Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Ennakoiko kuluttajien luottamus taas talous­kehitystä – nyt huolettaa myös oma talous

13.9.2022
Twitterissä: @pkangassalo
Kuva: Istock

Kuluttajien luottamus­indikaattori on historiallisissa pohjalukemissa. Suomen talouden lisäksi pelätään kolhuja omalle taloudelle. Aiemmin kuluttajien luottamus on ennakoinut yleistä talouskehitystä.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan romahdutti kuluttajien luottamuksen Suomessa kuten muuallakin Euroopassa. Kuluttajien luottamus­indikaattorin saldoluku laski meillä heti maaliskuussa kerralla enemmän kuin koskaan aiemmin.

Kesäkuusta lähtien luottamus on ollut historiallisen matalalla tasolla, alempana kuin finanssikriisin vuosina 2008–2009 ja alempana jopa kuin korona­pandemian alkuvaiheen pohja­noteerauksessa huhtikuussa 2020. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Kuluttajien luottamusindikaattori tammikuu 2007 – elokuu 2022
Kuvio Kuluttajien luottamusindikaattorista tammikuu 2007 – elokuu 2022. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä. Lähde: Tilastokeskus, kuluttajien luottamus
Lähde: Tilastokeskus, kuluttajien luottamus

Ostovoima ja oma talous kokeneet kolauksen

Talousluottamuksen moniin aiempiin notkahduksiin verrattuna tällä kertaa ei ole ollut kyse heikommista odotuksista vain yleisen eli Suomen talouden suhteen. Nyt kuluttajan omankin talouden arvioidaan kokeneen pahoja kolhuja ja odotetaan jatkossa kehittyvän vieläkin huonompaan suuntaan.

Historiallisesti kuluttajien luottamusindikaattorin kaikki osatekijät, myös omaa taloutta koskevat, ovat viime kuukausina painaneet indikaattoria alaspäin. Tähän on suuresti syynä – jo ennen Venäjän hyökkäystä – inflaation kiihtyminen, etupäässä sähkön, polttonesteiden ja ruoan hinnan voimakas nousu. Euron arvo on myös laskenut selvästi. Kuluttajien ostovoima on näin merkittävästi heikentynyt. Lisäksi lainakorkojen kohoaminen vuosia vallinneista miinusmerkkisistä lukemista 1–2 prosentin tasolle on tietenkin huomattu kuluttajien keskuudessa. (Kuvio 2)

Kuvio 2. Kuluttajien luottamuksen osatekijät tammikuu 2007 – elokuu 2022
Kuvio Kuluttajien luottamuksen osatekijöistä tammikuu 2007 – elokuu 2022. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä. Lähde: Tilastokeskus, kuluttajien luottamus
Lähde: Tilastokeskus, kuluttajien luottamus

Kaikissa EU-maissa synkistellään

Kautta koko EU:n ja euroalueen on viime kuukausina synkistelty talouden suhteen Venäjän hyökkäyksen ja sen seurannaisvaikutusten takia. Kuluttajien luottamus­indikaattorin poikkeama kunkin maan pitkän ajan keskiarvosta oli elokuussa 2022 kaikkien EU-maiden kohdalla negatiivinen. (Kuvio 3). Toisin sanoen ajankohdan suhteellinen suhdannekuva on tänä vuonna ollut kuluttajien arvioimana kaikkialla vaihtelevan ankea EU-maasta riippuen.

Kuvio 3. Kuluttajien luottamusindikaattorin poikkeama maan pitkän ajan keskiarvosta EU-maissa, elokuu 2022
Kuvio Kuluttajien luottamusindikaattorin poikkeamasta maan pitkän ajan keskiarvosta EU-maissa, elokuu 2022. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä. Lähde: Euroopan komissio, DG ECFIN.
Lähde: Euroopan komissio, DG ECFIN. (Romanian tieto puuttuu.)

Taustalla vaikuttaa tietysti erilaisia maakohtaisia tekijöitä, mutta voidaan olettaa, että yksi olennaisimpia maita järjestykseen asettavia asioita on suoraan kuluttajien omaan talouteen vaikuttavan inflaation voimakkuus kussakin EU-maassa.

Luottamuksen osatekijöiden valinta vaikuttaa johtopäätöksiin 

Mittausvälineen valinnalla, sen koostumuksella, on suurta merkitystä havaintoihin, joita kuluttajien luottamuksen kehityksestä voidaan tehdä.

Nykyisin käytössä olevan uuden luottamus­indikaattorin neljä osatekijää ovat: odotukset omasta ja Suomen taloudesta, arvio oman talouden nykytilasta ja oma kestokulutus­aikomus seuraavan vuoden aikana. Kestokulutukseen kuuluvat muun muassa huonekalujen, kodintekniikan ja kulkuvälineiden ostot.

Vanhassa indikaattorissa kahden viimeisen osatekijän paikalla olivat: odotukset yleisestä työttömyydestä ja omista säästämis­mahdollisuuksista.

Toistaiseksi työttömyys, työllisyys ja kuluttajien säästökyky ovat edelleen kehittyneet melko suotuisasti, kun taas inflaation ja korkojen nousu on rapauttanut kuluttajien ostovoimaa ja kestokulutus­alttiutta. Näin ollen vanha indikaattori antaa talouden nykyvaiheesta kuluttajien silmin uutta indikaattoria olennaisesti vahvemman kuvan, etenkin suhteessa talouskehityksen aiempiin synkkiin vaiheisiin kuten finanssi- ja koronakriisit. (Kuvio 4)

Kuvio 4. Kuluttajien luottamus­indikaattorin poikkeama pitkän ajan keskiarvostaan tammikuu 2007 – elokuu 2022
Kuvio Kuluttajien luottamus¬indikaattorin poikkeamasta pitkän ajan keskiarvostaan tammikuu 2007 – elokuu 2022. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.

Luottamusindikaattorien osatekijät:
- Nykyinen: odotus omasta ja Suomen taloudesta 12 kk, oman talouden nykytila, kestokulutus 12 kk.

- Vanha: odotus omasta ja Suomen taloudesta sekä työttömyydestä 12 kk, säästämismahdollisuudet 12 kk

Lähde: Tilastokeskus, kuluttajien luottamus.

Yhä harkitaan jonkin verran asunnon ostoa ja lainanottoa

Kuluttajilla on edelleen melko hyvä ja luottavainen kuva omasta rahatilanteestaan. Tätä määrittää se, jääkö kuukausittain rahaa säästöön, syövätkö menot kaikki tulot vai joutuuko päivittäiseen elämiseen käyttämään säästöjään tai jopa turvautumaan velanottoon.

Monille on parin vuoden ”korona­pysähtyneisyyden” aikana kertynyt mukavasti säästöjä, kun rahaa ei ole päässyt entiseen tapaan kuluttamaan.

Toisaalta työlliset kuluttajat eli palkansaajat ja yrittäjät eivät toistaiseksi juurikaan koe työttömäksi jäämisen tai lomautuksen osuvan lähikuukausina omalle kohdalle. Tältä pohjalta eivät edes isoimmat hankinnat, kuten asunnon ostaminen tai kodin peruskorjaukset, suuremmin pelota – eikä lainan ottaminen näitä varten.

Toki ymmärrettävästi kyseisetkin aikeet ovat viime aikoina selvästi vähenemään päin talouden epävarmuuden ja uhkakuvien lisääntyessä ja lainakorkojen noustessa. Lisäksi kovimmat asunto- ja mökkipaineet taisivat purkautua jo korona-aikana etätyön äkkiä yleistyessä. (Kuvio 5)

Kuvio 5. Kuluttajien aikomukset ostaa asunto ja ottaa lainaa vuoden sisällä tammikuu 2007 – elokuu 2022
Kuvio Kuluttajien aikomuksista ostaa asunto ja ottaa lainaa vuoden sisällä tammikuu 2007 – elokuu 2022. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä. Lähde: Tilastokeskus, kuluttajien luottamus
Lähde: Tilastokeskus, kuluttajien luottamus

Kuluttajat ovat aiemmin ennakoineet talouskehitystä

Kuluttajien luottamus -tilastossa ja sen mittareissa kuten kuluttajien luottamus­indikaattorissa kulutuksen käsite kattaa lähinnä vain kestotavara­kulutuksen. Päivittäistavaroihin, vaatteisiin tai erilaisiin palveluihin kohdistuvaa kulutusta ei juuri selvitetä.

Tästä syystä ei ole kovin yllättävää, että nimenomaan tällä hetkellä, jolloin ihmiset kestotavaroiden hankinnan sijasta käyttävät ”koronatauon” jälkeen taas innokkaasti rahaa ravintola-, matkailu- ym. palveluihin, kuluttajien luottamus ei näyttäisi korreloivan tai ennakoivan brutto­kansantuotteen kehitystä lainkaan niin osuvasti, kuin se yleensä on aina aiemmin tehnyt. (Kuvio 6)

Kuvio 6. Kuluttajien luottamus ja bkt:n kehitys 1995 – 2022
Kuvio Kuluttajien luottamuksesta ja bkt:n kehityksestä 1995 – 2022. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä. Lähde: Tilastokeskus, kuluttajien luottamus ja kansantalouden tilinpito
Lähde: Tilastokeskus, kuluttajien luottamus ja kansantalouden tilinpito

Tilanne oli aiemmissa talouden kriisivaiheissa hyvin toisenlainen kuin nyt. Toisaalta reaalitalouden yllä leijuu nytkin uhkaavia pilviä ja kuluttajien luottamuksen tarkoitus on tarjota ennakkokuvaa talouskehityksestä noin vuosi eteenpäin. Niinpä on aiheellista hieman odotella ja katsoa, mitä tapahtuu.

 

Pertti Kangassalo on yliaktuaari Tilastokeskuksen Tieto- ja tilastopalvelut -palvelualueen Yhteiskuntatilastot-osastossa ja vastaa kuluttajien luottamus -tilastosta.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
17.10.2023
Harri Kananoja, Martti Korhonen, Tapio Kuusisto, Kristiina Nieminen, Katri Soinne

Viime vuosien inflaatio, korkojen nousu ja asuntomarkkinoiden myllerrys ovat koetelleet erilaisia kotitalouksia kovin eri tavoin. Tiukimmilla ovat olleet perheet, joilla on mittava vaihtuvakorkoinen asuntolaina ja huomattavat välttämättömät kulut. Tilastokeskuksen asiantuntijat kurkistavat kolmen esimerkkiperheen elämään.

Artikkeli
11.10.2023
Pertti Kangassalo

Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli syyskuussa poikkeuksellisesti miinuksella kaikissa väestöryhmissä. Ikääntyneiltä, eläköityneiltä, työttömiltä, kouluttamattomilta tai pienituloisilta ei juuri löytynyt myönteistä arviota tai näkymää taloudesta. Eri sosioekonomisten ryhmien luottamus on systemaattisesti eri tasolla, mutta talouskriisit ovat koskettaneet kaikkia yhtä paljon suhteellisesti.

Blogi
18.9.2023
Reetta Karinluoma, Nata Kivari, Tapio Kuusisto

Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyys­tilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.

tk-icons