Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Rakentamisen trendit ja muutokset huomioidaan rakennuskustannus­indeksin uudistamisessa

1.10.2021
Twitterissä: @LArhosalo
Kuva: Shutterstock

Puurakentamisen kasvu ja muut muutostrendit näkyvät ensi vuoden alussa käyttöön tulevassa uudistuneessa indeksissä. 

Rakennuskustannusindeksin seuraavaksi perusvuodeksi vaihtuu 2021=100 ensi vuoden alussa. Perusvuosi­uudistuksessa päivitetään indeksin painorakenne vastaamaan ajantasaista rakennus­tuotantoa ja kustannus­rakenteita. Samalla tiedonkeruuta uudistetaan.

Uudistukseen vaikuttavia viime vuosien trendejä ovat mm. kerrostalo­rakentamisen kasvu, pientalo­rakentamisen ammattimaistuminen ja puumateriaalin käytön lisääntyminen.

Kerrostalorakentamisen kasvu näkyy talotyyppien painotuksissa

Rakennuskustannusindeksi kuvastaa ammattimaisen uudis­rakentamisen kustannuksia rakennus­yrittäjälle.

Indeksiin valitaan rakennus- ja asuntotuotanto­tilaston mukaan merkittävimmät rakennustyypit. Ne yhdistetään keskenään ominaisuuksiltaan ja kustannus­rakenteeltaan samankaltaisten rakennusten kanssa neljäksi rakennushanke­tyypiksi (indeksitalo­tyyppi): pientalo, kerrostalo, palvelurakennus ja tuotantorakennus. Palvelurakennus vastaa rakennuskustannus­indeksin 2015=100 hanketyyppiä toimitila.

Neljä talotyyppiä painotetaan rakennuskustannus­indeksin kokonais­indeksiin perustuen niiden osuuksiin uudisrakentamisen käypähintaisesta arvosta. Kuviossa 1 näkyvät talotyyppien keskinäiset osuudet uudisrakentamisen käyvästä arvosta vuodesta 2000 lähtien.

Kuvio 1. Rakennuskustannus­indeksin talohanketyyppien* osuudet uudisrakentamisen käyvästä arvosta
Kuvio, joka kertoo Rakennuskustannus¬indeksin talohanketyyppien osuudet uudisrakentamisen käyvästä arvosta. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto. *Pientalo vastaa rakennusluokituksen 2018 mukaista pientaloa (011), pitäen sisällään omakotitalot, paritalot ja rivitalot. Kerrostalo sisältää kerrostalojen (012) lisäksi asuntolarakennukset (013) ja erityisryhmien asuinrakennukset (014). Palvelu­rakennuksiin kuuluvat liikerakennukset (03), toimistorakennukset (04), liikenteen rakennukset (05), hoitoalan rakennukset (06), kokoontumis­rakennukset (07) sekä opetusrakennukset (08). Palvelurakennus vastaa rakennuskustannus­indeksin 2015=100 hanketyyppiä toimitila. Tuotanto­rakennus-hanketyyppiin yhdistetään teollisuuden ja kaivannais­toiminnan rakennukset (09) sekä varastorakennukset (12).

Kerrostalorakentamisen osuus uudisrakentamisen arvosta on ollut kuvion 1 tarkastelujaksolla alimmillaan 17 prosentissa finanssikriisin vuosina 2008-2009.  Viimeisen kymmenen vuoden aikana kerrostalo­rakentamisen osuus on ollut keskimäärin 31 prosenttia kaikesta rakennuskustannus­indeksin kattamasta uudisrakentamisen arvosta. Kerrostalojen paino kokonaisindeksissä tuleekin nousemaan rakennuskustannus­indeksin uudistamisen yhteydessä. Nykyisessä 2015=100 indeksissä kerrostaloja painotetaan 24 prosentilla.   

Palvelurakennukset ovat olleet merkittävin rakennushanke­tyyppi koko 2000-luvun. Palvelurakennus tulee säilyttämään suurimman paino-osuuden rakennuskustannus­indeksissä, vaikka sen merkitys pieneneekin kerrostalojen kasvun seurauksena. Tuotantorakennusten osuus on pysynyt tasaisena 20 prosentin tuntumassa viimeiset 10 vuotta, eikä sen painotuksessa ole odotettavissa suuria muutoksia.

Pientalojen liiketaloudellinen rakennuttaminen lisääntynyt, määrä romahtanut huippuvuosista

Rakennuskustannusindeksin pientalojen painon määrittämisessä huomioidaan vain niiden liiketaloudellisen rakentamisen arvo. Rakennusluvista saadaan tieto pääasiallisesta rakentajasta. Rakennushanke­ilmoitukseen (RH1-lomake) merkitään liiketaloudellinen rakentaja silloin, kun suurin osa rakentamistyöstä teetetään ulkopuolisella rakentajalla kuten työkunnalla, kirvesmies­ryhmällä tai urakoitsijalla. Kun suurin osa rakentamistyöstä tehdään omatoimisesti, merkitään rakentajaksi muu.  

Pientalojen liiketaloudellisen rakentamisen osuus pysyi keskimäärin 34 prosentissa vuoteen 2008 asti, mutta finanssikriisiin ajoittuvan notkahduksen jälkeen liiketaloudellinen rakentaminen on jatkuvasti kasvattanut osuuttaan.

Vuonna 2017 jo yli puolet pientaloista oli rakennusyritysten tekemiä. Vuonna 2020 osuus oli 57 prosenttia. Kuvion 2 tarkastelussa pientalot sisältävät omakoti- ja paritalojen lisäksi rivitalot, jotka ovat pääasiassa aina liiketaloudellisesti rakennettuja.

Kuvio 2. Pientalojen pääasiallinen rakentaja, osuudet, %
Kuvio, joka kertoo Pientalojen pääasialliset rakentajat prosenttiosuuksina. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto

Pientalorakentamisen ammattimaistuminen on mielenkiintoinen kaupungistumiseen liittyvä ilmiö. Suomalaiset haluavat tutkimusten mukaan asua mieluiten omakotitaloissa ja jopa yhtiömuotoinen omakotirakentaminen on nostanut suosiotaan. Yhtiömuotoisessa omakotitalossa perustetaan taloyhtiö omakotitalon hallinnoimiseksi.

Liiketaloudellisen ja omatoimisen rakentamisen välinen rajanveto ei kuitenkaan ole aina helppoa, koska rakentamisessa on usein mukana sekä omatoimista että ammattimaista työtä. Myös talopaketteja voidaan hankkia erilaisilla valmiusasteilla eikä rakennushankeilmoituksen täyttöohjeissa oteta näihin suoraan kantaa.

Pientalojen ammattimaisen rakentamisen kasvusta huolimatta pientalojen merkitys rakennuskustannusindeksin talohanketyypeissä ei kuitenkaan nouse seuraavassa perusvuosiuudistuksessa, sillä pientalojen rakentamisen määrä on laskenut rajusti huippuvuosista (kuvio 3).

Kuvio 3. Uusien pientaloaloitusten määrä, asunnot (kpl), liukuva vuosisumma
Kuvio, joka kertoo Uusien pientaloaloitusten määrän liukuvana vuosisummana. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto

Uusien pientaloaloitusten lukumäärä on asettunut noin 10 000 asuntoon, kun 2010-luvun alussa lukema oli suurimmillaan lähes 16 800. 2000-luvun huippuvuosien yli 22 500 aloitettuun asuntoon verrattuna pientalojen rakentaminen on vähentynyt alle puoleen. 

Liiketaloudellisen rakentamisen osuus on huomioitu myös kuvion 1 taustalla olevissa uudisrakentamisen käyvissä arvoissa niin, että pientalojen omatoiminen rakentaminen on jätetty tarkastelun ulkopuolelle rakennuskustannus­indeksiin kuulumattomana.

Puurakentaminen lisääntynyt lähes kaikissa talotyypeissä

Rakennuslupien ominaisuustiedoista saadaan monipuolista tietoa rakennustavan muutoksista.

Rakennuskustannusindeksin painorakennetta varten on tarkasteltu rakennustyypeittäin esimerkiksi julkisivu- ja runkomateriaali­valintoja, lämmitystapoja ja lämmönlähteitä. Materiaalit, talotekniikan muutokset ja tilankäyttö rakennushankkeissa otetaan huomioon kunkin indeksitalo­tyypin kustannus­rakenteessa.

Suomalaiset pientalot ovat pääasiassa puurakenteisia ja puun käyttö on niissä vielä entisestään lisääntynyt viime vuosina. Taulukossa 1 esitetään runkomateriaalien osuudet talotyypeittäin viiden vuoden keskiarvoina. Puurunkoisten pientalojen osuus on noussut 83 prosentista (keskiarvo 2011-2015) 85 prosenttiin (keskiarvo 2016-2020). Toiseksi suosituin runkomateriaali betoni on menettänyt asemaansa pientalojen runkorakenteissa.

Taulukko 1. Runkomateriaalit viiden vuoden keskiarvoina 2011-2015 ja 2016-2020
    Betoni  Muu  Puu  Teräs  Tiili 
Pientalo ka 2011-2015 14 % 1 % 83 % 0 % 1 %
  ka 2016-2020 12 % 1 % 85 % 0 % 1 %
Kerrostalo ka 2011-2015 94 % 0 % 4 % 0 % 1 %
  ka 2016-2020 94 % 0 % 5 % 0 % 1 %
Palvelurakennus ka 2011-2015 65 % 1 % 18 % 14 % 2 %
  ka 2016-2020 66 % 2 % 20 % 12 % 1 %
Tuotantorakennus ka 2011-2015 33 % 0 % 26 % 40 % 0 %
  ka 2016-2020 33 % 1 % 27 % 40 % 0 %

Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto

Kerrostalot rakennetaan lähes pelkästään betonista (94%), mutta puurunkoisten kerrostalojen osuus on kasvanut hiukan.

Palvelurakennusten runkomateriaaleista betoni on selvästi yleisin noin 65 prosentin vakiintuneella osuudella, mutta puurakenteiset palvelurakennukset ovat yleistyneet hiukan teräksen menettäessä osuuttaan.

Puu on edelleen toiseksi yleisin palvelu­rakennusten runkomateriaali.

Puuta ainakin julkisivuun

Pientalojen julkisivumateriaalina puun suosio on lisääntynyt selvimmin. Puun osuus nousi 2010-luvulla 77 prosentista 83 prosenttiin (taulukko 2).

Puu on syrjäyttänyt erityisesti tiilen käyttöä pientalojen julkisivuissa. Julkisivujen verhoilu tiilellä onkin vähentynyt kaikissa muissa rakennustyypeissä paitsi tuotantorakennuksissa.

Taulukko 2. Julkisivumateriaalit viiden vuoden keskiarvoina 2011-2015 ja 2016-2020
        Betoni   Kivi   Lasi   Metallilevy  Muu   Puu   Tiili  
Pientalo ka 2011-2015 6 % 1 % 0 % 0 % 6 % 77 % 10 %
  ka 2016-2020 5 % 2 % 0 % 0 % 5 % 83 % 5 %
Kerrostalo ka 2011-2015 21 % 1 % 0 % 0 % 27 % 6 % 45 %
  ka 2016-2020 25 % 2 % 0 % 0 % 24 % 7 % 40 %
Palvelurakennus ka 2011-2015 19 % 1 % 2 % 30 % 15 % 13 % 19 %
  ka 2016-2020 23 % 2 % 3 % 27 % 14 % 16 % 16 %
Tuotantorakennus ka 2011-2015 13 % 0 % 0 % 64 % 11 % 8 % 2 %
  ka 2016-2020 7 % 0 % 0 % 71 % 14 % 5 % 3 %

Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto

Kerrostalojen julkisivuissa tiili on kuitenkin edelleen eniten käytetty materiaali, mutta toiseksi yleisin materiaali betoni on kasvattanut osuuttaan.

Betonin käyttö on lisääntynyt myös palvelurakennusten julkisivuissa. Palvelurakennukset ovat keskenään hyvin erilaisia, minkä takia julkisivu­materiaaleista ei löydy yhtä selvää suosikkia. Betoni, metalli, tiili ja puu ovat tyypillisimmät materiaalit ja näistä puu ja betoni ovat kasvattaneet suosiotaan tiilen ja metallin kustannuksella.

Muista rakennustyypeistä poiketen tuotanto­rakennuksissa puun ja betonin käyttö julkisivuissa on vähentynyt, mutta metallin lisääntynyt. Tuotanto­rakennusten runkorakentamisen materiaaleissa ei ole tapahtunut muutoksia.

Uusi indeksi julkaistaan helmikuussa

Rakennuskustannusindeksin uudistamisessa konsultteina toimivat Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n rakentamisen asiantuntijat, jotka toteuttivat Tilastokeskuksen toimeksiannosta painorakenteen, tiedonkeruu­kehikon sekä -otoksen päivityksen.

Uudistustyötä taustoittava VTT:n loppuraportti julkaistaan rakennuskustannus­indeksin 2021=100 käyttöönoton yhteydessä. Uudistettu rakennuskustannus­indeksi julkaistaan 15.2.2022.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Asuminen ja rakentaminen -aihealueen tilastoja tuottavassa ryhmässä.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
31.10.2019
Paavo Kokkonen, Martti Korhonen, Elina Vuorio

Asuntokauppa on piristynyt viime vuoteen ja alkuvuoteen verrattuna etenkin pääkaupunki­seudulla, mutta rakentaminen on vähenemässä. Erot alueiden välillä ja sisällä ovat huomattavia, analysoivat Tilasto­keskuksen asiantuntijat. Muita asunto- ja rakennus­markkinoiden kehitys­suuntia ovat vuokralla asumisen yleistyminen edelleen ja suuret yhtiölaina­osuudet, joiden kasvu näyttäisi viime aikoina kuitenkin pysähtyneen.

Artikkeli
27.6.2019
Otto Kannisto, Paavo Kokkonen, Martti Korhonen, Elina Vuorio

Asuntotuotanto on jo useamman vuoden painottunut yksiöihin kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Viime vuonna myös niille myönnetyt rakennusluvat kuitenkin kääntyivät laskuun. 

 

- Mihin ja miten paljon yksiöitä on rakennettu?

- Mihin hintaan yksiöillä käydään kauppaa ja niitä vuokrataan?

- Entä keitä vuokrayksiöissä asuu?

tk-icons