Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Rekisteröidystä parisuhteesta avioliittoon ja sisäisestä adoptiosta äitiyden vahvistamiseen – lakimuutokset tuovat perheiden moninaisuutta näkyviin tilastoissa

30.6.2021
Twitterissä: @LLipasti, @marjutpiet
Kuva: Shutterstock

Pride-viikkoa vietetään juhlavuoden merkeissä: Helsinki Pride -yhteisön perustamisesta on kulunut 30 vuotta. Viime vuosikymmenten lakimuutokset ovat tuoneet seksuaalivähemmistöille yhdenvertaisempia oikeuksia – ja samalla myös tilastointi on kehittynyt. Vaikka perheiden tilastointi on saanut väriä ja monimuotoisuutta 2000-luvun mittaan, jää osa sateenkaariperheistä ja muista monimuotoisista perheistä silti edelleen tilastoissa piiloon tai ne tilastoidaan väärin.

Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli 3 740 sellaista saman sukupuolen parin perhettä, jossa puolisot olivat joko avioliitossa, rekisteröidyssä parisuhteessa tai sellaisessa avoliitossa, jossa puolisoilla oli yhteisiä lapsia (biologinen äiti ja vahvistettu äiti). Näistä perheistä 24 prosenttia (922) oli niin sanottuja sateenkaariperheitä eli saman sukupuolen parin ja alaikäisten lasten muodostamia lapsiperheitä. Näistä valtaosa oli naisparien perheitä.

Tässä artikkelissa tarkastelemme saman sukupuolen parien perheiden määrää ja kehitystä väestötilastojen näkökulmasta.

Sellaisista saman sukupuolen parien perheistä, joissa on myös alaikäisiä lapsia, käytämme nimitystä sateenkaariperheet. Yleisesti sateenkaariperheiksi kutsutaan sellaisia lapsiperheitä tai perhettä suunnittelevia, joissa ainakin yksi vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön[1] (ks. Pietiläinen & Lipasti 2020; Pietiläinen & Pohjanpää 2019; Pohjanpää 2013; Moring 2013; Kansaneläkelaitos).

Artikkeli jatkaa viime vuosina Pride-viikoilla julkaistujen artikkelien sarjaa. Laura Lipasti ja Marjut Pietiläinen kirjoittivat sateenkaariperheistä vuonna 2020 ja Marjut Pietiläinen ja Kirsti Pohjanpää vuonna 2019.

Yhteiskunnan muutos näkyy laissa ja tilastoissa

Pride-viikkoa vietetään juhlavuoden merkeissä: Helsinki Pride -yhteisön perustamisesta on kulunut 30 vuotta. Tänä vuonna tulee myös kuluneeksi 50 vuotta homoseksuaalisten tekojen kriminalisoinnin poistamisesta sekä 40 vuotta homoseksuaalisuuden mielenterveysluokituksen poistamisesta.

Viime vuosikymmenten lakimuutokset ovat tuoneet seksuaalivähemmistöille yhdenvertaisempia oikeuksia. Vähitellen lakimuutokset ovat tuoneet myös yhä enemmän perheiden monimuotoisuutta näkyviin tilastoihin.

Kahden miehen tai kahden naisen muodostamien parien tilastointi alkoi parisuhteen virallistamisen tultua mahdolliseksi vuonna 2002 rekisteröidyn parisuhteen muodossa.

Lapsiperheinä sateenkaariperheet tulivat ensi kertaa näkyviin tilastoihin vuonna 2009, kun rekisteröidyssä parisuhteessa olevat saivat mahdollisuuden adoptoida perheen sisäisesti. Perheen sisäisessä adoptiossa sosiaalinen vanhempi vahvistaa vanhemmuutensa puolisonsa lapseen.

Vuoden 2017 tasa-arvoinen avioliittolaki antoi samaa sukupuolta oleville pareille samanarvoiset avioliitto-oikeudet. Tämän jälkeen parisuhteen rekisteröinti ei enää ole ollut mahdollista. Avioliittolain muutoksen myötä samaa sukupuolta oleville pareille tuli mahdolliseksi myös yhteinen, perheen ulkopuolinen adoptio.

Mies- ja naisavoparien tilastointia ei ole toistaiseksi lähdetty tekemään esimerkiksi rekistereistä päättelemällä suuren virhemahdollisuuden vuoksi.

Vaikka perheiden tilastointi on saanut väriä ja monimuotoisuutta 2000-luvun mittaan, jää osa sateenkaariperheistä ja muista monimuotoisista perheistä kuitenkin edelleen tilastoissa piiloon tai ne tilastoidaan väärin.

Äitiyslain tultua voimaan 1.4.2019 osa avoliitossa elävistä naispareista on kuitenkin tullut näkyväksi perhetilastoissa. Naispari voi vahvistaa lapselle synnyttävän äidin lisäksi toisenkin äidin jo ennen lapsen syntymää hedelmöityshoitoon suostumisen perusteella. Edellytyksenä äitiyden vahvistamiselle on, ettei lapselle voida todeta tai vahvistaa isää. Lapsella on siis kaksi juridista vanhempaa jo syntyessä, eikä perheen sisäistä adoptiota tarvita.

Vaikka perheiden tilastointi on saanut väriä ja monimuotoisuutta 2000-luvun mittaan, jää osa sateenkaariperheistä ja muista monimuotoisista perheistä kuitenkin edelleen tilastoissa piiloon tai ne tilastoidaan väärin (mm. Keski-Petäjä 2019; Lipasti & Pietiläinen 2020; Pietiläinen & Pohjanpää 2019; Lehtonen 2019; Pohjanpää 2013).

Ennen parisuhde rekisteröitiin, nykyisin solmitaan avioliitto

Parisuhteen virallistaminen samaa sukupuolta oleville pareille on ollut mahdollista Suomessa siis vuoden 2002 maaliskuusta lähtien, kun rekisteröidyn parisuhteen solmiminen tuli mahdolliseksi.

Samanarvoista avioliitto-oikeutta saman sukupuolten parit joutuivat kuitenkin odottamaan vielä viisitoista vuotta, kunnes maaliskuussa 2017 avioliiton solmiminen samaa sukupuolta oleville tuli vihdoin mahdolliseksi. Sen jälkeen uusia rekisteröityjä parisuhteita ei ole enää voinut solmia.

Lakimuutoksen jälkeen rekisteröidyssä parisuhteessa elävät pariskunnat ovat voineet muuttaa rekisteröidyn parisuhteensa avioliitoksi tai jatkaa rekisteröidyssä parisuhteessa. Vajaat 2 900 henkilöä on vaihtanut rekisteröidyn parisuhteen saman sukupuolen avioliitoksi väestötietojärjestelmässä maaliskuun 2017 jälkeen.

Uusien rekisteröityjen parisuhteiden määrä oli vuositasolla suurimmillaan heti vuonna 2002 lain voimassaolon ensimmäisenä vuotena; tuolloin lähes 450 paria rekisteröi suhteensa (kuvio 1). Tämän jälkeen uusia rekisteröityjä parisuhteita solmittiin keskimäärin 280 vuosittain aina vuoteen 2016 saakka. Vuoden 2017 tammi-helmikuussa solmittiin vielä 36 uutta rekisteröityä parisuhdetta.

Viimeiset rekisteröidyt parisuhteet solmittiin 28.2.2017. Kaikkiaan 4 216 pariskuntaa rekisteröi parisuhteensa lain voimassaoloaikana vuosina 2002–2017.

Suomessa on viime vuosina solmittu vuosittain noin 23 000 avioliittoa. Vuonna 2020 kaikista uusista avioliitoista 1,8 prosenttia solmittiin samaa sukupuolta oleville pareille. Uusia avioliittoja solmittiin vuonna 2020 saman sukupuolen parien kesken 395 eli 19 enemmän kuin edellisvuonna.

Tasa-arvoisen avioliittolain voimaantulovuonna 2017 uusia samaa sukupuolta olevien parien avioliittoja solmittiin yhteensä 554. Ensimmäisen vuoden jälkeen tahti on ollut maltillisempi ja samansuuntainen kuin rekisteröityjen parisuhteiden tultua aikanaan mahdollisiksi.

Kuvio 1. Rekisteröityjen parisuhteiden ja saman sukupuolen avioliittojen solmiminen sukupuolen mukaan 2002–2020*
Kuvio 1. Rekisteröityjen parisuhteiden ja saman sukupuolen avioliittojen solmiminen sukupuolen mukaan 2002–2020*. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, siviilisäädyn muutokset
*Rekisteröity parisuhde tuli mahdolliseksi 1.3.2002 ja samaa sukupuolta olevien avioliitto 1.3.2017.

Naispareja on parisuhteensa virallistaneista pareista enemmän kuin miespareja. Ainoastaan vuonna 2002, jolloin rekisteröity parisuhde tuli mahdolliseksi, oli miespareja parisuhteensa virallistaneista enemmän. Tuolloin naisparien osuus solmituista liitoista oli 46 prosenttia.

Sittemmin parisuhteensa virallistaneiden naisparien osuus on kasvanut, ja nyt naisparien osuus liiton solmineista on jo lähes 70 prosenttia. Vuonna 2020 liiton solmi yhteensä 272 naisparia ja 123 miesparia, ja solmittujen liittojen määrä kasvoi edellisvuodesta kymmenillä liitoilla.

Saman sukupuolen avioliiton solmivat naiset ovat nuorempia kuin avioliiton solmivat miehet. Vuonna 2020 naisparien keski-ikä oli 35,8 ja miesparien 42,2 vuotta.

Saman sukupuolen virallisissa parisuhteissa olevien määrä kasvanut

Vuoden 2020 lopussa väestössä oli yhteensä 7 426 henkilöä, jotka olivat rekisteröidyssä parisuhteessa tai avioliitossa samaa sukupuolta olevan kanssa. Edellisestä vuodesta määrä kasvoi 536 henkilöllä. Kymmenessä vuodessa näiden parien määrä on kasvanut 4 278 henkilöllä (kuvio 2).

Määrä ei kuitenkaan täysin vastaa siviilisäädyltään rekisteröidyssä parisuhteessa tai avioliitossa samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa olevien määrää, sillä siviilisäätytieto ei kuvaa henkilöiden tilannetta kovin tarkasti. Tämä johtuu siitä, että perhetilastossa lähtökohtana on samassa asunnossa asuminen, eivätkä kaikki siviilisäädyltään rekisteröidyssä parisuhteessa tai avioliitossa olevat syystä tai toisesta asu yhdessä.

Perhetilastossa ei toistaiseksi tilastoida samaa sukupuolta olevia avopareja. Poikkeuksena tähän ovat sellaiset saman sukupuolen avoparit, joilla on yhteisiä lapsia eli pariskunnan toinen osapuoli on lapsen biologinen äiti ja toinen lapselle vahvistettu äiti[2]. Tällaisia pareja tilastoitiin perhetilastossa vuonna 2020 ensimmäisen kerran, ja tällaisia henkilöitä oli vuoden 2020 lopussa yhteensä 54. (kuvio 2.)

Kuvio 2. Rekisteröidyssä parisuhteessa tai avioliitossa samaa sukupuolta olevan kanssa elävät naiset ja miehet 2002–2020
Kuvio 2. Rekisteröidyssä parisuhteessa tai avioliitossa samaa sukupuolta olevan kanssa elävät naiset ja miehet 2002–2020. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, perheet

Vuonna 2020 naisten osuus rekisteröidyssä parisuhteessa tai saman sukupuolen avioliitossa elävistä oli 62 prosenttia. Naiset olivat nuorempia kuin miehet (kuvio 3).

Tyypillisin saman sukupuolen virallistetussa parisuhteessa elävä henkilö oli 30–39-vuotias nainen: heitä oli 1 528 eli kolmannes saman sukupuolen parisuhteensa virallistaneista naisista. Toiseksi eniten oli 40–49-vuotiaita naisia, yhteensä 1 305. Tässä ikäryhmässä naisten ja miesten osuus oli kuitenkin sama, 28 prosenttia.

Miesten muodostamissa virallistetuissa parisuhteissa eläviä oli määrällisesti ja suhteellisesti eniten 50–59-vuotiaiden ikäryhmässä (29 %), mutta ero 40–49-vuotiaisiin on hyvin pieni. 

Miehillä erot ikäryhmien välillä eivät ylipäätään olleet lukumääräisesti niin suuria kuin naisilla. Nuoremmissa ikäryhmissä miehiä oli selvästi vähemmän kuin naisia, mutta saman sukupuolen virallisessa parisuhteessa elävien 50–59-vuotiaiden naisten ja miesten lukumäärä oli lähes sama. Tätä vanhemmissa miesten määrä oli hieman naisten määrää suurempi ja osuus selvästi suurempi. 

Kuvio 3. Rekisteröidyssä parisuhteessa tai avioliitossa samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa elävät iän ja sukupuolen mukaan 2020, prosenttia
Kuvio 3. Rekisteröidyssä parisuhteessa tai avioliitossa samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa elävät iän ja sukupuolen mukaan 2020, prosenttia. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

Enemmän virallistettuja parisuhteita, enemmän eroja

Vuonna 2020 yhteensä 157 saman sukupuolen virallista parisuhdetta päätyi eroon. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta 31 erolla.

Vuosina 2015–2017 vuosittain noin 130 paria erosi rekisteröidystä parisuhteesta. Tuon jälkeen rekisteröityjen parien erot vähentyivät ja vuonna 2020 niitä oli enää 69. Samana vuonna samaa sukupuolta olevien parien avioeroja oli puolestaan 88.

Vuoden 2020 loppuun mennessä kaikkiaan 173 saman sukupuolen avioliittoa oli päättynyt eroon, ja vastaavasti rekisteröityjä parisuhteita oli purettu yhteensä 1 346. Erojen kokonaismäärän kasvu on melko luontainen seuraus siitä, että parisuhteensa virallistaneiden saman sukupuolen parien määrä on lisääntynyt. 

Koska naisten virallistamia saman sukupuolen parisuhteita on enemmän kuin miesten, on naispareilla myös enemmän eroja. Vuonna 2020 rekisteröityjen parien eroista naisparien eroja oli 48 ja miesparien eroja 21. Saman sukupuolen avioparien eroista 63 oli naisparien eroja ja 25 miesparien.

Naisparien perheitä enemmän kuin miesparien perheitä

Perhetilastoissa perheiksi katsotaan samassa osoitteessa asuvat avioparit, parisuhteensa rekisteröineet parit, eri sukupuolta olevien avoparit ja yhden vanhemman perheet. Myös lapseton pariskunta voi siis olla perhe, mutta yksin asuva aikuinen ei.

Perheeksi ei myöskään tilastoida vakituisessa parisuhteessa elävää paria, jolla ei ole yhteistä virallista osoitetta. Myöskään samaa sukupuolta olevien avoliittoon perustuvia perheitä ei tilastoida perheeksi, ellei parilla ole yhteisiä lapsia (biologinen äiti ja vahvistettu äiti).

Avoliitossa olevien naisparien perheiden, joilla on juridisesti yhteinen lapsi, tarkastelu tuli mahdolliseksi vuoden 2019 äitiyslain myötä. Nämä parit sisällytettiin perhetilastoon ensi kertaa vuonna 2020, jolloin tällaisia perheitä oli yhteensä 27.

Perhetilastosta voidaan nyt tarkastella siis naimisissa olevien tai parisuhteensa rekisteröineiden vanhempien sateenkaariperheiden lisäksi myös saman sukupuolen avopareja, joilla on juridisesti yhteinen lapsi. Tämä tarkoittaa sitä, että perheen lapsella on hänet synnyttäneen äidin lisäksi vahvistettu äiti, joka on antanut suostumuksensa hedelmöityshoitoon.

Nykyisin parisuhteensa virallistaneiden samaa sukupuolta olevien parien perheistä suurin osa on naisparien perheitä.

Perhetilaston mukaan Suomessa oli vuoden 2020 lopussa yhteensä 3 740 saman sukupuolen parin muodostamaa perhettä (kuvio 4). Saman sukupuolen parien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 268 perheellä. Määrä on kasvanut vuodesta 2002 lähtien melko tasaisesti 2000- ja 2010-luvuilla. Vuonna 2016 määrä hieman tasaantui ennen tasa-arvoisen avioliittolain voimaantuloa – ja puolestaan lisääntyi taas lain tultua voimaan.

Kuvio 4. Saman sukupuolen avioparien ja rekisteröityjen parien perheet 2002–2020*
Kuvio 4. Saman sukupuolen avioparien ja rekisteröityjen parien perheet 2002–2020*. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, perheet
*Rekisteröity parisuhde tuli mahdolliseksi 1.3.2002 ja samaa sukupuolta olevien avioliitto 1.3.2017.

Nykyisin parisuhteensa virallistaneiden samaa sukupuolta olevien parien perheistä suurin osa on naisparien perheitä. Rekisteröityjen parisuhteiden tultua mahdolliseksi perheet olivat aluksi tasaisesti mies- ja naisparien muodostamia. 2010-luvulle tultaessa naisparien perheiden osuus oli noin 60 prosenttia. Vuonna 2020 saman sukupuolen pareista 62 prosenttia oli naisparien perheitä.

Vuonna 2020 samaa sukupuolta olevien parisuhteensa virallistaneiden parien perheistä 949 oli sellaisia, joissa oli kotona asuvia lapsia. Kyseessä ei siis välttämättä ole lapsiperhe, vaan lapsi tai lapset voivat olla myös täysi-ikäisiä. Näistä perheistä 693 oli aviopariperheitä ja 229 rekisteröidyn parin perheitä. Lisäksi oli 27 sellaista saman sukupuolen avoparin perhettä, joissa oli yhteisiä lapsia eli perheessä oli sekä biologinen että vahvistettu äiti.

Lapsiperheistä 0,2 prosenttia sateenkaariperheitä

Vuoden 2020 lopussa saman sukupuolen parien perheistä 24 prosenttia oli lapsiperheitä (kuvio 5) eli sellaisia perheitä, joissa oli vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi.

Osuus on nyt selvästi suurempi kuin vuonna 2002, jolloin harvempi kuin joka kymmenes saman sukupuolen parin muodostama perhe oli lapsiperhe. Lapsiperheiden osuus saman sukupuolen parien perheistä onkin kasvanut tasaisesti vuodesta 2002.

Sen sijaan vuoteen 2019 verrattuna osuus oli nyt prosenttiyksikön pienempi. Suurin osa sateenkaariperheistä on naisten perheitä – ja erityisesti näiden perheiden osuus on myös kasvanut.

Miesparien ja alaikäisten lasten perheiden osuus on pysynyt noin prosentissa. Toki osa miespareista voi olla myös etävanhempia, jolloin he eivät tule tilastoiduiksi lapsiperheeksi, vaikka lapsia heidän luonaan säännöllisesti, mutta ei vakituisesti, asuisikin.

Parisuhteensa virallistaneiden naisparien perheistä 39 prosenttia oli lapsiperheitä vuonna 2020. Osuus vastaa lapsiperheiden osuutta kaikista perheistä (38 %).

Kuvio 5. Lapsiperheiden osuus samaa sukupuolta olevien parien perheistä (rekisteröidyt parisuhteet, avioparit ja saman sukupuolen avoparit, joilla yhteisiä lapsia) 2002–2020*, prosenttia
Kuvio 5. Lapsiperheiden osuus samaa sukupuolta olevien parien perheistä (rekisteröidyt parisuhteet, avioparit ja saman sukupuolen avoparit, joilla yhteisiä lapsia) 2002–2020*, prosenttia. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, perheet
*Rekisteröity parisuhde tuli mahdolliseksi 1.3.2002 ja samaa sukupuolta olevien avioliitto 1.3.2017. 1.4.2019 voimaan tulleen äitiyslain (253/2018) mukaan lapsella voi olla kaksi äitiä.

Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli kaikkiaan 556 052 lapsiperhettä. Näistä lapsiperheistä 0,2 prosenttia (n=913) oli sateenkaariperheitä.

Sateenkaariperheiden määrä on kasvanut melko tasaisesti vuodesta 2002 lähtien. Samaa sukupuolta olevien avioliiton tultua mahdolliseksi vuonna 2017, on rekisteröityjen parien lapsiperheiden määrä laskenut ja vastaavasti saman sukupuolen avioparien lapsiperheiden määrä kasvanut. Vuonna 2020 aviopariperheiden osuus sateenkaarilapsiperheistä oli 73 prosenttia.

Vuoden 2020 lopussa rekisteröityjen parien lapsiperheitä oli 219 ja saman sukupuolen avioparien lapsiperheitä 667.

Lisäksi oli 27 sellaista kahden naisen avopariperhettä, joissa toinen puolisoista oli perheen lapsen biologinen äiti ja toinen lapselle vahvistettu äiti. Näitä perheitä oli kaksi prosenttia sateenkaarilapsiperheistä. Muutoin saman sukupuolen avopareja ei ole perhetilastoissa toistaiseksi tilastoitu.

Kuvio 6. Samaa sukupuolta olevien parien (rekisteröidyt parisuhteet, avioparit ja saman sukupuolen avoparit, joilla yhteisiä lapsia) lapsiperheet vuosina 2002–2020*
Kuvio 6. Samaa sukupuolta olevien parien (rekisteröidyt parisuhteet, avioparit ja saman sukupuolen avoparit, joilla yhteisiä lapsia) lapsiperheet vuosina 2002–2020*. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, perheet
*Rekisteröity parisuhde tuli mahdolliseksi 1.3.2002 ja samaa sukupuolta olevien avioliitto 1.3.2017. 1.4.2019 voimaan tulleen äitiyslain (253/2018) mukaan lapsella voi olla kaksi äitiä.

Lapsista 0,1 prosenttia sateenkaariperheissä

Suomen perheissä oli vuoden 2020 lopussa yhteensä 1 020 884 alaikäistä lasta, mikä on 7 146 vähemmän kuin edellisvuonna. Näistä lapsista 1 492 (0,1 %) kasvoi parisuhteensa virallistaneen nais- tai miesparin perheessä tai sellaisessa saman sukupuolen avoparin perheessä, jossa oli puolisoiden yhteisiä lapsia (perheessä biologinen ja vahvistettu äiti). Määrä on 126 suurempi kuin edellisenä vuonna.

Luku on kuitenkin todellisuudessa tätä suurempi, sillä lapsia asuu myös muissa saman sukupuolen avoparien perheissä, joita ei toistaiseksi tilastoida.

Taulukko 1. Lapsiperheiden lapset perhetyypeittäin vuonna 2020
  Lkm %
Aviopari ja lapsia, eri sukupuolta  624 103 61,1
Äiti ja lapsia 180 466 17,7
Isä ja lapsia 27 954 2,7
Avopari ja lapsia, eri sukupuolta 186 869 18,3
Sateenkaariperhe* 1 492 0,1

Lähde: Tilastokeskus, perheet 
*Saman sukupuolen aviopari/rekisteröity pari ja lapsia sekä saman sukupuolen avopari ja yhteisiä lapsia (biologinen äiti ja vahvistettu äiti).

Kaikista lapsiperheistä 43 prosenttia oli vuoden 2020 lopussa yksilapsinen (kuvio 7). Osa näistä perheistä on vain tilapäisesti yksilapsinen, sillä perheen lapsimäärä voi kasvaa myöhemmin tai se on voinut jo vähentyä esimerkiksi isosisarusten muutettua pois lapsuudenkodista. Suurin yksilapsisten osuus oli isä ja lapsia -perhetyypin perheissä.

Sateenkaariperheissä yksilapsisten perheiden osuus on suurempi kuin kaikissa lapsiperheissä (43 %) tai eri sukupuolta olevien avioparien lapsiperheissä (35 %). Vuoden 2020 lopussa noin puolet sateenkaariperheistä oli yksilapsisia.

Vielä vuonna 2002 yksilapsisten sateenkaariperheiden osuus oli 60 prosenttia (Pohjanpää 2013). Lasten lukumäärä on siis kasvanut sateenkaariperheissä, mitä on jouduttanut parisuhteiden virallistamisen mahdollistuminen.

Vuoden 2020 lopussa 39 prosenttia sateenkaariperheistä oli kaksilapsisia ja hieman useampi kuin joka kymmenes oli kolmelapsinen. Vähintään nelilapsisia oli kaksi prosenttia sateenkaariperheistä.

Sateenkaariperheet muistuttavat lapsimäärältään eniten eri sukupuolta olevien avoparien lapsiperheitä. Alaikäisten kotona asuvien lasten lukumäärä oli suhteellisesti suurin eri sukupuolta olevissa aviopariperheissä, joista useammassa kuin joka viidennessä oli vähintään kolme alaikäistä lasta.

Kuvio 7. Lasten lukumäärä lapsiperheissä perhetyypin mukaan 2020, prosenttia
Kuvio 7. Lasten lukumäärä lapsiperheissä perhetyypin mukaan 2020, prosenttia. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, perheet
*Saman sukupuolen aviopari/rekisteröity pari ja lapsia sekä saman sukupuolen avopari ja yhteisiä lapsia (biologinen äiti ja vahvistettu äiti).

Perheen sisäiset adoptiot ovat kasvattaneet kotimaisten adoptioiden määrää

Vuonna 2019 Suomessa tehtiin yhteensä 370 adoptiota, joista 291 oli kotimaisia adoptioita ja 79 ulkomailla syntyneiden lasten adoptioita. Adoptioista hieman yli kolmannes (N=127, 34 %) oli perheen ulkopuolisia ja loput (243) perheen sisäisiä adoptioita. Perheen sisäisessä adoptiossa aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli adoptoi puolisonsa biologisen lapsen.

Adoptioissa on yleisimmin kyse alaikäisen lapsen adoptiosta. Vuonna 2019 kaikista adoptiosta 72 prosenttia oli alaikäisen lapsen adoptioita, ja reilu neljäsosa adoptoiduista oli 18 vuotta täyttäneitä. Täysi-ikäisinä adoptoiduista valtaosa oli Suomessa syntyneitä ja kyseessä oli yleensä perheen sisäinen adoptio.

Vuonna 2019 voimaan tullut äitiyslaki mahdollisti puolestaan äitiyden vahvistamisen ilman perheen sisäistä adoptiota, mikä näkynee jatkossa perheen sisäisten adoptioiden määrän laskuna.

Hieman yli puolet (127, 52 %) perheen sisäisistä adoptioista (243) tehtiin rekisteröityjen parien tai samaa sukupuolta olevien avioparien perheissä. Perheen sisäinen adoptio rekisteröidyssä parisuhteessa tuli Suomessa mahdolliseksi syyskuussa 2009, minkä jälkeen vuosina 2009–2019 yhteensä 1 082 alle 18-vuotiasta lasta on adoptoitu perheen sisäisesti rekisteröidyn parin ja saman sukupuolen avioparin perheisiin.

Vaikka sateenkaariperheet ovatkin kasvattaneet kotimaisten adoptioiden määrää, on vuosittaista vaihtelua kuitenkin ollut. Vuonna 2019 voimaan tullut äitiyslaki mahdollisti puolestaan äitiyden vahvistamisen ilman perheen sisäistä adoptiota, mikä näkynee jatkossa perheen sisäisten adoptioiden määrän laskuna. (Vuotta 2020 koskevia tietoja adoptioista julkaistaan elokuussa 2021.)

Tilastointi kehittyy – osa perheistä jää kuitenkin vielä piiloon

Lainsäädännön muutosten myötä myös tilastointia on pystytty hieman parantamaan moninaisuutta paremmin huomioivaksi. Muutos on kuitenkin hidasta.

Äitiyslain myötä perhetilastoon on saatu mukaan ne saman sukupuolen avopariperheet, joissa on puolisojen yhteisiä lapsia eli perheessä on biologinen äiti ja lapselle vahvistettu äiti.

Sen sijaan muita saman sukupuolen avopareja ei toistaiseksi ole tilastoitu perhetilastossa. Jatkossa olisi hyvä pohtia, miten voitaisiin tilastoida myös ne samaa sukupuolta olevien avoparien perheet, joilla ei ole yhteisiä juridisia lapsia tai lapsia ollenkaan.

Rekisteriaineistoon pohjautuvan tilastoinnin katveeseen jää valitettavasti edelleen perhemuotoja, ja osa perheistä tilastoituu väärin: esimerkiksi saman sukupuolen avoparien perheitä tilastoituu eri sukupuolta olevien avoparien lapsiperheisiin tai yhden vanhemman perheisiin. Yhteiskunnan muutoksiin rekisteripohjainen aineisto taipuu myös hieman kömpelösti, perheiden moninaisista arkikäytännöistä puhumattakaan.

Tästä huolimatta rekisteripohjainen perhetilasto puolustaa kuitenkin yhä paikkaansa perheiden kokonaistilanteen kuvaamisessa, sillä se kattaa koko väestön. Lisäksi väestönpohjaisella tiedolla on etunaan pitkät aikasarjat yhteiskunnan kuvaamisessa, mikä saattaa toisinaan nykyisessä nopeatempoisessa tietotarpeen maailmassa unohtua.

Tilastointia pyritään kehittämään edelleen kuvaamaan muuttuvan yhteiskunnan tarpeita sekä perheiden moninaisuutta ja käytäntöjä entistä paremmin. Perheiden kuvaamiseksi mahdollisimman kattavasti ja ajantasaisesti tarvitaan kyselytutkimuksia, laadullista tutkimusta ja mahdollisia uusia aineistolähteitä. Yhteistyö eri tilastontuottajien, tutkijoiden ja toimijoiden välillä on jatkossa entistäkin tärkeämpää.

 

Johanna Lahtela työskentelee korkeakouluharjoittelijana, Laura Lipasti yliaktuaarina ja Marjut Pietiläinen erikoistutkijana Tilastokeskuksen Yhteiskuntatilastot-osastolla Väestö, oikeus ja yhdenvertaisuus -ryhmässä.

Perhetilastoinnin kannalta keskeisiä lakimuutoksia

Vanhemmuuden vahvistaminen ja äitiyslain muutos (2019)
Tasa-arvoisen avioliittolain myötä kaksi naista tai kaksi miestä on Suomessa voinut adoptoida yhdessä lapsen. Sen sijaan lapsi, joka syntyi samaa sukupuolta olevien avioliittoon (tai rekisteröityyn suhteeseen) vuosina 2017–2018, ei ollut automaattisesti parin yhteinen, vaan toisen äidin äitiyden vahvistaminen edellytti perheen sisäistä adoptiota. Äitiyslain muutoksen myötä avioliitossa oleva naispari voi vahvistaa molemmat naiset tulevan lapsen vanhemmiksi neuvolassa jo ennen lapsen syntymää. Laki astui voimaan huhtikuussa 2019.

Tasa-arvoinen avioliitto (2017)
Suomessa on ollut mahdollista solmia avioliitto myös kahden samaa sukupuolta olevan henkilön kesken 1.3.2017 lähtien. Uudistuksen myötä nais- ja miesparit saivat (lähes) samat oikeudet kuin erisukupuoliset aviopariskunnat ja myös ulkomailla solmitut samaa sukupuolta olevien avioliitot tunnustetaan Suomessa.

Rekisteröidyn parisuhteen muuttaminen avioliitoksi (2017)
Pari, joka elää rekisteröidyssä parisuhteessa, on voinut maistraatissa muuttaa liittonsa avioliitoksi 1.3.2017 lähtien. Tämä koskee vain Suomessa solmittuja liittoja. Vihkimispäiväksi tulee ilmoituksen maistraattiin saapumispäivä. Maaliskuun 2017 jälkeen Suomessa ei ole enää ollut mahdollista solmia uusia rekisteröityjä parisuhteita, mutta vanhat rekisteröidyt parisuhteet ovat jääneet voimaan, jos pari ei ole halunnut muuttaa rekisteröityä parisuhdettaan avioliitoksi. Kun pari muuttaa rekisteröidyn parisuhteensa avioliitoksi, ei tilastollisessa mielessä ole kyse uudesta avioliitosta.

Kahden samaa sukupuolta olevan henkilön parisuhteen rekisteröinti (2002–2017)
Kahden samaa sukupuolta olevan henkilön parisuhteen rekisteröinti tuli Suomessa mahdolliseksi 1.3.2002. Rekisteröinti tapahtui maistraatissa, ja sen myötä puolisoille tuli osittain samat oikeudet ja velvollisuudet kuin avioliitossakin. Uusia rekisteröityjä parisuhteita ei ole ollut mahdollista muodostaa enää 28.2.2017 jälkeen.

Perheen sisäinen adoptio (2009)
Rekisteröidyille pareille perheen sisäinen adoptio tuli mahdolliseksi syyskuussa 2009. Perheen sisäisessä adoptiossa sosiaalinen vanhempi vahvistaa vanhemmuutensa puolisonsa lapseen. Ilman adoptiota sosiaalinen vanhempi käsitetään lapselle juridisesti vieraaksi. Adoptioprosessi edellyttää adoptioneuvontaa, eikä adoptiota voida tehdä ennen lapsen syntymää. Adoptiolapsi saa perheessä täysin saman aseman kuin perusperheeseen syntynyt lapsi. Adoption myötä vanhemmalle tulee muun muassa elatusvelvollisuus suhteessa lapseen ja lapsi perii vanhempansa. Adoptio on purkamaton. Adoption juridinen termi on lapseksiottaminen.

Perhetilastoinnin historiaa

Suomessa on perhetilaston mukaan yhteensä 1,5 miljoonaa perhettä. Valtaosa näistä virallisen tilaston perheistä on eri sukupuolta olevan pariskunnan muodostamia perheitä. Perheiden määrä on viime vuosina pienentynyt. Perhetyypeissä tapahtuvat muutokset ovat vuosittain kovin pieniä, eivätkä juurikaan näy eri perhetyyppien prosenttiosuuksissa. Kuitenkin myös määrällisesti pienet muutokset voivat olla yhteiskunnallisesti merkittäviä.

Perheitä ja parisuhteita on Suomessa tilastoitu todella pitkään. Ensimmäiset väestötilastot tehtiin jo vuonna 1749. Aiemmin väestötilastot perustuivat väestölaskentoihin, joita tehtiin aluksi viiden vuoden, ja vuodesta 1880 lähtien kymmenen vuoden välein. Pitkään tietoja kerättiin kirkonkirjoja ja papiston työpanosta hyödyntäen, ja vuodesta 1865 lähtien toteuttajana oli Tilastollinen päätoimisto (aluksi väliaikainen tilastotoimisto). Vuodesta 1990 eteenpäin Suomessa on siirrytty rekisteripohjaiseen väestölaskentaan.

Vaikka rekisteritietojen käytöllä on lukuisia hyviä puolia, on sillä myös rajoitteensa yhteiskunnan kuvaamiselle. Perhetilastossa, jossa perheet muodostetaan väestötietojärjestelmän tietojen mukaan samassa asunnossa asuvista henkilöistä, avopariperhe on toistaiseksi muodostettu vain eri sukupuolta olevista henkilöistä.

Rajoitteita on muitakin, kuten esimerkiksi se, että lapsi voi olla virallisesti kirjoilla vain yhdessä osoitteessa. Tämä tarkoittaa käytännössä usein sitä, että lapsen asumisjärjestelyt ja etävanhemmuus tulee tilastoitua toisin kuin perheen arkiset asumisjärjestelyt on ratkaistu.

Toisaalta yhteiskunnallisista muutoksista seuraa usein päivitystarpeita myös lainsäädäntöön ja tätä kautta rekistereihin, mikä puolestaan vaikuttaa tilastointiin ja auttaa näin myös aiempaa todenmukaisemman kuvan muodostamisessa. Muutokset vievät usein aikansa niin lainsäädännössä kuin tilastoinnissakin.

Perhetilastosanastoa

Kolme neljästä suomalaisesta kuuluu perheväestöön. Tilastoissa perheet luokitellaan parisuhteen mukaan ja sen mukaan, onko perheessä lapsia. Perhetilastoissa perheet muodostetaan asuinkunnista eli perheeksi tilastoitumisen edellytyksenä on samassa osoitteessa asuminen. Suomen yleisimmät perhetyypit pohjautuvat avioliittoon: lapseton aviopari (37 prosenttia perheistä) ja aviopari, jolla lapsia (26 prosenttia perheistä). Lähes joka neljäs perhe perustuu avoliittoon (avopari eri sukupuolta).

Lapsiperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa asuu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Kaikista perheistä noin 38 prosenttia on lapsiperheitä. Suomessa on yli miljoona alle 18-vuotiasta lasta. Lapsista 80 prosenttia elää kahden vanhemman perheessä (joka perustuu vanhempien avioliittoon, eri sukupuolta olevien avoliittoon, rekisteröityyn parisuhteeseen tai sellaiseen saman sukupuolen avoliittoon, jossa puolisoilla on yhteisiä lapsia). Joka viides lapsi elää yhden vanhemman perheessä.

Yhden vanhemman perheitä on hiukan useampi kuin joka viides lapsiperheistä. Yhden vanhemman perheisiin tilastoituvat (virheellisesti) myös sellaiset perheet, joissa samaa sukupuolta olevat vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään tai eivät ole rekisteröineet suhdettaan eikä heillä ole yhteisiä lapsia.

Noin joka kymmenes lapsiperhe on uusperhe, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias vain toisen puolison lapsi. Uusperhe on myös tilastollinen termi.

Sateenkaariperheeksi kutsutaan lapsiperhettä, jossa ainakin yksi vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Sateenkaariperhe ei ole tilastollinen termi, vaan määritys perustuu perheen omaan käsitykseen. Kela käyttää sateenkaariperhe-määritelmää kahden naisen tai kahden miehen lapsiperheestä. Tilastoinnissa voidaan käsitellä vain sateenkaariperheitä, jotka perustuvat rekisteröidylle parisuhteelle tai samaa sukupuolta olevien vanhempien avioliitolle tai sellaisia saman sukupuolen avoparin perheitä, joissa on puolisoiden yhteisiä lapsia eli perheessä on sekä lapsen biologinen äiti että lapselle vahvistettu äiti.

Tilastollinen perhekäsitys ei edellytä lapsia, joten tilastoissa kahden naisen tai kahden miehen liittoa voitaisiin myös kutsua sateenkaariperheeksi. Oheisessa artikkelissa sateenkaariperheellä tarkoitetaan kuitenkin vain lapsiperhettä.

Kolmi- ja neliapilaperheessä lapsella on enemmän kuin kaksi sosiaalista vanhempaa; vanhemmuus jaetaan esimerkiksi naisparin ja homomiehen tai miesparin kesken. Juridisia vanhempia voi Suomessa tällä hetkellä olla vain kaksi.

Siviilisääty määrittää henkilön perheoikeudellisen aseman. Tieto siviilisäädystä saadaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä ja se on juridinen termi. Suomen siviilisäätyluokitus on seitsenluokkainen: naimaton, naimisissa, eronnut, leski, rekisteröidyssä parisuhteessa, eronnut rekisteröidystä parisuhteesta sekä leski rekisteröidyn parisuhteen jälkeen. Avoliitto ei ole siviilisääty.

Henkilön siviilisääty muuttuu vain uuden tapahtuman myötä, joten esimerkiksi 10 vuotta sitten eronnut henkilö, joka asuu ja elää uuden puolisonsa kanssa avoliitossa, on edelleen siviilisäädyltään eronnut.  

Solmittujen avioliittojen tilastoinnissa huomioidaan ne avioliitot, joissa avioliiton solmimishetkellä vähintään toinen puolisoista asuu vakinaisesti Suomessa.

Avoliitto tarkoittaa vakiintuneesti parisuhdetta, jossa kaksi henkilöä asuu yhteisessä taloudessa, mutta eivät ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa keskenään. Määritelmä viittaa avioliiton kaltaisissa olosuhteissa asumiseen. Avoliitossa elävät henkilöt voivat olla keskenään samaa tai eri sukupuolta. Avoliittoa ei ole välttämättä helppo tunnistaa muusta yhteisasumisesta. Avoliitossa ei ole keskinäistä elatusvelvollisuutta eikä avoliitossa synny oikeutta toisen omaisuuteen. Pariskunnat voivat ilmoittaa Kelalle avoliiton alkamisesta, mutta muutoin tietoa avoliitosta ei ole olemassa hallinnollissa rekistereissä.

Tilastollisesti avoparit muodostetaan samassa asunnossa vakituisesti asuvista 18 vuotta täyttäneistä, eri sukupuolta olevista puolisottomista henkilöistä, jos heidän ikäeronsa on alle 16 vuotta eivätkä he ole sisaruksia. Mikäli parilla on yhteinen lapsi, tilastollinen päättely on erilainen. Avoliitto ei ole siviilisääty. Samaa sukupuolta olevat yhdessä asuvat henkilöt eivät tilastollisesti muodosta Suomessa toistaiseksi avoliittoa, ellei heillä ole yhteisiä lapsia (biologinen ja vahvistettu äiti).


[1] Seksuaalinen suuntautuneisuus on ominaisuus, joka perustuu henkilön omaan arvioon ja se saattaa vaihdella eri elämänvaiheissa. Kuten ei muidenkaan ominaisuuksien osalta, ei seksuaalisen suuntautuneisuudenkaan perusteella laadita tilastoja. Arviot seksuaalivähemmistöön (homot, lesbot, biseksuaalit) kuuluvien määrästä vaihtelevat viiden ja 15 prosentin välillä (ks. Lehtonen 2007). (Ks. myös EU LGBT survey 2013, 8.)


[2] 1.4.2019 voimaan tulleen äitiyslain (253/2018) mukaan lapsella voi olla kaksi äitiä.

Lähteet

Alanko, K. (2014) Mitä kuuluu sateenkaarinuorille Suomessa? (pdf 4,7 Mt). Ruotsista suomentanut Olavi Kaljunen. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 146, verkkojulkaisuja 72 & Seta, Seta-julkaisuja 23. Helsinki: Nuorisotutkimusseura.

A long way to go for LGBTI equality. EU LGBTI survey II. European Union Agency for Fundamental Rights (FRA). Luxembourg: Publications Office of the European Union (2020) https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/fra-2020-lgbti-equality-1_en.pdf
https://fra.europa.eu/en/publication/2020/eu-lgbti-survey-results.

Digi- ja väestötietovirasto. Äitiyden vahvistaminen. [viitattu 21.6.2021].

Kansaneläkelaitos. Sateenkaariperheen etuudet. [viitattu 11.6.2021].

Keski-Petäjä, M. (2019) Tilastoja naisista, miehistä ja heteropareista? – Miksi moninaisuus jää virallisissa tilastoissa usein piiloon. Tieto&trendit, Tilastokeskus 26.6.2019.

Lehtonen, J. (2019) Kun kaksijakoinen sukupuoliajattelu murtuu – sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus Tasa-arvobarometrissa 2017. Teoksessa: Näkökulmia sukupuolten tasa-arvoon – Analyyseja tasa-arvobarometrista 2017. Raportti 6/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki.

Lipasti, L. & Pietiläinen, M. (2020) Sateenkaariperheiden määrä kasvaa – osa perheistä jää tilastoissa yhä piiloon. Tieto&trendit, Tilastokeskus 11.9.2020.

Moring, A. (2013) Oudot perheet. Normeja ja ihanteita 2000-luvun Suomessa. Väitöskirja. Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Pietiläinen, M. & Pohjanpää, K. (2019) Lakimuutokset näkyvät sateenkaariväen tilastoinnissa – samaa sukupuolta olevan kanssa avioliitossa 4 000 suomalaista. Tieto&trendit, Tilastokeskus 24.6.2019.

Pohjanpää, K. (2013) Sateenkaariperheet tuovat väriä tilastoihin. Hyvinvointikatsaus 3/2013. Tilastokeskus.

Pohjanpää, K. (2013b) Seksuaalivähemmistöistä on niukasti tilastotietoa. Hyvinvointikatsaus 3/2013. Tilastokeskus.

Tilastokeskus 2019. Adoptiot.

Tilastokeskus 2020. Perheet.

Tilastokeskus 2020. Siviilisäädyn muutokset.

Tilastokeskus 2020. Väestörakenne.

Äitiyslaki 2019.

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
22.6.2021
Pekka Laine

Suomen työmarkkinat ovat vahvasti eriytyneet sukupuolen mukaan eri ammatteihin. Tampereella voimakkain segregaatio sukupuolten välillä on lieventynyt, mutta toisaalta naisten keskittyminen vähintään 60-prosenttisesti naisvaltaisiin ammatteihin on jopa vahvistunut. Tampereen kaupungin Tilastokeskuksen tutkijapalveluilta tilaama tutkimus kartoitti kehitystä Tampereella ja viidessä muussa suurimmassa kaupungissa.

Artikkeli
18.5.2021
Laura Lipasti

Vuotta 2018 koskeneen johtajuusselvityksen mukaan naisia oli pörssiyhtiöiden hallituksissa 29 prosenttia, listaamattomissa yhtiöissä 19 prosenttia ja valtio-omisteisissa yhtiöissä 41 prosenttia. Naisenemmistöisen henkilöstön pörssiyhtiöissä yli kolmannes hallituspaikoista oli naisilla. Henkilöstön sukupuolijakaumaan nähden valtio-omisteisten yhtiöiden hallituspaikat jakautuivat naisten ja miesten kesken muita yhtiötyyppejä tasaisemmin.

Artikkeli
28.4.2021
Timo Nikander, Marjut Pietiläinen

Yhdeksällä kymmenestä suomalaislapsesta on ainakin yksi elossa oleva isovanhempi. Vaikka isovanhempia ei löytyisikään Suomesta, voi heitä olla ulkomailla. Puolella 58-vuotiaista naisista ja 61-vuotiaista miehistä on lapsenlapsia. Isovanhemmat ovat nykyään aiempaa iäkkäämpiä ja asuvat aiempaa useammin erillään.

Artikkeli
22.12.2020
Miina Keski-Petäjä, Laura Lipasti, Marjut Pietiläinen

Korona-aika on lisännyt naisilla huolia terveydestä ja hyvinvoinnista, miehillä taas toimeentulosta, kertovat Kansalaispulssi-kyselyn tulokset. Myös epäoikeudenmukaisuuden kokemukset näyttävät kasvaneen hieman, naisilla miehiä useammin. Huoli työn ja perheen yhdistämisestä on yhteinen.

Artikkeli
16.11.2020
Miina Keski-Petäjä, Marjut Pietiläinen

Lasten määrä ja osuus Suomen väestössä ovat vähentyneet ennätyksellisen pieniksi. Tilastoissa se näkyy muun muassa lapsiperheiden vähenemisenä ja perhekoon pienenemisenä sekä huoltosuhteen heikkenemisenä. Joka kolmas lapsi syntyy Uudellemaalle. Ulkomaalaistaustaisten lasten osuus on kasvanut tasaisesti 1980-luvulta alkaen. Nykyisin noin joka kymmenes lapsi on ulkomaalaistaustainen.

Artikkeli
11.9.2020
Laura Lipasti, Marjut Pietiläinen

Vuonna 2019 Suomessa oli perhetilaston mukaan 873 sateenkaariperhettä. Näistä saman sukupuolen avioparien ja rekisteröityjen parien lapsiperheistä miltei kaikki oli naisparien lasten muodostamia perheitä. Yksilapsisten perheiden osuus on sateenkaariperheissä suurempi kuin lapsiperheissä yleensä, ja sateenkaariperheiden lapset ovat myös nuorempia.

tk-icons