Sähkön hinta ja siihen liittyvät korotukset ovat olleet mediassa paljon esillä viime kuukausien aikana. Tilastokeskuksessa sähkön hintaa mitataan maatalouden, yritystoiminnan ja kuluttajan näkökulmista.
Kuluttajahinnat
Eilen julkaistut elokuun inflaatioluvut kertovat hintojen nousun jatkumisesta, jota polttonesteiden hinnan nousun taittuminen osin lieventää.
Kotitalouksien käyttämien hyödykkeiden kokonaishintataso oli vuonna 2020 Suomessa Euroopan kahdeksanneksi korkein. Muut Pohjoismaat olivat kalliimpia. Kulutusmenoissa Norja ja Tanska päihittävät Suomen ja Ruotsin, mutta kaikissa valtaosa menoista liittyy välttämättömyyksiin kuten asumiseen. Kuluttajien luottamuksessa Pohjoismaat ovat EU:n eliittiä.
Poikkeustilanteessa hinta-aineistoa joudutaan paikkaamaan tavallista enemmän. EU-maiden kesken on sovittu yhteiset pelisäännöt puuttuvien tietojen imputoinnille.
Mihin kaikkeen Tilastokeskuksen kuukausittain julkaisemaa inflaatiolukua käytetään? Entä miten se vaikuttaa kansalaisten elämään? Blogissa kaksitoista esimerkkiä inflaatioluvun käytöstä.
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin inflaatioennuste julkistetaan aina kuun lopussa Eurostatin verkkosivuilla. Ennakko on suurelta osin hyvinkin osuva, vaikka hyödykkeiden hintatietojen keruussa esiintyneet haasteet ajoittain heikentävät osuvuutta kymmenesosadesimaaleissa.
Viime vuoden huono viljasato ei juuri nostanut ruuan kuluttajahintoja. Vilja- ja lihatuotteiden kuluttajahinnoissa viljojen tuottajahintojen osuus on pieni, tärkeämpi rooli on teollisuuden ja kaupan palkoilla ja kuljetuksilla.
Hallinnollisten päätösten vaikutusta hintakehitykseen voidaan tutkia nyt, kun käytössä on massa-aineistoa esimerkiksi lääkkeiden hinnoista ja myyntimääristä.
Vahvojen alkoholijuomien hintakehitys vähittäiskaupoissa on pääosin ollut hyvin maltillista. Ainoastaan vahvojen oluiden hinnat ovat laskeneet keskimäärin reilut 6 prosenttia.
Maatalouden tuotantokustannukset ovat kallistuneet EU-jäsenyyden aikana miltei 60 prosenttia, kun vastaavasti tuottajahinnat ovat nousseet vain viidenneksen. Maatalouden rakennemuutokselle ei näy loppua, vaikka viljelijän nykyahdinkoon kuluvana vuonna onkin luvassa pientä helpotusta.
Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos on ollut muutaman kuukauden miinuksella. Kuitenkin Tilastokeskuksen julkistuksessa puhutaan inflaatiosta – pitäisikö puhua jo deflaatiosta?