Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Tekla Hultin rikkoi lasikattoja toimittajana, tohtorina ja tilasto­alalla

13.8.2021
Kuva: Lähde: Historian kuvakokoelma, Museovirasto. Kuvaaja Harald Rosenberg 1921.

Tilastolaitoksemme ensimmäinen naispuolinen aktuaari oli merkittävä vaikuttaja Suomessa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Hän toimi 16 vuotta kansan­edustajana mutta reilusti pidempään Tilastollisessa päätoimistossa, jossa hän muun muassa laati köyhäinhoito­tilastoja ja vaali­tilastoja. Hän myös kartoitti yötyötä tekevien naisten määrää ja työ­olosuhteita Teollisuus­hallituksen toimesta.

Jo yliopistossa opiskelu oli naiselle Tekla Hultinin aikana epätavallista. Kun Eero Erkko nimitti hänet Päivälehden ulkomaan­osaston toimittajaksi vuonna 1893 ja hänestä tuli ensimmäinen kokopäiväinen, vakituinen naispuolinen toimittaja maassamme, hän venytti ankarasti naisen elämän perinteisiä rajoja.

Hultin väitteli ensimmäisenä naisena Suomessa filosofian tohtoriksi vuonna 1896, oli aktiivinen ja rohkea toimija politiikassa ja toimi nuor­suomalaisten, myöhemmin kansallisen kokoomuksen, kansan­edustajana vuosina 1908–1924.

Tilastollisessa päätoimistossa hän oli ensimmäinen naispuolinen aktuaari tullessaan valituksi toisen aktuaarin virkaan vuonna 1901.

 
Tekla Hultin
Tekla Hultin (1864–1943)

Viran edellytyksenä vapautus sukupuolesta

Aivan helposti virkaura ei Tekla Hultinille avautunut. Hän haki ensimmäisen kerran toisen aktuaarin virkaa Tilastollisessa päätoimistossa vuonna 1899. Hän oli tuolloin 34-vuotias, filosofian tohtori, ja hänellä oli suhteita, koulutusta ja monenlaista työkokemusta, vaikkakaan ei tilastoalalta.

Hakeminen valtion virkaan oli 1900-luvun alkuun asti naiselle mahdollista vain siinä tapauksessa, että senaatti myöntää hänelle erivapauden sukupuolensa aiheuttamasta esteestä eli vapautuksen sukupuolestaan, kuten termi kuului.

Tohtori Hultinin oli siis anottava vapautusta sukupuolestaan, Tilastollinen päätoimisto puolsi hakemusta – ”tässä viran­toimituksessa ei esiintynyt mitään, mitä nainen ei voisi suorittaa yhtä hyvin kuin mies” – ja senaatti myönsi sen hänelle.

Aiemmin Hultin oli joutunut hakemaan erivapautta myös yliopisto-opintojaan varten. Erivapauden hakemisen lisäksi hän suoritti pikavauhdilla tilasto­tieteen approbaturin. Hän ei kuitenkaan vielä tuolloin tullut valituksi virkaan.

Vuotta myöhemmin Tilastollisessa päätoimistossa avautui jälleen toisen aktuaarin virka. Paikkaan oli neljä pätevää hakijaa. Ensimmäiselle ehdokas­sijalle valittiin Tekla Hultin, ja häntä esitettiin nimitettäväksi. Toiselle ehdokas­sijalle valittu filosofian lisensiaatti Theodor Dillner teki tästä valituksen.

Dillner oli jo hoitanut toisen aktuaarin virkaa viran­sijaisena puoli vuotta ja perusteli muun muassa tällä sitä, miksi hän olisi Hultinia pätevämpi virkaan. Valitus kuitenkin hylättiin, ja Tekla Hultin nimitettiin toiseksi aktuaariksi 18.7.1901.

Tarkkaa tietoa Hultinin saamasta palkasta virkauransa alussa ei ole tietoa, mutta se tiedetään, että toisen aktuaarin vuosipalkka Tilastollisessa pää­toimistossa oli tuolloin 4 500 mk, nykyrahaksi muunnettuna 21 234 euroa (ks. Tilastokeskus, rahanarvonkerroin 1860-2020). Hultinin lanko, apteekkari Nestor Lindström, kehottikin kirjeessään – luultavasti leikkimielisesti – kälyään nyt viimeinkin hankkimaan itsellensä miehen, koska taloudellisia vaikeuksia tämän elättämiseen ei enää ollut.

Tilastollisen päätoimiston johtajana eli tirehtöörinä toimi tuolloin Anders Boxtröm. Tirehtöörin viran lisäksi Tilastollisessa pää­toimistossa oli neljä virkaa, jotka edellyttivät tutkintoa: yksi ensimmäisen aktuaarin ja kolme toisen aktuaarin virkaa.

Päätoimiston tehtävät oli asetuksella säädetty. Niitä olivat muun muassa Suomen viralliseen tilastoon tulevien tietojen kerääminen, täsmentäminen ja varmentaminen, tilastojen kehittäminen, tilastollisista asioista lausuntojen ja ehdotusten antaminen hallitukselle sekä tilastollisten tietojen toimittaminen kansainvälisiin julkaisuihin ja tilasto­julkaisujen kansainvälinen vaihtotoiminta.

Toisen aktuaarin tehtäviin kuului avustaa tirehtööriä kotimaisten viran­omaisten kanssa käytävässä kirjeen­vaihdossa, viran­omaisilta vaadittavien tietojen saapumisesta huolehtiminen ja niiden tarkistaminen sekä kirjaston, arkiston ja kansain­välisen julkaisu­vaihdon hoitaminen. Toisen aktuaarin pätevyys­vaatimuksena oli filosofian kandidaatin tutkinto tai jokin lain­opillisia- tai kameraali­virkoja varten säädetyistä tutkinnoista.

Köyhäinhoitotilastoa, kirjeen­vaihtoa ja naisten yötyön kartoitusta

Tekla Hultinin tehtäviin toisena aktuaarina kuului aluksi köyhäinhoito­tilaston laadinta. Myöhemmin, köyhäinhoito­tilaston tekemisen siirryttyä pois Tilastollisesta päätoimistosta 1920-luvulla, hän työskenteli muun muassa vaali­tilastojen parissa.

Hultin hoiti myös Tilastollisen päätoimiston ranskan, saksan ja englannin­kielisen kirjeen­vaihdon ja suunnitteli yhteistyössä muiden Pohjoismaiden tilasto­virastojen kanssa kansainvälisen tilasto­tauluston Tilastolliseen vuosikirjaan. Vuonna 1913 hän laati Viipurin kaupungille suunnitelman kaupungin kunnallista tilastoa varten.

Tekla Hultin koki tehtävänsä yksitoikkoisiksi ja haasteettomiksi. Vuonna 1905 hän kirjoitti päiväkirjaansa: ”Nykyinen jokapäiväinen työni on niin koneellista, että melkein voisin suorittaa sen unissa”. Vuonna 1912 hän anoikin taas erivapautta hakeakseen virastossa avoinna olevaa ensimmäisen aktuaarin virkaa, jota hän oli viran­sijaisena välillä hoitanutkin.

Erivapautta hänelle ei kuitenkaan tällä kertaa myönnetty, vaikka Tilastollinen päätoimisto anomusta puolsikin. Senaatin perusteena oli muun muassa se, että naisena hän ei olisi kykenevä hoitamaan virkaan kuuluvia edustus­tehtäviä. Tämä oli varsin kömpelö syy ajatellen jo sitä, että hän oli tuolloin toiminut kansan­edustajana jo useamman vuoden ja oli tottunut esiintyjä.

Todennäköisesti taustalla vaikuttivat sukupuolen lisäksi myös poliittiset syyt. Hultin oli avoimen kansallis­mielinen ja Suomen autonomian kiihkeä ja äänekäs puolesta­puhuja. Poliittisten kannan­ottojensa takia hänet pidätettiin virastaankin määräajaksi kahteen eri otteeseen vuosien 1912 ja 1913 aikana. Hän oli kaikin puolin niin pätevä ja kokenut, että jos hänelle olisi myönnetty vapautus sukupuolestaan ja siten erivapaus hakea ensimmäisen aktuaarin virkaa, häntä olisi ollut vaikea ohittaa viran täyttämisessä.

Vuonna 1909 Tekla Hultin sai tehtäväkseen kartoittaa tilastollisella selvityksellä teollisuudessa yötyötä tekevien naisten määrää ja työ­olosuhteita. Teollistumisen ja kaupungistumisen myötä lisääntynyt naisten työskentely kodin ulkopuolella oli herättänyt yhteis­kunnallista keskustelua 1800-luvun loppupuolelta. 1900-luvun alussa Suomessa kiisteltiin naisten yötyöstä. Naisasialiike Unioni vastusti ehdotettua naisten yötyön rajoittamista ja yötyö­kieltoa ja esitti Senaatille tehtäväksi tilastollisen tutkimuksen, jolla selvitettäisiin, mitä seurauksia yötyö­kiellosta naisille mahdollisesti seuraisi.

Senaatti hyväksyi Unionin esityksen ja asetti tutkimuksen toimeen­panijaksi Tekla Hultinin. Hän ryhtyi toimeen ja Yötyöntekijättäret Suomen teollisuudessa, Tutkimus Keisarillisen Suomen Senaatin määräyksestä ja Teollisuushallituksen ylivalvonnan alaisena valmistui vuonna 1911. Se julkaistiin Työtilastoa-sarjassa osana laajempaa teollisuuden työoloja selvittävien tutkimusten sarjaa, jonka Teollisuus­hallitus ja Tilastollinen päätoimisto Senaatin toimeksi­annosta vuosina 1902–1914 toteuttivat.

Hultin selvitti tutkimuksessaan yötyötä tekevien naisten määrää eri teollisuuden­aloilla, heidän työ­olosuhteitaan, ikä­rakennetta, koulutus­taustaa, terveyden­tilaa, taloudellisia- ja asumis­oloja ja elatus­velvollisuuksia, heidän asenteitaan mahdolliseen yötyö­kieltoon sekä sitä, miten se mahdollisesti vaikuttaisi näiden naisten elämään.

Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 3 258 yötyötä tekevää naista 142 työpaikalta. Tutkimuksessa haastateltiin paitsi työntekijöitä myös työnantajia. Tutkimus­raportista löytyy tulosten lisäksi tarkka selostus tutkimuksen syistä, toimeenpanosta, kustannuksista ja tiedon­keruun menetelmistä. Se julkaistiin kaksi­kielisenä, suomeksi ja ranskaksi.

 
Yötyöntekijättäret Suomen teollisuudessa -kartoituksen kansilehti
Tekla Hultin toteuttama tilastollinen tutkimus selvitti teollisuus­laitoksissa työskentelevien naisten yötöiden määrää, työoloja ja -ehtoja sekä ehdotetun yötyö­kiellon mahdollisia seurauksia

Alustavia tutkimustuloksia Hultin esitteli jo vuonna 1909 eduskunnassa kansan­edustajan ominaisuudessa. Hän vastusti naisten totaalista yötyökieltoa perustellen, että yötyökielto heikentäisi naisten työnsaanti­mahdollisuuksia ja siten myös heidän elin­olojaan entisestään. Hän ajoi vaihtoehtoa, jossa yötyö sallittaisiin sekä miehille että naisille, mikäli laissa säädettyjä ehtoja noudatettaisiin.

Totaalisen yötyökiellon sijaan Hultin esitti yötyöajan rajoittamista kahdeksaan tuntiin molemmille sukupuolille, kunnallisen lastenhoidon organisoimista ja vaati työnantajilta toimia työntekijöiden asuinolojen parantamiseksi. Ainakin tällä kohden hänen elämässään vaikuttaa siltä, että poliittinen ura ja virkaura tilasto­toimen parissa limittyvät ja lomittuvat toisiinsa hyvin tiiviisti.

Eläkkeelle toisen aktuaarin virasta 65-vuotiaana

Vaikka Tekla Hultinin ura Tilastollisessa Päätoimistossa ei lähtenytkään lentoon ja hän piti arkisia työtehtäviään välillä puuduttavina, hän viihtyi virassaan melkein 28 vuotta ja jäi siitä eläkkeelle vasta vuonna 1929. Hän piti omaehtoisesti virkavapaata vain valtiopäivien aikaan kansanedustaja­vuosinaan. Säännölliset kuukausitulot ja valtiollisen viranhaltijan vakaa asema varmastikin osaltaan saivat hänet pysymään työpaikassaan.

Ehkäpä myös se, että leipätyön ollessa hänelle pääosin helppoa rutiinityötä, hän saattoi suunnata energiansa ja kunnian­himonsa politiikkaan, järjestö­toimintaan ja yleensä yhteis­kunnalliseen vaikuttamiseen. Niistä saavutuksista hänet yleensä muistetaankin, ei pitkästä urasta Tilastollisessa päätoimistossa. Hänen asian­tuntemustaan ja saavutuksiaan tilasto­toimen alalla kuitenkin kiiteltiin sekä kotimaassa että ulkomailla.

Pian eläköitymisensä jälkeen Tekla Hultin vetäytyi myös poliittisesta ja järjestö­toiminnasta ja alkoi muutenkin menettää kiinnostusta ulkomaailmaan. Hän kuoli vuonna 1943.

Tekla Hultinin toimittamia tilastojulkaisuja digitoitu ja verkossa Doria-palvelussa

Tilastokirjasto on digitoinut Suomen virallinen tilasto (SVT) -sarjan julkaisuja sekä muita Tilastokeskuksen julkaisuja ja ne ovat luettavissa Kansallis­kirjaston ylläpitämässä avoimessa Doria-julkaisuarkisto­palvelussa, www.doria.fi.

Kaikkiaan noin 20 000 julkaisusta yli 18 000 löytyy jo Doriasta ja loput ovat tulossa palveluun lähiaikoina. Vanhimmat julkaisut ovat 1800-luvulta ja joukossa on useita Tekla Hultinin toimittamia julkaisuja muun muassa edellä mainittu Yötyön­tekijättäret Suomen teollisuudesta sekä köyhäinhoito- ja vaalitilastoja 1900-luvun alusta.

 

Kirjoittaja työskentelee erikois­suunnittelijana Tilasto­keskuksessa.

 

Lähteet:

Ahlqvist, Kirsti: Kaksi sosiaalitilastoinnin uranuurtajaa – Vera Hjelt ja Tekla Hultin. Tieto&Trendit, Talous- ja  hyvinvointikatsaus 4/2015, s. 90-93. [Viitattu 19.7.2021]

Georg, Luther: Tekla Hultinin toiminta tilastokeskuksen piirissä. 1997. Teoksessa Lehtonen, Risto. (toim.) Taloushistorian tutkimusta ennen ja nyt – 100 vuotta Tekla Hultinin väitöksestä. Kooste 12.12.1996 pidetyn Tilastokeskuksen tiedeseminaarin aineistosta. Tilastokeskus, Katsauksia 1997/11. Helsinki, Tilastokeskus, 19-24.

Hultin Tekla (toim.): Yötyöntekijättäret Suomen teollisuudessa: tutkimus Keisarillisen Suomen Senaatin määräyksestä ja Teollisuushallituksen ylivalvonnan alaisena. Helsinki: Teollisuushallitus, 1911. Työtilasto XI. https://www.doria.fi/handle/10024/181069 [viitattu xx.xx.2021)

Kiiski, Venla: Tekla Hultin, poliitikko. Tampere: Jyväskylän yliopisto, 1978. 320 s. Studia Historica Jyväskyläensia 15. ISBN 951-678-010-5. URN: ISBN:978-951-39-7956-0.

Sainio, Venla: Tekla Hultin, ensimmäinen naispuolinen filosofian tohtori. 1997. Teoksessa Lehtonen, Risto. (toim.) Taloushistorian tutkimusta ennen ja nyt – 100 vuotta Tekla Hultinin väitöksestä. Kooste 12.12.1996 pidetyn Tilastokeskuksen tiedeseminaarin aineistosta. Tilastokeskus, Katsauksia 1997/11. Helsinki, Tilastokeskus, 12-17.

Sainio, Venla: Tekla Hultin – naisten oikeuksien tienraivaaja. Verkkoaineisto. [Viitattu 14.7.2021] Saatavissa : https://www.naistenaani.fi/tekla-hultin-naisten-oikeuksien-tienraivaaja/

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajahintaindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3524. 2019, Rahanarvonkerroin 1860 – 2019 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 2.8.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/khi/2019/khi_2019_2020-01-16_tau_001.html

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Lue samasta aiheesta:

tk-icons