Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Miehet ja naiset tuloluokkakuvassa – sekä tulot että tuloerot ovat miehillä naisia suuremmat

19.3.2021
Twitterissä: @KMOkkonen
Kuva: Shutterstock

Henkilökohtaisten tulojen pohjalta lasketut tuloerot ovat pienemmät naisten kuin miesten kesken. Suurimmat tulot ovat perheellisillä, työikäisillä miehillä, pienimmät tulot nuorilla, yksinasujilla ja ulkomaalaistaustaisilla. Naiset ovat vähemmistönä huipputuloisissa.  

Naisten ja miesten tuloeroista keskustellaan julkisuudessa useimmiten palkkaerojen näkökulmasta. Palkkaeroista puhuminen liittyy työelämän tasa-arvoon ja alojen sukupuolittumiseen, mutta keskustelun ulkopuolelle jäävät tällöin muun muassa yrittäjät ja kaikki ne, jotka eivät ole mukana työelämässä – kuten työttömät, perhevapaalla olevat henkilöt ja eläkeläiset.

Tuloerojen mittaaminen säännöllisessä tilastoinnissa perustuu kotitalouden tai asuntokunnan tuloihin. Näkökulma on toimeentulossa, johon vaikuttavat kotitalouksien muiden jäsenten tulot ja yhteiskulutuksesta saatavat hyödyt.

Samassa kotitaloudessa asuvan naisen ja miehen välillä ei tässä katsannossa ole tuloeroja ollenkaan, sillä tulojen käyttö kotitalouden sisällä mielletään yhteiseksi ja tulonjako tasaiseksi. Vain yksinasuvien ja yhden huoltajan talouksien välillä voidaan tutkia tuloeroja tällä käsitteellä, mutta tämä rajaa ison osan muuta väestöä pois.

Tulonjakotilasto tarjoaa perinteisen kotitalous- ja asuntokuntanäkökulman rinnalla tietoa henkilökohtaisista tuloista laajalla tulokäsitteellä, jossa ovat mukana henkilön tuotannontekijätulot (palkat, yrittäjätulot ja omaisuustulot), eläkkeet sekä muut veronalaiset ja verotuksen ulkopuolella olevat tuet ja etuudet ja niistä on poistettu maksetut verot.

Lisäksi tuloerät, joiden maksatus riippuu asuntokunnasta ja jotka eivät ole siksi saajalleen henkilökohtaisia, voidaan jakaa asuntokunnan aikuisjäsenten kesken. Tällaisia tuloeriä ovat lapsilisät, asumisen tuet sekä toimeentulotuki. Lapsilisät on jaettu asuntokunnan sisällä lapsen huoltajien kesken. Mukana on koko vakinaisiin asuntoihin rekisteröitynyt väestö eli asuntoväestö.

Tarkkojen rekistereihin pohjautuvien henkilökohtaisten tulojen pohjalta voidaan selvittää, mistä naisten ja miesten tulot muodostuvat, miten erilaisiin elämänvaiheisiin sijoittuvat tuet ja etuudet kompensoivat mahdollisesti vähäisempää palkkatulon muodostumista ja miten tämä kaikki näyttäytyy naisten ja miesten tulotasossa.

Naisten ja miesten henkilökohtaisia tuloja ovat aiemmin tarkastelleet muun muassa Kajantie (2020) ja Ravaska (2018), jotka ovat tutkineet naisten ja miesten bruttotulojen muodostumista, huipputuloisia ja tuloliikkuvuutta tulojakauman suurituloisessa päässä.

Tässä artikkelissa tarkastelen naisten ja miesten sijoittumista tulojakaumalle henkilökohtaisten nettotulojen pohjalta. 18 vuotta täyttänyt väestö eli noin 4 363 000 miljoonaa henkilöä on jaettu 20 yhtä suureen ryhmään niin, että jokaisessa on viisi prosenttia väestöstä, pienituloisimmassa ryhmässä pienituloisimmat viisi prosenttia ja suurituloisimmassa suurituloiset viisi prosenttia. Jokaiseen viiden prosentin ryhmään kuului noin 218 000 henkilöä vuonna 2019. Tarkastelen, miten eri ikäiset miehet ja naiset näihin ryhmiin sijoittuvat.

Lisäksi artikkelissa verrataan yksinasuvien naisten ja miesten tuloeroja sekä lapsettomina pariskuntina ja lapsiperheissä asuvien pariskuntien puolisoiden välisiä tuloeroja. Kaikki artikkelin tiedot ovat peräisin tulonjakotilaston kokonaisaineistosta ja ovat täysin rekisteripohjaisia.

Naisten tulot ovat keskimäärin 16 prosenttia miesten tuloja pienemmät

18 vuotta täyttäneitä naisia oli asuntoväestössä noin 2 230 000 ja miehiä noin 2 130 000 vuonna 2019. Miehiä on väestössä jokaisessa syntymävuosiluokassa enemmän kuin naisia lähes 50-vuotiaaksi asti, ja 50–60-vuotiaiden joukossa naisia on yhtä paljon kuin miehiä. Eläkeiän kynnyksellä naisten määrä ylittää miesten määrän. 75 vuotta täyttäneiden joukossa naisia on jo 100 000 enemmän kuin miehiä.

Täysi-ikäisten naisten henkilökohtaisten nettotulojen mediaani oli 20 920 euroa ja miesten 24 910 euroa vuonna 2019. Naisten mediaanitulot olivat tuolloin siis noin 16 prosenttia pienemmät kuin miesten[1]. Mediaanitulo tarkoittaa jakauman keskimmäisen henkilön tuloja, kun henkilöt on asetettu tulojen mukaiseen suuruusjärjestykseen.

Suurituloisin ikäluokka oli miehissä 44-vuotiaat eli vuonna 1975 syntyneet ja naisista 43-vuotiaat eli vuonna 1976 syntyneet vuonna 2019. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Naisten ja miesten henkilökohtaiset mediaanitulot ikävuosittain vuonna 2019, euroa
Kuvio 1. Naisten ja miesten henkilökohtaiset mediaanitulot ikävuosittain vuonna 2019, euroa. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tulonjakotilaston kokonaisaineisto, Tilastokeskus

Naisten ja miesten henkilökohtaisten tulojen erot olivat vuonna 2019 suhteellisesti suurimmat 65­–77-vuotiaiden keskuudessa. Tässä ikäryhmässä naisten tulot olivat viidesosan pienemmät kuin miesten vuonna 2019. Erot ovat pienimmillään nuorilla, 21-vuotiailla aikuisilla, joilla henkilökohtaiset tulot ovat keskimäärin hyvin pienet, naisilla 13 060 euroa ja miehillä 13 065*. Ainoastaan 18–20-vuotiaiden ikäryhmässä naisten henkilökohtaiset tulot olivat hieman miehiä suuremmat.

Miehet ovat selvä enemmistö suurituloisimmassa neljäsosassa

Kun naiset ja miehet jaetaan henkilökohtaisten tulojen pohjalta tasakokoisiin tuloryhmiin, havaitaan, että naisten osuus on miehiä suurempi pieni- ja keskituloisissa ryhmissä, lukuun ottamatta aivan pienituloisinta viittä prosenttia. Miesten määrä on selvästi naisia suurempi suurituloisimpaan neljäsosaan kuuluvissa tuloryhmissä, missä miesten osuus on sitä suurempi, mitä suurituloisimmasta ryhmästä on kyse.

Suurituloisimmassa neljäsosassa naisten osuus on noin 36 prosenttia. Kaikkein suurituloisimmassa viidessä prosentissa enää yksi neljästä henkilöstä on nainen. Kaiken kaikkiaan 7,5 prosenttia miehistä ja 2,6 prosenttia naisista kuului suurituloisimpaan tuloryhmään (kuvio 2). – Naisten asemasta tulojakauman huipulla ks. Ravaska (2018).

Naisia ja miehiä oli lähes yhtä paljon vain tuloryhmissä 14 ja 15 eli prosenttipisteiden 65–75 välillä. Täysi-ikäisten henkilöiden tulojen mediaanin, jonka kummallakin puolella on tasan puolet koko aikuisväestöstä, alapuolelle jäi noin 60 prosenttia naisista ja noin 44 prosenttia miehistä.

Kuvio 2. 18 vuotta täyttäneen asuntoväestön lukumäärä 5 prosentin välein muodostetuissa tuloryhmissä* sukupuolen mukaan 2019
Kuvio 2. 18 vuotta täyttäneen asuntoväestön lukumäärä 5 prosentin välein muodostetuissa tuloryhmissä sukupuolen mukaan 2019, tuloryhmät muodostettu henkilökohtaisten tulojen pohjalta (asuntokuntakohtaiset tuloerät jaettu). Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tulonjakotilaston kokonaisaineisto, Tilastokeskus; *tuloryhmät muodostettu henkilökohtaisten tulojen pohjalta (asuntokuntakohtaiset tuloerät jaettu)

Miesten Gini 36, naisten Gini 29

Tulojakauman muodosta voi päätellä, että tuloerot ovat naisten kesken pienemmät kuin miesten. Naisten kesken henkilökohtaisten tulojen pohjalta laskettu Gini-kerroin sai vuonna 2019 arvon 29,0, kun miesten kesken se sai arvon 36,0.

Gini-kerroin on sitä suurempi, mitä suuremmat tuloerot ovat. Kerroin saa arvon 0 tilanteessa, jossa kaikkien tulot ovat yhtä suuret, ja arvon 100, kun yksi tulonsaaja saa kaikki tulot.

Suurituloisten miesten määrä kasvattaa miesten keskinäisiä tuloeroja. Suurituloisimpaan viiden prosentin tuloryhmään päätyi, jos henkilökohtaiset tulot olivat verojen jälkeen vähintään 52 020 euroa vuonna 2019.

Tämän ryhmän sisälläkin miesten tulot olivat naisia suuremmat: vaikka naisten ja miesten mediaanitulot olivat suurituloisimmassa ryhmässä melko lähellä toisiaan, 63 140 euroa naisilla ja 65 910 euroa miehillä, miesten tulojen keskiarvo – 91 890 euroa – oli selvästi suurempi kuin naisten 80 250 euroa. Keskiarvon erkaantuminen mediaanista tarkoittaa, että ryhmän sisällä tulojen jakauma on vino; toisin sanoen miesten joukossa on enemmän huipputuloisia kuin naisten joukossa.

Pienituloisin ryhmä: asepalveluksessa ja kotona asuvia nuoria sekä ulkomaalaistaustaisia

Tulojakauman kaikkein pienituloisimmassa ryhmässä henkilökohtaiset vuositulot verojen jälkeen olivat enintään 6 640 euroa vuonna 2019. Miesten osuus tässä ryhmässä on naisia suurempi, kun muissa pienituloisissa ryhmissä naiset ovat enemmistö.

Pienituloisimman viiden prosentin yllättävä poikkeama sukupuolijakaumassa saa selityksen, kun tarkastellaan asiaa iän mukaan (kuvio 3). Noin 53 prosenttia pienituloisimpaan viiteen prosenttiin kuuluvista henkilöistä on 18–24-vuotiaita nuoria, 31 prosenttia 18–19-vuotiaita nuoria. Merkittävä osa erityisesti alle 20-vuotiaista asuu vielä vanhempiensa kanssa (Pietiläinen 2021), eikä oma tulotaso ole vielä kovin korkea.

30 prosenttia tuloryhmästä on 18–24-vuotiaita miehiä ja 23 prosenttia naisia. Miesten osuutta ikäryhmässä nostaa luontevasti asevelvollisuus, joka pitää merkittävän osuuden erityisesti miehistä pois työmarkkinoilta.

Pienituloisinta ryhmää luonnehtiikin parhaiten nuori ikä: vanhempien ikäryhmien osuus pienituloisimman tuloryhmän henkilöistä pienenee niin, että vanhuuseläkeiän saavuttaneiden osuus kaikkein pienituloisimmista on enää 1,5 prosentin luokkaa.

Pienituloisimmassa ryhmässä näkyy jossain määrin myös maahanmuutto, joka liittyy asiaan kahdella tapaa. Yhtäältä ulkomaalaistaustaiset ovat yleisesti ottaen muuta väestöä pienituloisempia. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten henkilöiden mediaanitulo oli 13 730 euroa ja Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten 18 120 euroa vuonna 2019, kun suomalaistaustaisten henkilöiden mediaanitulot olivat 23 000 euroa vuonna 2019.

Joka neljäs ulkomaalaistaustainen sijoittui vuonna 2019 henkilökohtaisilla tuloilla mitaten pienituloisimpaan 10 prosenttiin, miehistä noin 22 prosenttia ja naisista noin 28 prosenttia. Pienituloisimmassa kymmenyksessä olevista henkilöistä noin 18 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuonna 2019.

Toisaalta kesken tilastovuoden maahan muuttaneiden tulot eivät tilastoidu täysimääräisesti. Vaikka maahan muuttaneen tulotaso olisi ennen muuttoa ollut hyväkin, eivät nämä tulot näy hallinnollisissa aineistoissa, joista tilaston tiedot kerätään. Myös esimerkiksi ulkomailla töissä olleet paluumuuttajat voivat päätyä pienituloisimpiin ryhmiin.

Kaiken kaikkiaan noin 6 prosenttia pienituloisimman viiden prosentin ryhmästä, eli vajaat 13 000 henkilöä, oli tullut tilaston perusjoukkoon edellisen tilastovuoden jälkeen. Näistä henkilöistä hieman yli 9 500 oli ulkomaalaistaustaisia. Pienituloisimmasta ryhmästä kaiken kaikkiaan 37 300 henkilöllä ei ollut rekistereiden perusteella lainkaan omia tuloja, noin 15 000 heistä ulkomaalaista syntyperää olevia.

Kuvio 3. Henkilöiden lukumäärät 5 prosentin välein muodostetuissa tuloryhmissä iän ja sukupuolen mukaan 2019
Kuvio 3. Henkilöiden lukumäärät 5 prosentin välein muodostetuissa tuloryhmissä iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2019. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tulonjakotilaston kokonaisaineisto, Tilastokeskus

Työikäiset naiset jakautuvat tuloryhmiin miehiä tasaisemmin

Sekä 18–24-vuotiaat naiset että miehet ovat siis hyvin suurelta osin pienituloisimmassa päässä tulojakaumaa. Seuraavassa, 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä, naiset ja miehet ovat jo erkaantuneet hieman toisistaan. Tässä työuran alkuvaiheessa olevista muodostuvassa joukossa miehet ovat jo ehtineet alkaa kiivetä tulojakauman suurituloista päätä kohden naisia nopeammin. Ikäryhmän miehiä on eniten persentiileissä 70–80 eli hyvätuloisimman neljäsosan rajalla.

25–34-vuotiaiden naisten ”aallonharja” on puolestaan hieman mediaanitulon yläpuolella persentiileissä 55–60. Tässä ikäryhmässä naisia on runsaasti myös toiseksi pienituloisimmassa tuloryhmässä, mikä selittyy perhevapailla olemisella. (Kuvio 3.)

Seuraavassa ikäryhmässä (35–44-vuotiaat) ”aallonharjat” ovat liikkuneet edelleen suurituloisinta päätyä kohden. Ikäryhmän miehiä on eniten toiseksi suurituloisimmassa ryhmässä eli 90. –95. persentiileissä, kun naisia on puolestaan eniten persentiileissä 65–75. Miehet ovat keskittyneet selkeämmin suurituloisiin ryhmiin, kun naiset ovat jakaantuneet tasaisemmin mediaanitulon yläpuolella oleviin ryhmiin.

Ilmiö näkyy vielä selvemmin seuraavassa, 45–54-vuotiaiden ikäryhmässä, missä naisten ”aallonharja” on hävinnyt näkyvistä ja naiset ovat jakautuneet mediaanin yläpuolella olevissa ryhmissä hyvin tasaisesti eri tuloryhmiin. Miehet puolestaan ovat yhä tiiviimmin suurituloisimmassa joukossa: ikäryhmän miehistä joka neljäs kuuluu kahteen suurituloisimpaan ryhmään, siis suurituloisimpaan kymmenekseen.

55–64-vuotiaiden joukossa keskittyminen suurituloisimpiin ryhmiin alkaa olla jo hieman vähäisempää, ja sekä miesten että naisten määrä mediaanitulon alapuolella olevissa joukoissa on suurempi kuin nuoremmissa ikäryhmissä. Tuloerot sekä naisten että miesten kesken ovat kaikkein nuorimpia (18–24-vuotiaita) lukuun ottamatta tässä ikäryhmissä suurimmillaan. Ikäryhmän miesten Gini-kerroin sai arvon 36,6 ja naisten 27,4 vuonna 2019.

Vanhuuseläkeikään ehtineiden asema tulojakaumalla näyttää jo hyvin erilaiselta. ”Aallonharjat” ovat siirtyneet sekä naisilla että miehillä mediaanitulon alapuolelle, ja miesten määrä väestössä on alkanut laskea. 65–74-vuotiaista miehistä mediaanitulon yläpuolella on vielä 42 prosenttia, mutta naisista vajaat 24 prosenttia.

Tätä iäkkäämmässä, 75 vuotta täyttäneiden ryhmässä, mediaanitulon yläpuolella miehistä on 34 prosenttia ja naisista 16 prosenttia. Kaikkein iäkkäimmässä ryhmässä oli vuonna 2019 noin kolmannes vähemmän miehiä kuin naisia.

Yksinasuvat työikäiset naiset keskituloisia, miehissä sekä suuri- että pienituloisia

Työikäiset, 18–64-vuotiaat yksinasuvat naiset ja miehet sijoittuvat tulojakaumalle hieman eri tavoin. Työikäisten henkilöiden tulojen mediaanit olivat vuonna 2019 melko lähellä toisiaan – miehillä 21 960 ja naisilla 21 370 euroa vuodessa – mutta siinä missä yksinasuvat naiset kuuluivat pääasiassa keskituloisiin ryhmiin, yksinasuvat miehet olivat selvemmin jakaantuneet pieni- ja suurituloisiin ryhmiin.

Hyvin samantasoisista mediaanituloista huolimatta yksinasuvien miesten Gini-kerroin oli 32,4 ja naisten 27,1. Tuloerot olivat siis miesten kesken suuremmat kuin naisten kesken. (Kuvio 4.)

Kuvio 4. Yksinasuvien työikäisten (18–64-v.) sijoittuminen tuloryhmiin 2019, prosenttia
Kuvio 4. Yksinasuvien työikäisten (18–64-v.) sijoittuminen tuloryhmiin vuonna 2019, prosenttia. Kuvion keskeinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tulonjakotilaston kokonaisaineisto, Tilastokeskus

Eläkeikäisten yksinasujien tulotaso oli sekä naisilla että miehillä työikäisiä matalampi, miehillä 18 290 ja naisilla 17 490 euroa vuonna 2019. Sekä yksinasuvat eläkeikäiset naiset että miehet kuuluivat selvästi tavallisimmin mediaanituloa pienituloisempiin ryhmiin, mutta koska eläkeikäisiä miehiä kuului edelleen jonkin verran myös suurituloisimpiin, olivat tuloerot miesten kesken (Gini-kerroin 28,0) edelleen selvästi naisia suuremmat (20,4). (Kuvio 5.)

Kuvio 5. Yksinasuvien eläkeikäisten (65+) sijoittuminen tuloryhmiin 2019, prosenttia
Kuvio 5. Yksinasuvien eläkeikäisten (65+) sijoittuminen tuloryhmiin vuonna 2019. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tulonjakotilaston kokonaisaineisto, Tilastokeskus

Eri sukupuolta olevissa pariskunnissa miehillä on naisia suuremmat tulot

Lapsettomien pariskuntien naisten ja miesten kesken tulot eroavat yksinasujia selvemmin. Lapsettomien pariskuntien miesten henkilökohtaisten tulojen mediaani oli 24 700 ja naisten 20 060 euroa vuonna 2019. Tulojakaumalla naiset ovat useimmiten pienituloisia tai keskituloisia, kun taas miehet kuuluvat useimmiten suurituloisiin tai keskituloisiin. (Kuvio 6.)

Kuvio 6. Lapsettomiin kahden aikuisen pariskuntiin kuuluvien naisten ja miesten sijoittuminen tuloryhmiin 2019, prosenttia
Kuvio 6. Lapsettomiin kahden aikuisen pariskuntiin kuuluvien naisten ja miesten sijoittuminen tuloryhmiin vuonna 2019, %. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tulonjakotilaston kokonaisaineisto, Tilastokeskus

Eri sukupuolta olevien lapsettomien pariskuntien naisista joka neljännen puoliso kuului suurituloisimpaan 20 prosenttiin. Miehillä suurituloisimpaan viidennekseen kuului vain vajaat 12 prosenttia puolisoista.

Kaiken kaikkiaan hieman yli 29 prosentilla lapsettomista pariskunnista puolisot olivat suurin piirtein samalla tulotasolla. Noin 51 prosentilla eri sukupuolta olevista lapsettomista pariskunnista miehen tulot olivat naisen tuloa selvästi suuremmat ja vajaalla 20 prosentilla naisen tulot olivat selvästi suuremmat. (Taulukko 1.) – Samaa sukupuolta olevien pariskuntien tuloja ei käsitellä tässä yhteydessä.

Taulukko 1. Eri sukupuolta olevien, lapsettomiin asuntokuntiin kuuluvien pariskuntien puolisoiden sijoittuminen tuloviidenneksiin* 2019, prosenttia
    Puolisomiesten tuloryhmät
 

                        

I (pieni-
tuloisin 20 %)
II III IV V (suuri-
tuloisin 20 %) 
Yhteensä
Puolisonaisten
tuloryhmät
I (pieni-
tuloisin 20 %)
5,5 6,5 5,0 3,6 3,2 23,8
  II 2,8 6,6 6,3 4,3 3,5 23,5
  III 2,1 3,5 5,5 6,3 5,7 23,0
  IV 1,3 1,8 3,2 5,1 6,6 18,0
  V (suuri-
tuloisin 20 %)
0,7 0,7 1,3 2,2 6,7 11,7
  Yhteensä 12,4 19,0 21,4 21,5 25,7 100,0

Lähde: Tulonjakotilaston kokonaisaineisto, Tilastokeskus; *Diagonaalilla pariskunnat, joissa naiset ja miehet ovat samassa tuloryhmässä.

Lapsiperheissä puolison asemassa olevat miehet ovat selvästi sekä naisia että lapsettomien parien miehiä hyvätuloisempia. Puolisomiesten henkilökohtainen mediaanitulo lapsitalouksissa oli 34 090 ja naisten 25 540 euroa vuonna 2019. Lapsiperheisiin kuuluvista miehistä noin 30 prosenttia kuului henkilökohtaisilta tuloiltaan suurituloisimpaan kymmeneen prosenttiin.

Piikki toiseksi pienituloisimpaan viiteen prosenttiin kuuluvien naisten osuudessa selittyy perhevapailla: lapsiperheiden tuet olivat pääasiallinen henkilökohtaisten tulojen lähde noin puolella tähän tuloryhmään kuuluvista lapsiperheiden naispuolisoista. (Kuvio 7.)

Kuvio 7. Lapsitalouksiin kuuluvien naisten ja miesten sijoittuminen tuloryhmiin 2019, prosenttia
Kuvio 7. Lapsitalouksiin kuuluvien naisten ja miesten sijoittuminen tuloryhmiin vuonna 2019, %. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tulonjakotilaston kokonaisaineisto, Tilastokeskus

Eri sukupuolta olevien puolisoiden lapsiperheissä naisista lähes 52 prosentilla puoliso kuului suurituloisimpaan viidesosaan lapsiperheissä, kun vajaalla 22 prosentilla miehistä puoliso kuului suurituloisimpaan viidennekseen. 30 prosenttia lapsiperheisiin kuuluvista eri sukupuolta olevista pariskunnista oli suurin piirtein samalla tulotasolla, mutta noin 56 prosentilla naisista ja hieman alle 14 prosentilla miehistä puolison tulot olivat selvästi suuremmat. (Taulukko 2.)

Taulukko 2. Eri sukupuolta olevien, lapsiasuntokuntiin kuuluvien pariskuntien sijoittuminen tuloviidenneksiin* 2019, prosenttia
    Puolisomiesten tuloryhmät
                           I (pieni-
tuloisin 20 %)
II III IV V (suuri-
tuloisin 20 %)
Yhteensä
Puolisonaisten
tuloryhmät
I (pieni-
tuloisin 20 %)
1,6 1,1 2,1 4,0 5,8 14,7
  II 0,8 1,4 1,9 3,5 4,7 12,4
  III 1,1 1,2 3,4 7,9 10,5 24,1
  IV 1,0 0,9 2,6 7,9 15,0 27,4
  V (suuri-
tuloisin 20 %)
0,7 0,5 1,1 3,5 15,6 21,5
  Yhteensä 5,3 5,2 11,2 26,8 51,5 100,0

Lähde: Tulonjakotilaston kokonaisaineisto, Tilastokeskus; *Diagonaalilla pariskunnat, joissa naiset ja miehet ovat samassa tuloryhmässä.

Naisten ja miesten tuloerot ovat monen osan summa

Naisten ja miesten henkilökohtaisissa tuloissa ilmenevien erojen taustalla on monta tekijää. Kajantien (2020) mukaan miesten suuremmat omaisuustulot selittävät suuren osan naisten ja miesten välisistä tuloeroista. Naisvaltaisten alojen palkkataso on miesvaltaisia aloja pienempi, ja perheenperustamisiässä naisten poissaolo työstä pienentää heidän henkilökohtaisia tulojaan.

Toisaalta perhe-etuudet voivat myös mahdollistaa työstä poisjäännin perheen perustamisen ja pienten lasten hoidon ajaksi niin, ettei naisen oma tulotaso romahda. Myös verotus tasaa tuloeroja, sillä henkilökohtaisten bruttotulojen ero (naisten bruttotulot 75 % miesten tuloista) on suurempi kuin erot nettotuloissa (80 %). Työuran aikana kerrytetty eläke on sidoksissa ansiotasoon, mikä heijastuu naisten ja miesten tuloeroina myös työuran päätyttyä. (Kajantie 2020.)

Työikäisten yksinasujien tulot ovat pienemmät ja parisuhteissa elävien suuremmat. Sitä, missä määrin pienet tulot vaikeuttavat puolison löytämistä, tai sitä, johtaako parempi tulotaso todennäköisemmin parisuhteeseen vai mahdollistaako parisuhde paremman tulotason, ei näistä havainnoista voi sanoa. Tulotason kytkös parinmuodostukseen on monimutkaisempi kysymys, johon ei yksinkertaisella tilastotarkastelulla voi vastata.

Yhteinen talous ja yhteisasuminen tuovat kuitenkin taloudellista turvaa myös puolisolle, jonka tulot ovat pienemmät, sillä esimerkiksi asumiskustannukset ovat suhteessa pienemmät isoille kuin pienille kotitalouksille ja tuloja todennäköisesti tasataan kotitalouden sisällä. Tämä näkökulma on mukana perinteisessä tulonjakotilastoinnissa, jossa toimeentulo ymmärretään henkilöä itseään laajemman yksikön yhteisenä asiana.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen yhteiskuntatilastoissa.

 

*lukuja korjattu 25.3.: aiemmin tekstissä olevat eurot olivat 18-24-vuotiaiden mediaaneja, eivät 21-vuotiaiden.

 

Lähteet:

Kajantie, Mira (2020). Omaisuustulot kasvattavat sukupuolten välistä tuloeroa – ja tuovat etenkin miehille taloudellista turvaa myös eläkkeellä. Tieto&trendit, Tilastokeskus.

Pehkonen, Sampo (2018). Prosenttipeliä palkkaeroilla. Tieto&trendit, Tilastokeskus.

Pietiläinen, Marjut (2021). Suomalaisnuoret muuttavat omilleen eurooppalaisittain varhain – koronan vaikutuksia voimme vasta arvailla. Tieto&trendit, Tilastokeskus.

Ravaska, Terhi (2018). Naiset tulojakauman huipulla. Talous&Yhteiskunta 4/2018. Palkansaajien tutkimuslaitos.

 

[1] Miesten ja naisten välisessä palkkaerokeskustelussa usein todetaan naisten palkkojen olevan keskimäärin 20 prosenttia miesten palkkoja pienemmät, mutta valittu laskutapa, määritelmät ja taustatekijöiden, kuten ammatin vakioiminen, tuottavat vaihtelevia tuloksia (Pehkonen 2018).

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Lue samasta aiheesta:

tk-icons