Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Konkurssiaaltoa ei tullut, mutta lopettaneiden yritysten määrä kasvoi korona-aikana yli kymmenellä tuhannella

28.6.2022
Kuva: iStock

Konkurssihakemusten määrä oli vuonna 2020 pienin tilastohistorian aikana. Sen sijaan lopettaneiden yritysten lukumäärä kääntyi samalla selvään kasvuun.

Vuoden 2020 maaliskuussa Suomessa alkanut koronapandemia heikensi monien yritysten toimintamahdollisuuksia. Monien yritysten toimintaa rajoitettiin joko omaehtoisesti tai viranomaisten päätöksellä. Lisäksi toimitusketjuissa on ollut maailmanlaajuisia ongelmia ja tautitartunnat tai pelko niistä ovat vaikuttaneet monien työntekijöiden ja asiakkaiden elämään.

Pandemian seuraukset ovat merkittävä syy sille, että lopettaneiden yritysten määrä kasvoi huomattavasti verrattuna koronapandemiaa edeltäviin vuosiin. Sen sijaan konkurssien lukumäärä kääntyi laskuun koronapandemian alettua Suomessa.

Vuodesta 1986 alkaneessa konkurssitilastoinnissa yhtenäkään vuonna ei ole ollut vähemmän konkurssiin haettuja yrityksiä kuin vuonna 2020. Syitä konkurssihakemusten normaalia pienempään määrään on monia: konkurssiin hakemista rajoitettiin lakimuutoksella 1.5.2020 alkaen, yritystukia maksettiin yli 1,3 miljardia euroa pelkästään koronapandemian vuoksi ja lisäksi monet velkojat rajoittivat omaehtoisilla toimillaan konkurssiin hakemista.

Konkurssiin hakemista rajoittanut lakimuutos päättyi 1.2.2021, minkä myötä konkurssihakemusten määrä kasvoi hieman tavanomaista korkeammaksi. Lakimuutoksen päättyminen ei kuitenkaan johtanut pelättyyn konkurssimäärien voimakkaaseen kasvuun, vaan konkurssihakemusten määrä palautui tavalliselle tasolleen.

Läpi korona-ajan konkurssiin haettujen yritysten keskimääräinen työntekijämäärä pysyi tavallisella tasollaan. Vuonna 2019 konkurssiin haetussa yrityksessä loppumisuhan alla oli keskimäärin 4,8 henkilötyövuotta, kun korona-aikana vastaava luku oli 4,9.

Yleisesti konkurssiin haettujen yritysten osuus on suhteellisen pieni kaikista lopettaneista yrityksistä. Vuosina 2020–2021 oli yhteensä 4 600 konkurssiin haettua yritystä. Niistä 1 050 yritystä päätyi lopulta konkurssiin, ja muiden konkurssiin haettujen yritysten konkurssimenettely keskeytyi erilaisista syistä. Samaan aikaan lopettaneita yrityksiä oli 53 100. Näin ollen lopettaneista yrityksistä vain muutama prosentti päätyy konkurssiin.

Kuvio 1. Lopettaneiden yritysten ja konkurssien lukumäärän muutos vuosina 2020–2021 verrattuna vuoden 2019 vastaavaan vuosineljännekseen
Kuvio 1. Lopettaneiden yritysten ja konkurssien lukumäärän muutos vuosina 2020–2021 verrattuna vuoden 2019 vastaavaan vuosineljännekseen. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, konkurssit ja yrityssaneeraukset sekä aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Kuviossa kehitystä verrataan vastaavaan neljännekseen vuonna 2019. Esimerkiksi 2021Q3 verrataan vuoden 2019 kolmanteen vuosineljännekseen.

Lopettaneiden yritysten määrä on puolestaan ollut korona-aikana selvästi tavallista suurempi. Vuonna 2020 lopettaneiden yritysten määrä oli 20 prosenttia suurempi kuin 2019. Vastaavasti vuonna 2021 lopettaneiden yritysten määrä oli 36 prosenttia suurempi kuin 2019. Myös lukumääräisesti kasvu oli suurta: lopettaneita yrityksiä oli 13 400 enemmän vuosina 2020–2021 kuin vuosina 2018–2019. Erityisen paljon lopettaneiden yritysten määrä kasvoi vuoden 2021 alussa.

Näyttääkin siltä, että koronapandemian pitkittyessä monet yritykset ovat vain lopettaneet toimintansa ja jääneet markkinoilta pois sen sijaan, että ne olisivat kokeneet konkurssin. Korona-aikana myös aloittaneiden yritysten lukumäärä on kuitenkin kasvanut hieman, mikä viittaa siihen, että lopettaneiden yritysten tilalle on tulossa uutta liiketoimintaa.

Lopettaneiden yritysten määrä kasvoi eniten Lapissa ja vähiten Etelä-Savossa

Lopettaneiden yritysten määrä kasvoi jokaisessa maakunnassa vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna. Keskimäärin kasvua oli noin 20 prosenttia eli suunnilleen 4 100 yrityksen verran.

Vuonna 2021 lopettaneiden yritysten määrä kasvoi vielä lisää jokaisessa maakunnassa Etelä-Savoa lukuun ottamatta. Tällöin lopettaneita yrityksiä oli vuotta kohden 28 200, eli lähes 3 400 enemmän kuin vuonna 2020.

TAULUKKO 1. LOPETTANEIDEN YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄT 2019–2021 MAAKUNNITTAIN, KESKIMÄÄRÄINEN VUOSITTAINEN KASVU VUOTEEN 2019 VERRATTUNA JA VUOSINA 2020–2021 LOPETTANEIDEN OSUUS KOKO YRITYSKANNASTA

Alue Lopettaneet 
yritykset 
2019
Lopettaneet 
yritykset 
2020
Lopettaneet 
yritykset 
2021
Keskimääräinen vuosikasvu 
2020–2021 
verrattuna 2019
Vuosina 2020–2021
lopettaneiden yritysten osuus
kaikista yrityksistä
KOKO MAA 20 705 24 840 28 219 28 % 12,4 %
Ahvenanmaa 124 139 151 17 % 8,7 %
Etelä-Karjala 361 437 503 30 % 11,9 %
Etelä-Pohjanmaa 622 709 783 20 % 9,3 %
Etelä-Savo 413 481 468 15 % 9,7 %
Kainuu 177 213 238 27 % 10,9 %
Kanta-Häme 562 706 786 33 % 12,3 %
Keski-Pohjanmaa 177 226 255 36 % 9,8 %
Keski-Suomi 899 944 1 139 16 % 11,3 %
Kymenlaakso 511 552 610 14 % 12,1 %
Lappi 535 694 806 40 % 11,1 %
Pirkanmaa 1 868 2 207 2 591 28 % 12,3 %
Pohjanmaa 548 621 707 21 % 9,8 %
Pohjois-Karjala 512 546 589 11 % 11,1 %
Pohjois-Pohjanmaa 1 161 1 393 1 617 30 % 11,9 %
Pohjois-Savo 714 831 965 26 % 11,6 %
Päijät-Häme 691 822 879 23 % 12,1 %
Satakunta 692 818 944 27 % 10,8 %
Uusimaa 7 766 9 541 10 956 32 % 14,1 %
Varsinais-Suomi 1 857 2 157 2 493 25 % 11,8 %

Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Taulukossa maakuntarajat ja yrityskanta ovat vuoden 2021 alun tilanteen mukaan. Kaikille yrityksille ei saada määriteltyä maakuntaa.

Eniten lopettaneiden yritysten määrä kasvoi korona-aikana Lapissa, Keski-Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Vähiten kasvua oli Pohjois-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa. Vuotta kohden lopettaneiden yritysten määrä kasvoi keskimäärin 11–40 prosenttia maakunnasta riippuen.

Maakuntien kehitys noudattaa jonkin verran samaa kehityslinjaa kuin maakuntakeskuksien kehitys. Esimerkiksi Kymenlaakson ja Pohjois-Karjalan (kahden maakunnan, joissa lopettaneiden määrä oli kasvanut vähiten) maakuntakeskukset Kouvola ja Joensuu olivat samalla Suomen 15 suurimmasta kaupungista ne, joissa lopettaneiden yritysten määrä oli kasvanut vähiten. Toisaalta erojakin on: Kanta-Hämeessä lopettaneiden yritysten määrä oli kasvanut kolmanneksi eniten kaikista maakunnista, ja toisaalta sen maakuntakeskuksessa Hämeenlinnassa lopettaneiden yritysten määrä oli kasvanut neljänneksi vähiten Suomen 15 suurimmasta kaupungista.

Korona-aikana 12,4 prosenttia Suomen yrityskannan yrityksistä lopetti toimintansa. Suhteellisesti pienin osuus oli Ahvenanmaalla, jossa 8,7 prosenttia yrityksistä lopetti toimintansa. Suurin osuus 14,1 prosenttia oli Uudellamaalla. Nämä luvut kuvaavat sitä, kuinka nopeasti maakunnassa perustetaan ja lopetetaan yrityksiä, ja siten ne kuvaavat enemmän maakunnan ominaispiirteitä kuin koronapandemian aiheuttamaa kehitystä.

 

Tarkemmin konkursseihin ja lopettaneisiin yrityksiin liittyvistä määritelmistä voi lukea kyseisten tilastojen dokumentaatioista:

Konkurssit ja yrityssaneeraukset: tilaston dokumentaatio

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset: tilaston dokumentaatio.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Taloustilastot-osastolla.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
25.4.2022
Anna Pärnänen

Monelle yrittäjälle korona on tarkoittanut työn vähenemistä, lomautuksia tai irtisanomisia. Osa on voinut kuitenkin tehdä liiketoimintaansa muutoksia, joiden turvin selvitä korona-ajasta. Koronakriisin vaikutukset työelämään -kyselyssä selvitettiin pandemian vaikutuksia työhön. Millä tavoin yksinyrittäjät ja työnantajayrittäjät sopeutuivat korona-aikaan?

Blogi
28.5.2020
Tuomas Rothovius

Lamasta puhuttaessa olisi hyvä huomioida talouden muitakin mittareita kuin bkt, kirjoittaa kokenut kansantulo­laskija. Esimerkiksi työttömyys ja koti­talouksien reaalitulot ovat merkittäviä kansalaisten kannalta, konkurssit ja rahoitus­laitosten luotto­tappiot yritysten osalta.

Artikkeli
8.4.2020
Kristian Taskinen

Globalisoitumisen kultakausi sijoittui Neuvostoliiton hajoamisen ja finanssi­kriisin väliin, ja Suomi on kehityksen kärki­kymmenikössä. Taloudellisen globalisaation aste on EU-maista alhaisin Italiassa, mutta Pohjois-Italian vaate­teollisuudella on vahva kytkös Kiinaan.

tk-icons