä ei suuria eroja

Sukupuolten välillä ero etätyön yleisyydessä ei ollut kovin suuri. Vuonna 2020 sekä miehistä että naisista 25 prosenttia ilmoitti työskennelleensä säännöllisesti kotona. Edeltävänä vuonna vastaava osuus oli miehillä 15 prosenttia, naisilla 14 prosenttia.

Ei lainkaan kotona työskennelleitä miehiä oli 59 prosenttia ja naisia 62 prosenttia vuonna 2020. Vastaava osuus edeltävänä vuonna oli miehillä 66 prosenttia, naisilla 70 prosenttia.

Etätyö yleistyi muuallakin kuin etelässä

Ennen koronaa etätyötä tehtiin eniten Uudellamaalla.

Ehkä hieman yllättävästi säännöllinen etätyö yleistyi kriisin myötä etenkin siellä, missä se oli aiemmin harvinaisinta. Eniten etätyö yleistyi Pohjois-Karjalassa. Lapissa ja Kainuussa siirryttiin etätyöhön yhtä laajasti kuin Uudellamaalla.

KUVIO 2: SÄÄNNÖLLISESTI KOTONA TYÖSKENNELLEIDEN OSUUS TYÖLLISISTÄ ASUINMAAKUNNAN MUKAAN 2019 JA 2020, %
Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Pohjoisissa maakunnissa työllisyys kärsi Uuttamaata enemmän ja todennäköisesti osaltaan nosti kotona työskennelleiden osuutta. Pohjois-Karjalassa työllisyys­aste laski edellis­vuodesta 1,7 prosentti­yksikköä, Lapissa 2,6 ja Kainuussa 4,1 prosentti­yksikköä. Samaan aikaan Uudellamaalla työllisyysaste laski 0,9 prosentti­yksikköä.

Maakunta on tässä se maakunta, jossa vastaajan vakituinen asuinkunta sijaitsee. Muutos kotona työskentelyssä näkyy muutoksena vastaajan asuin­maakunnassa eikä esimerkiksi vapaa-ajan asunnon sijainti­maakunnassa, vaikka siellä työskentely olisikin mielletty kotona työskentelyksi.

Korona-aikana etätyötä on tutkittu melko paljon. Suurin osa työstä on kuitenkin edelleen sellaista, jota ei voi tehdä etänä. Kotona säännöllisesti työskennelleiden osuudet muistuttavat, että mahdollisuudet etätyöhön riippuvat paljon siitä, millä alalla työskentelee ja missä sattuu asumaan.

 

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen yhteiskunta­tilastoissa.

 

Lisää aiheesta:

Pertti Taskinen: Etätyö on pidentänyt työpäivää eniten koulutuksessa

Työolobarometri – ennakkotiedot 2020

Suomen yrittäjien Työelämägallup

Työterveyslaitoksen etätyökatsaus

Telian matkustus- ja etätyötilaston tuloksia Helsingin Sanomissa

 

[1] Suomen yrittäjien teettämässä kyselyssä syyskuussa 2020 etätyötä tehneistä 95 prosenttia ilmoitti työskennelleensä kotona, 21 prosenttia vapaa-ajan asunnolla ja 15 prosenttia jossain muualla.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
4.12.2023
Hanna Sutela

Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyys­asteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansain­välisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalais­taustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.

Artikkeli
27.11.2023
Tarja Baumgartner, Olga Kambur, Elina Pelkonen

Työllisyyden määritelmää harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa vuonna 2021. Tuolloin työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin. Aiemmassa vertailussa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan reilusti, mutta uudistuksen jälkeen 20–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa ja Ruotsissa lähes samalla tasolla.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Merkittävimpiä pandemia-ajan yritystukia saaneilla yrityksillä oli muita suurempia vaikeuksia pitää kiinni työntekijöistään. Sen sijaan ravitsemusalalle kohdennetun ravintolatuen vastaanottajilla tilanne on ollut suotuisampi. Tulorekisterin palkansaaja-aineiston yhdistäminen yritystukitilaston yritysaineistoon mahdollistaa tukiohjelmien ja työpaikkojen säilyvyyden välisen yhteyden tarkastelun.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Jo olemassa olevaa tietovarallisuutta voidaan hyödyntää yhdistämällä yksikköaineistoja – ja näin tuottaa uutta tilastotietoa tiedonantajia kuormittamatta. Esimerkiksi yritystukiaineiston yhdistäminen liikevaihdon suhdannetietoihin paljastaa, että keskeisiin tukiohjelmiin osallistuneista yrityksistä parhaiten pandemia-ajasta selvisivät häiriörahoitusta saaneet. Niillä saattoi kuitenkin olla myös muita paremmat lähtökohdat.

tk-icons