Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Naisten osuus yhtiöiden hallituksissa hienoisessa kasvussa – lupaavin kehitys naisenemmistöisissä pörssiyhtiöissä

18.5.2021
Twitterissä: @LLipasti
Kuva: Shutterstock

Vuotta 2018 koskeneen johtajuusselvityksen mukaan naisia oli pörssiyhtiöiden hallituksissa 29 prosenttia, listaamattomissa yhtiöissä 19 prosenttia ja valtio-omisteisissa yhtiöissä 41 prosenttia. Naisenemmistöisen henkilöstön pörssiyhtiöissä yli kolmannes hallituspaikoista oli naisilla. Henkilöstön sukupuolijakaumaan nähden valtio-omisteisten yhtiöiden hallituspaikat jakautuivat naisten ja miesten kesken muita yhtiötyyppejä tasaisemmin.

Tilastokeskus on vuosien varrella tuottanut vaihtelevasti tietoa yritysten ylimmästä johdosta erilaisiin julkaisuihin. Säännöllistä tiedontuotannosta tuli vuodesta 2015 lähtien, ja lähtökohtana tietojen säännölliselle keräämiselle oli sosiaali- ja terveysministeriön Tasa-arvoa johtajien urakehitykseen (TASURI) -hanke.

Perustiedot eri yhtiötyyppien ylimmästä johdosta kerätään vuosittain, ja vuonna 2020 julkaistiin STM:n rahoittamana vuotta 2018 koskeva laajempi johtajuusselvitys, jossa tarkasteltiin johtajien sukupuolijakaumaa sekä yhtiöiden että johtajien taustatekijöiden mukaan.

Selvityksen perusteella yhtiöiden ylimmässä johdossa on havaittavissa positiivista kehitystä kohti naisten ja miesten tasapuolisempaa edustusta, mutta naisia oli vuonna 2018 edelleen vähän yhtiöiden toimitusjohtajina ja hallitusten puheenjohtajina. Hallitusten jäsenistä naisia oli pörssiyhtiöissä 29 prosenttia, listaamattomissa yhtiöissä 19 prosenttia ja valtio-omisteisissa yhtiöissä 41 prosenttia.

Tiedot yhtiöiden henkilöstön sukupuolijakaumasta valmistuvat syksyisin, eivätkä ne olleet vielä mukana keväällä 2020 julkaistussa selvityksessä.

Tässä artikkelissa kuvataan, minkälainen sukupuolijakauma yhtiöiden ylimmässä johdossa oli vuonna 2018 yhtiön henkilöstön sukupuolijakauman mukaan. Tarkastelussa keskitytään yhtiöiden hallitusten jäseniin. Naisia oli melko vähän toimitusjohtajina ja hallitusten puheenjohtajina, joten tarkasteluja ei tehdä tässä näiden johtajien ja yhtiöiden henkilöstön sukupuolijakauman mukaan.

Yhtiöiden perustiedot poimittiin pörssiyhtiöiden ja valtio-omisteisten yhtiöiden osalta julkisista lähteistä ja listaamattomien yhtiöiden joukko muodostettiin Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä.

Pörssiyhtiöiden ja valtio-omisteisten yhtiöiden osalta kyseessä on kokonaisaineisto. Listaamattomiin yhtiöihin lukeutuivat 500 liikevaihdoltaan suurinta, vähintään 250 henkilöä työllistävää, Suomeen rekisteröityä yhtiötä, joita ei ollut listattu NASDAQ OMX NORDIC pörssiin tarkasteluvuoden lopussa. Tiedot yhtiöiden henkilöstön koostumuksesta poimittiin Tilastokeskuksen yritystietokannasta.

Tarkempi menetelmäkuvaus ja yhtiöiden valintaehdot löytyvät kevään 2020 selvityksestä.

Pörssiyhtiöiden hallituksissa naisedustus suurin naisenemmistöisissä yhtiöissä

Taulukosta 1 käy ilmi tarkasteltujen yhtiöiden luokittelu henkilöstön sukupuolijakauman mukaan.

Taulukko 1. Tutkitut yhtiöt henkilöstön sukupuolijakauman mukaan
Yhtiön tyyppi Naisten osuus yhtiön henkilöstöstä Pörssiyhtiöitä, lkm Listaamattomia yhtiöitä, lkm Valtio-omisteisia yhtiöitä, lkm
Miesenemmistöinen 0–40% 51 322 25
Tasainen edustus 41–60% 53 56 24
Naisenemmistöinen 61–100% 21 103 12
  Yhteensä 125 481 61

Lähde: Tilastokeskus, Sukupuolten tasa-arvo; Patentti- ja rekisterihallitus

Tarkasteltuja pörssiyhtiöitä oli yhteensä 132, joista 125:lle saatiin yhdistettyä tieto henkilöstön sukupuolijakaumasta. Naisenemmistöisiä yhtiöitä oli 21, miesenemmistöisiä yhtiöitä 51 ja tasaisen edustuksen yhtiöitä 53.

Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallitusjäsenistä oli suurempi henkilöstöltään naisenemmistöisissä yhtiöissä. Naisenemmistöisisten yhtiöiden hallituspaikoista yli kolmannes oli naisilla. Henkilöstöltään miesenemmistöisissä ja tasaisen edustuksen yhtiöissä naisia oli noin 28 prosenttia. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Pörssiyhtiöiden hallitusjäsenet yhtiön henkilöstön sukupuolijakauman mukaan 2018
Kuvio 1. Pörssiyhtiöiden hallitusjäsenet yhtiön henkilöstön sukupuolijakauman mukaan 2018. Kuvioiden oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Sukupuolten tasa-arvo; Patentti- ja rekisterihallitus

Naisten osuus hallituksissa on lisääntynyt kaikenlaisten henkilöstöjakaumien yhtiöissä vuodesta 2012. TASURI-hankkeen tilastoselvityksen mukaan vuonna 2012 miesenemmistöisissä yhtiöissä naisia oli hallituksissa 19 prosenttia, tasaisen edustuksen yhtiöissä 22 prosenttia ja naisenemmistöisissä yhtiöissä 23 prosenttia.  

Eniten naisten osuus kasvoi naisenemmistöisten yhtiöiden hallituksissa. Henkilöstöjakaumaltaan erilaisten pörssiyhtiöiden väliset erot ovat siten pienentyneet entisestään.

Listaamattomissa yhtiöissä naisten osuus kasvanut eniten henkilöstön sukupuolijakauman perusteella tasaisissa yhtiöissä

Listaamattomien yhtiöiden tutkitussa joukossa oli yhteensä 482 yhtiötä, joista kaikille paitsi yhdelle yritykselle löytyi tieto henkilöstön sukupuolijakaumasta. Naisenemmistöisiä yhtiöitä oli 103, miesenemmistöisiä 322 ja tasaisen edustuksen yhtiöitä 56.

Listaamattomien yhtiöiden hallitusjäsenissä naisten edustus oli tutkittujen yhtiötyyppien pienimpiä henkilöstön sukupuolijakauman mukaan tarkasteltuna. Naisenemmistöisissä yhtiöissä sekä tasaisen edustuksen yhtiöissä naisia oli hallituksissa noin neljännes. Miesenemmistöisissä yhtiöissä, joita oli myös määrällisesti eniten, naisten osuus hallitusjäsenistä jäi 17 prosenttiin. (Kuvio 2.)

Kuvio 2. Listaamattomien yhtiöiden hallitusjäsenet yhtiön henkilöstön sukupuolijakauman mukaan 2018
Kuvio 2. Listaamattomien yhtiöiden hallitusjäsenet yhtiön henkilöstön sukupuolijakauman mukaan 2018. Kuvioiden oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Sukupuolten tasa-arvo; Patentti- ja rekisterihallitus

Naisten osuus hallituksissa yhtiön sukupuolijakauman mukaan tarkasteltuna kasvoi vuodesta 2012 eniten tasaisen edustuksen yhtiöissä. Vuonna 2012 naisia oli näissä yhtiöissä hallitusjäsenistä 17 prosenttia, miesenemmistöisissä yhtiöissä 16 prosenttia ja naisenemmistöisissä yhtiöissä 19 prosenttia. Kasvua oli näin ollen yhtiötyypistä riippuen 1-7 prosenttia.

Valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksissa eniten naisia

Valtio-omisteisia yhtiöitä oli 64, joista 61:lle saatiin yhdistettyä tieto henkilöstön sukupuolijakaumasta. Naisenemmistöisiä yhtiöitä näistä oli 12, miesenemmistöisiä 25 ja tasaisen edustuksen yhtiöitä 24.

Valtio-omisteisissa yhtiöissä hallituspaikat jakautuivat naisten ja miesten välillä tasaisemmin kuin muissa yhtiötyypeissä henkilöstön sukupuolijakaumaa tutkittaessa. Kaikissa yhtiötyypeissä naisten osuus hallituksissa olikin lähes tai yli 40 prosenttia, mutta ei kuitenkaan yli 50 prosenttia. (Kuvio 3.)

Kuvio 3. Valtio-omisteisten yhtiöiden hallitusjäsenet yhtiön henkilöstön sukupuolijakauman mukaan 2018
Kuvio 3. Valtio-omisteisten yhtiöiden hallitusjäsenet yhtiön henkilöstön sukupuolijakauman mukaan 2018. Kuvioiden oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Sukupuolten tasa-arvo; Patentti- ja rekisterihallitus

Myös valtio-omisteisissa yhtiöissä naisten osuus eri yhtiötyypeissä vahvistui vuodesta 2012. Miesenemmistöisissä yhtiöissä naisten osuus lisääntyi yhdellä prosenttiyksiköllä, tasaisen edustuksen yhtiöissä viidellä ja naisenemmistöisissä yhtiöissä kahdella prosenttiyksiköllä.

Kuudessa vuodessa tapahtunut muutos on ollut suurin henkilöstöltään naisenemmistöisissä sekä tasaisen edustuksen yhtiöissä. Erot hallitusten kokoonpanoissa ovat tasaantuneet hieman henkilöstön sukupuolijakauman mukaan tarkasteltaessa.

Vuoden 2019 johtajuustilastotietoja kootaan parhaillaan. Vuosittain tuotettavissa tiedoissa tarkastellaan eri yhtiötyyppien ylimmän johdon sukupuolijakaumaa. Tiedot julkaistaan myöhemmin vuoden 2021 aikana Tilastokeskuksen Sukupuolten tasa-arvo -teemasivuilla ja muutoksia analysoidaan myös Tieto&trendit-artikkelissa.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Yhteiskunta­tilastoissa.

Lähteet:

Lipasti L., Pietiläinen M. & Katainen A. (2020) Naiset ja miehet yritysten ylimmässä johdossa : Tilastoselvitys. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:12.

Pietiläinen, M., Keski-Petäjä, M. & Katainen, A. (2015) Naisten ja miesten edustus yritysten ylimmässä johdossa. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:3.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
30.6.2023
Marjut Pietiläinen, Joonas Toivola, Minna Wallenius

Vuoden 2022 lopussa Suomessa oli yhteensä 4 323 saman sukupuolen parin muodostamaa perhettä. Näiden perheiden määrä kasvoi edellisvuodesta 303 perheellä. Neljännes saman sukupuolen parien perheistä oli lapsiperheitä. Perhetilaston mukaan 1 807 lasta kasvaa sateenkaariperheissä. Vaikka osa kirjosta jää yhä piiloon, on sateenkaariperheiden näkyvyys lakimuutosten myötä parantunut.

Artikkeli
13.7.2022
Jukka Hoffren

Maailman pitäisi YK:n tavoitteen mukaan saavuttaa vuonna 2015 sovitut kestävän kehityksen 17 päätavoitetta ja 169 alatavoitetta vuoteen 2030 mennessä. OECD:n arvion mukaan sen jäsenmaat ovat vielä kaukana tavoitteiden saavuttamisesta. Ilman paljon nykyisiä voimakkaampia toimia jäävät kestävän kehityksen tavoitteet teollisuusmaissa saavuttamatta.

Artikkeli
17.6.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Korona-ajan arki on vaihdellut sen mukaan, ovatko palkansaajat olleet lähi- vai etätyössä. Kotitöiden ja hoivavastuun jakautuminen näyttää eronneen naisten ja miesten välillä – etenkin perheellisillä. Pandemian alussa etätyö saattoi näyttäytyä auvoisena yhteisenä kotiaikana, mutta kriisin jatkuessa kotityöt ja hoiva nähtiin taakkana ja huonoa omaatuntoa saatettiin kokea joka suuntaan.

Artikkeli
24.5.2022
Marjut Pietiläinen

Vasta eri näkökulmat huomioivan tiedon avulla väkivalta tulee ilmiönä näkyväksi, jolloin sen vakavuus ja seuraukset voidaan tiedostaa ja siihen pystytään aktiivisesti puuttumaan. Korona-ajan poikkeuksellisuus osoittaa ilmiön säännöllisen ja myös kriisiajat kattavan tilastoinnin tärkeyden.

tk-icons