Työvoimatutkimuksessa vuokratyötä on tilastoitu vuodesta 2008 alkaen, jolloin vuokratyöntekijöiden osuus kaikista palkansaajista oli noin prosentin verran. Vuokratyötiedot kiinnostavat yhä enemmän, vaikka vuokratyön osuus palkkatyöstä on edelleen melko pieni.
Vuonna 2022 vuokratyötä tekeviä oli 60 000. Koronan aiheuttamaa notkahdusta lukuun ottamatta vuokratyöntekijöiden osuus palkansaajista on kasvanut hiljalleen viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja vuonna 2022 osuus oli 2,7 prosenttia. Miehillä vuokratyö oli hieman yleisempää (2,9 %) kuin naisilla (2,4 %).
Kuvio 1. Vuokratyötä tekevien osuus palkansaajista 2013–2022, prosenttia, 15–74-vuotiaat
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus
Vuokratyö on työsuhde, jossa palkansaaja työskentelee työvoimaa välittävän tai vuokraavan yrityksen kautta. Työvoimatutkimuksessa vuokratyöntekijä tilastoidaan sen työpaikan mukaisesti, jossa hän työskentelee tutkimusviikolla.
Seuraavassa tarkastellaan työvoimatutkimuksen vuoden 2023 toisen vuosineljänneksen tietoja vuokratyöstä.
Vuokratyö yleisintä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa
Vuoden 2023 toisella vuosineljänneksellä vuokratyöntekijöitä oli yhteensä 62 000. Vuokratyö oli yleisintä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, jossa vuokratyötä tekevien osuus kaikista palkansaajista oli kahdeksan prosenttia. Hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa vuokratyöläisten osuus oli seitsemän prosenttia, kuljetuksessa ja varastoinnissa viisi prosenttia ja tukku- ja vähittäiskaupassa neljä prosenttia.
Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa työvoiman vuokraaminen sopii ilmeisen hyvin sesongin mukaan vaihtelevaan työvoiman tarpeeseen. Palvelujen kysyntä lisäksi tyypillisesti vaihtelee vuodenaikojen, viikonpäivien ja vuorokaudenaikojen mukaan.
Myös hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa – kuten kiinteistönhoito-, siivous- ja maisemanhoitopalveluissa – työvoiman tarve voi vaihdella paljonkin ajankohdan tai kauden mukaan.
Työvoimaa vuokraamalla työnantaja saattaa myös suoraa rekrytointia helpommin tai ainakin nopeammin saada sellaisia työntekijöitä, joilla on valmiiksi kyseenomaisilla toimialoilla vaadittua osaamista tai sertifikaatteja, kuten hygienia- tai anniskelupassi.
Vuokratyötä tekevien miesten työ pääosin kokoaikaista, naisilla osa-aikaista
Vuokratyötä tekevien miesten työsuhteista 71 prosenttia oli kokoaikaisia. Naisten kohdalla kokoaikaisten työsuhteiden osuus oli pienempi: vuokratyötä tekevien naisten työsuhteista vain 45 prosenttia oli kokoaikaisia.
Vuokratyössä sukupuolten välinen ero oli suurempi kuin palkkatyössä yleensä, jossa kokoaikatyötä tekevien miesten osuus oli 88 prosenttia ja naisten 76 prosenttia.
Vuokratyössä jatkuva eli toistaiseksi voimassa oleva työsuhde vuokratyöyritykseen oli toisaalta yleisempää naisilla, joiden työsuhteista 58 prosenttia oli jatkuvia. Miesten vuokratyösuhteista 45 prosenttia oli jatkuvia.
Palkkatyössä yleensä eli kaikilla palkansaajilla miesten jatkuvat työsuhteet olivat yleisempiä: miesten työsuhteista 85 prosenttia oli jatkuvia, kun naisilla jatkuvien työsopimusten osuus oli 80 prosenttia.
Vuokratyöntekijät useimmiten nuoria, joilla on ammatillinen peruskoulutus
Vuokratyössä suurin ikäryhmä oli 15–24-vuotiaat, joita oli 33 prosenttia vuokratyöntekijöistä. Kaikista palkansaajista tämän ikäryhmän osuus oli 13 prosenttia.
Vuokratyöntekijöistä 30 prosenttia oli 25–34-vuotiaita ja 13 prosenttia 35–44-vuotiaita. Loput eli 24 prosenttia vuokratyötä tekevistä oli 45–74-vuotiaita.
Yli puolella (56 %) vuokratyötä tekevistä korkein suoritettu koulutus oli lukio- tai ammatillinen peruskoulutus. Vuokratyötä tekevistä miehistä 26 prosentilla oli lukiokoulutus, ammatillinen perustutkinto taas 34 prosentilla. Naisilla osuudet olivat hieman pienemmät: lukiokoulutus oli 18 prosentilla ja ammatillinen perustutkinto 33 prosentilla.
Ammattikorkeakoulututkinnon, korkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus vuokratyöntekijöistä oli yhteensä 13 prosenttia.
17 prosenttia vuokratyötä tekevistä ilmoitti pääasialliseksi toimekseen opiskelun.
Tuntematon tutkinto oli 21 prosentilla vuokratyötä tekevistä. Melko suurelta vaikuttava tuntemattomien tutkintojen osuus johtuu pääosin ulkomaalaistaustaisten suhteellisen suuresta osuudesta vuokratyössä. Ulkomailla suoritetut tutkinnot pääosin puuttuvat tutkintorekisteristä, josta tutkintotiedot on saatu.
Ulkomaalaistaustaisten osuudet vuokratyössä selvästi suurempia kuin palkkatyössä yleensä
Vuoden 2023 toisella vuosineljänneksellä vuokratyötä tekevistä lähes neljäsosa, 24 prosenttia, oli ulkomailla syntyneitä tai Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia henkilöitä (toinen sukupolvi). Kaikista palkansaajista ulkomaalaistaustaisten osuus oli yhdeksän prosenttia.
Vuokratyössä suurempi ulkomaalaistaustaisten osuus voi kertoa siitä, että ulkomaalaistaustaiset ovat työllistyneet helpommin työvoimaa vuokraavien yritysten kautta kuin suoraan varsinaiselle työnantajalle.
Kun tarkastellaan kaikkia palkansaajia, ulkomaalaistaustaisia työskenteli verrattain paljon toimialoilla, joilla työvoiman vuokraaminen oli suhteellisen tavallista.
Esimerkiksi hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa ulkomaalaistaustaisia työskenteli 23 000. Tälle toimialalle kuuluvat muun muassa kiinteistönhoito-, siivous- ja maisemanhoitopalvelut.
Kaikkien palkansaajien määrällä mitattuna hallinto- ja tukipalvelutoiminta oli kuitenkin vasta kolmanneksi suurin ulkomaalaistaustaisten henkilöiden työllistäjä. Suurimmat työllistäjät olivat terveys- ja sosiaalipalvelut, jossa työskenteli 33 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä, ja teollisuus, jossa työskenteli puolestaan 27 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä. Terveys- ja sosiaalipalveluissa vuokratyöntekijöiden osuus kaikista palkansaajista oli kaksi prosenttia, teollisuudessa kolme prosenttia.
Vuokratyö oli vuonna 2022 Suomessa yhtä yleistä kuin EU-maissa keskimäärin
Eurostatin mukaan Suomessa vuokratyötä tekevien osuus palkansaajista (2,7 %) oli vuonna 2022 lähes sama kuin EU-maissa keskimäärin (2,6 %). Pohjoismaihin verrattuna Suomessa vuokratyö oli viime vuonna lähes yhtä yleistä kuin Ruotsissa (2,8 %), jossa vuokratyön osuus näytti kaksinkertaistuvan vuonna 2021.
Ruotsin työvoimatutkimuksen mukaan vuokratyön osuus Ruotsissa voi olla yliarvioitu. Nopeaa kasvua selittää osittain se, että aiemmin työpaikan tiedoista päätelty vuokratyösuhde tuli suoraan kysyttäväksi vasta vuonna 2021.
Suomessa vuokratyö oli yli neljä kertaa yleisempää kuin Norjassa ja Tanskassa, joissa molemmissa vuokratyötä tekevien osuus oli vain 0,6 prosenttia palkansaajista.
Kuvio 2. Vuokratyötä tekevien osuus palkansaajista Pohjoismaissa ja EU:ssa 2013–2022, prosenttia, vuosikeskiarvo, 15–64-vuotiaat
Lähde: Eurostat
EU-maissa yleisintä vuokratyö oli vuonna 2022 Sloveniassa, jossa vuokratyötä tekevien osuus palkansaajista oli 5,9 prosenttia. Seuraavina olivat Alankomaat 5,2 prosentin osuudella ja Slovakia 5,1 prosentin osuudella. Virosta vuokratyötä tekevien tietoja ei ole saatavilla.
Työmarkkinoiden muutokset viime vuosina näkyivät nopeammin vuokratyössä kuin palkkatyössä yleensä. Vuokratyö on ollut yrityksille joustava tapa vähentää tai hankkia lisää työvoimaa tarpeen mukaan esimerkiksi vuonna 2022 toimialoista voimakkaimmin kasvaneessa majoitus- ja ravitsemistoiminnassa.
Vuokratyön tekemisen yleisyys nuorilla ja ulkomaalaistaustaisilla kertoo siitä, että työvoiman vuokraamisen kautta ovat työllistyneet etenkin ne, joilla on vähän työkokemusta tai joiden voi olla muuten hankalaa löytää työtä. Työntekijän kannalta vuokratyösuhde voi olla haluttu vaihtoehto niille, jotka tarvitsevat joustavuutta työsuhteeseen esimerkiksi opiskelun takia.
Kirjoittajat työskentelevät yliaktuaareina Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa.
* Eurostat ilmoittaa vuokratyöntekijöiden osuuden 15–64-vuotiaiden, 20–64-vuotiaiden tai vähintään 15-vuotiaiden ikäryhmissä.
Lähteet:
Eurostat (2023): Data Browser. Temporary employment agency workers by sex, age and NACE Rev. 2 activity.
