Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Mistä viennin arvo koostuu? – Globaalit arvoketjut toimialoittaisessa tarkastelussa

3.6.2021
Kuva: Shutterstock

Vuonna 2019 koko talouden bruttoviennistä 38 prosenttia oli ulkomailla tuotettua arvoa. Arvonlisään pohjautuvien vientilukujen tarkastelu auttaa tunnistamaan tuontiriippuvaisia toimialoja ja lisää ymmärrystä viennin kerryttämistä tuloista Suomen taloudelle.

Tilastokeskuksessa on kehitetty yhteistyössä OECD:n kanssa kehittyneempiä indikaattoreja kuvaamaan ulkomaankaupan arvoketjuja, rakennetta ja työpaikkavaikutuksia. Tarkastelen tässä artikkelissa globaaleja arvoketjuja toimialanäkökulmasta.

Kun halutaan keskustella viennin merkityksestä Suomen taloudelle, on perinteisten bruttomääräisten vientilukujen rinnalla hyvä tarkastella kotimaiseen arvonlisään perustuvia vientilukuja.

Brutto- ja arvonlisäpohjaisten vientilukujen erotus kuvaa sitä viennin sisältämää arvonlisää, joka on tuotettu ulkomailla. Tämä osuus viennin arvosta ei jää hyödyttämään Suomen kansantaloutta esimerkiksi työntekijöille maksettavina palkkoina, yritysten voittoina tai veroina.

Vuonna 2019 koko talouden bruttoviennistä 38 prosenttia oli ulkomailla tuotettua arvoa.

Globaalissa taloudessa vienti edellyttää myös tuontia

Kuvion 1 tarkasteluun on valittu 15 merkittävintä vientitoimialaa vuoden 2019 bruttoarvoihin perustuen. Koneiden ja laitteiden vienti oli sekä bruttomäärin että Suomessa syntyneen arvonlisän perusteella merkittävin vientitoimiala. Noin 11,8 miljardin euron bruttoviennistä 38 prosenttia oli ulkomailla syntynyttä arvonlisää, mikä pitää sisällään ulkomailta ostettuja raaka-aineita, välituotteita ja palveluja.

Kuviosta 1 nähdään myös, että öljytuotteiden jalostaminen Suomessa edellyttää mittavaa raaka-aineiden tuontia. Sen vuoksi toimialan merkitys Suomen kansantalouden tulolähteenä tulee reilusti yliarvioitua, jos tarkastellaan vain bruttomääräisiä vientilukuja. Öljytuotteiden viennin bruttoarvosta 78 prosenttia syntyi ulkomailla vuonna 2019.

Kuvio1. Bruttovienti ja arvonlisäpohjainen vienti vuonna 2019, miljoonaa euroa
Lähde: Tilastokeskus, Arvonlisäpohjainen ulkomaankauppa

Öljytuotteiden jalostamiselle vastakkainen erimerkki löytyy tietojenkäsittelypalveluista, joihin liittyvä kotimaisuusaste on korkea. Tietojenkäsittelypalvelujen 5,2 miljardin euron bruttoviennistä 79 prosenttia tuotettiin Suomessa.

Arvonlisään pohjautuvien vientilukujen tarkastelu auttaa tunnistamaan tuontiriippuvaisia toimialoja ja toisaalta lisää ymmärrystä viennin kerryttämistä tuloista Suomen taloudelle.

Tarkastelu auttaa myös ymmärtämään kansainvälisten arvoketjujen ja tuonnin merkitystä viennin mahdollistajana. Perinteinen viennin edistäminen ei nykymaailmassa ole enää mahdollista lisäämättä samalla myös tuontia.

Epäsuora vienti näkyväksi

Viennin arvioidaan työllistävän Suomessa noin 500 000 työntekijää. Näistä henkilöistä yli puolet työskentelee yrityksissä, jotka myyvät tuotteitaan toisille kotimaisille vientiyrityksille.

Epäsuora vienti koostuu esimerkiksi raaka-aineiden ja välituotteiden valmistuksesta tai palveluiden myynnistä vientiä harjoittaville yrityksille. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita paperiteollisuuden tarvitsemat puunkorjuu- ja kuljetuspalvelut.

Hieman vieraampaa ajattelua on mieltää esimerkiksi vientiyritykselle työvoimaa vuokraavan yrityksen tai koulutuspalveluita tarjoavan yrityksen saama korvaus epäsuoraksi vienniksi. On kuitenkin hyödyllistä tuottaa tietoa näistä kotimaisista arvoketjuista, sillä esimerkiksi vientimarkkinoiden hiipuessa seurannaisvaikutukset kotimaisten alihankkijoiden ja muiden palveluntarjoajien liiketoimintaan ovat ilmeisiä.

Kuviossa 2 on esitetty merkittävimmät toimialat, joiden tuottamaa arvonlisäystä päätyy ulkomaille epäsuoran viennin kautta. On hyvä huomioida, että osalla näistä toimialoista on myös merkittävää omaa suoraa vientiä, mutta sen osuus on jätetty huomiotta tässä tarkastelussa.

Kuvio 2. Epäsuora vienti 2019, miljoonaa euroa (toimialan tuottama arvonlisäys, joka päätyy vientiin toisen toimialan viennin kautta)
Lähde: Tilastokeskus, Arvonlisäpohjainen ulkomaankauppa

Metsätalouden ja puunkorjuun tuotannon arvo vuonna 2019 oli yhteensä 5,7 miljardia euroa ja toimialan tuottama arvonlisäys noin 4,2 miljardia euroa. Tästä arvonlisäyksestä yritykset veivät ulkomaille suoraan vain 41 miljoonan euron arvosta, kun taas epäsuoraan vientiin muiden toimialojen kautta päätyi tuotteita yli 1,9 miljardin euron arvosta.

Myös esimerkiksi kaupan alalla toimii paljon yrityksiä, joiden liikevaihto koostuu suomalaisten yritysten tuotteiden myynnistä ulkomaille ja tätä kautta epäsuorasta viennistä.

Kiinteistöala on yksi merkittävimmistä arvonlisää tuottavista toimialoista Suomen taloudessa. Vuonna 2019 toimialan tuottama arvonlisäys oli 27,4 miljardia euroa. Suoraa vientiä toimialalla ei ole lainkaan, ja epäsuoraankin vientiin tästä arvonlisäyksestä päätyi vain noin 5 prosenttia. Kiinteistöala on siten melko riippumaton kansainvälisistä arvoketjuista, vaikka isosta luvusta laskettuna pienikin osuus on euromääräisesti merkittävä ja näkyy kuviossa 2.

Vienti-intensiiviset toimialat ottavat vastaan maailmantalouden heilahdukset

Kuviossa 3 on esitetty suuruusjärjestyksessä toimialat, jotka tuottavat Suomessa eniten vientiin päätyvää arvonlisää.

Perinteisten teollisuustoimialojen väliin on kiilannut tietojenkäsittelypalvelujen toimiala, jonka vuonna 2019 tuottamasta noin 6,8 miljardin euron kotimaisesta arvonlisästä 4,0 miljardia euroa vietiin ulkomaille. Vientiin päätyi siten reilusti yli puolet toimialan kotimaassa tuottamasta arvonlisäyksestä joko suoran tai epäsuoran viennin kautta.

Kuvio 3.  Toimialan tuottama arvonlisäys ja vientiin päätyvä arvonlisäys 2019, miljoonaa euroa
Lähde: Tilastokeskus, Arvonlisäpohjainen ulkomaankauppa

Lähes puhtaasti vientiä harjoittavia toimialoja Suomessa olivat metallien jalostus ja kemianteollisuus: vuonna 2019 niiden arvonlisäyksestä yli 90 prosenttia päätyi vientiin. Myös koneita ja laitteita valmistavien toimialojen sekä paperiteollisuuden vienti-intensiivisyyden aste oli yli 80 prosenttia.

Näin suurten vientiosuuksien valossa on ilmeistä, että esimerkiksi maailmanmarkkinoiden kysynnän tai hintojen muutokset vaikuttavat välittömästi kyseisten toimialojen yritysten toimintaan.

Merkittävimpien vientitoimialojen globaalit arvoketjut tarkastelussa

Tuontiriippuvuuden ja vienti-intensiivisyyden tarkastelu samassa kuviossa havainnollistaa Suomen talouden globaaleja arvoketjuja toimialoittain. (Kuvio 4. Merkittävimpien vientitoimialojen globaalit arvoketjut vuonna 2019 - PDF. Lähde: Tilastokeskus, Arvonlisäpohjainen ulkomaankauppa)

Kuviossa 4 lähelle oikeaa yläkulmaa sijoittuvat toimialat ovat eniten riippuvaisia globaaleista arvoketjuista – ne tarvitsevat paljon ulkomaisia tuotantopanoksia ja toisaalta lähes kaikki oma tuotanto päätyy vientiin.

Kuvion 4 tarkasteluun on otettu 20 merkittävintä vientitoimialaa viennin sisältämän kotimaisen arvonlisän perusteella. Pisteen koko kuviossa kuvastaa toimialan merkitystä Suomen talouden arvonlisäviennin kerryttäjänä.

Kuvioon voisi halutessaan sijoittaa kaikki talouden toimialat, jolloin vasempaan alakulmaan kiinteistötoimialan lisäksi keskittyisivät globaaleista arvoketjuista riippumattomat toimialat kuten julkiset palvelut. Näiden ja nyt kuviossa näkyvien pisteiden väliselle alueelle puolestaan sijoittuisi mm. kaupan aloja sekä liike-elämän palveluita.

Merkittävimmät toimialat tässä tarkastelussa ovat erittäin riippuvaisia globaaleista markkinoista. Raaka-aineiden ja välituotteiden saatavuuden sekä lopputuotteiden kysynnän lisäksi maailmanmarkkinahintojen muutokset heijastuvat suoraan näiden toimialojen yritysten tuotannon arvoon ja arvonlisäykseen.

Tuontiriippuvuuden kannalta haavoittuvin on helposti arvattava öljytuotteiden jalostus (TOL 19). Yhdistettynä lähes 80 prosentin vienti-intensiivisyyteen, toimiala erottuu selvästi muusta taloudesta poikkeavana havaintona tällaisessa tarkastelussa.

Tietojenkäsittelypalvelut (TOL 62,63) on nykyään merkittävä toimiala Suomelle sekä kotimarkkinoiden että kansainvälisen kysynnän kautta. Vaikka toimiala ei yllä bruttovientitarkastelujen kärkisijoille, on se korkean kotimaisen arvonlisäyksen vuoksi merkittävä ulkomailta saatavien tulojen lähde Suomelle.

 

Kirjoittaja työskentelee kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksessa.

 

Julkaistuja tilastotietoja ja aiempia artikkeleja aiheesta:

Kokeellinen tilasto: Arvonlisäpohjainen ulkomaankauppa

Globalisation in Finland: granular insights into the impact on businesses and employment

Suomi globaaleissa arvoketjuissa – mikrodatan avulla uutta tietoa

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
17.11.2020
Pontus Lindroos, Sini Liukkonen, Merja Myllymäki, Satu Nurmi

Miten tavaroiden ja palvelujen vienti on kehittynyt kooltaan, omistus­taustoiltaan tai henkilöstöltään erilaisissa yrityksissä? Tilastokeskuksen yritysaineistoilla ja Tullin ulkomaan­kauppatiedoilla päästään pureutumaan aiempaa syvemmälle poikkeusajan haasteisiin vientiyrityksissä. Vertailemme eri tietolähteiden ja määritelmien vaikutusta tilannekuvaan.

Artikkeli
2.10.2020
Mira Kuussaari, Reetta Moilanen, Eetu Toivanen

Useimmilla aloilla pk-yritykset ovat pärjänneet suuria yrityksiä paremmin. Pk-yritystenkin liikevaihto alkoi silti monella alalla heikentyä toisella neljänneksellä. Samaan aikaan merkittävä osa maksetuista koronatuista näyttää suuntautuneen pienille ja keskisuurille yrityksille. Kenties juuri tukien avulla pk-yritysten heikon positiiviset odotukset loppuvuodelle saattavat vielä toteutua.

tk-icons