Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyystilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.
Rakentaminen
Asuntomarkkinakatsaus kertoo, että asuntojen reaalihinnat ovat laskussa. Vuokrat ovat nousseet selvästi yleistä inflaatiota hitaammin. Kohonnut kustannustaso luo paineita korotuksille jatkossa, joita kuitenkin vuokra-asuntojen runsas tarjonta voi hillitä. Markkinoille valmistuu tänä ja ensi vuonna vielä runsaasti uusia asuntoja, vaikka myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi jo viime vuonna laskuun. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin lokakuussa asuntokauppaa vähiten kymmeneen vuoteen.
Entistä nopeampia Nowcasting-ennustemalleja on kokeiltu nyt puoli vuotta. Niillä saadaan reippaasti aiempaa nopeammin tietoa teollisuuden, rakentamisen, kaupan ja palveluiden liikevaihdon kehityksestä.
Puurakentamisen kasvu ja muut muutostrendit näkyvät ensi vuoden alussa käyttöön tulevassa uudistuneessa indeksissä.
Kuudessa suurimmassa kaupungissa on viimeisen vuoden ajan aloitettu rakentaa noin 3 500 asuntoa enemmän kuin uusia rakennuslupia on haettu. Hupenevatko lupavarastot hiljalleen hidastaen rakentamisen laivan kulkua?
Asuntotuotanto nousi jälleen uuteen ennätykseen viime vuonna. Onko tuotanto ollut järkevällä tasolla?
Asuntokauppa on piristynyt viime vuoteen ja alkuvuoteen verrattuna etenkin pääkaupunkiseudulla, mutta rakentaminen on vähenemässä. Erot alueiden välillä ja sisällä ovat huomattavia, analysoivat Tilastokeskuksen asiantuntijat. Muita asunto- ja rakennusmarkkinoiden kehityssuuntia ovat vuokralla asumisen yleistyminen edelleen ja suuret yhtiölainaosuudet, joiden kasvu näyttäisi viime aikoina kuitenkin pysähtyneen.
Uusien osakeasuntojen rakentaminen vuokratontille yleistyy, mutta alueittaiset erot ovat suuria. Vuokratontille rakennetuista asunnoista ja niiden kaupoista on heikosti virallista tilastotietoa. Ilmiön vaikutuksia tutkitaan käytettävissä olevien aineistojen avulla ja huomioidaan asuntojen hintatilastojen kehittämisessä.
Asuntotuotanto on jo useamman vuoden painottunut yksiöihin kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Viime vuonna myös niille myönnetyt rakennusluvat kuitenkin kääntyivät laskuun.
- Mihin ja miten paljon yksiöitä on rakennettu?
- Mihin hintaan yksiöillä käydään kauppaa ja niitä vuokrataan?
- Entä keitä vuokrayksiöissä asuu?
Viisi vuotta jatkunut uudisrakentamisen kasvu on taittumassa. Vielä rakennetaan paljon, mutta käänne näkyy hankkeiden aloituksissa.
Pientalotuotanto on laskenut rajusti huippuvuosiin verrattuna, ja talot rakennetaan entistä pienemmiksi. Tietyillä alueilla kuten länsirannikolla pientalorakentaminen on vilkkaampaa kuin muualla Suomessa.
Uusi rakennusluokitus tähtää entistä parempaan tiedon laatuun ja yhdenmukaisuuteen eri toimijoiden tietojärjestelmissä. Uutta on myös rakennusluokitin -työkalu, joka helpottaa uusien luokkakohtaisten kuvausten ja luokituksen soveltamista.
Kerrostalorakentaminen hiipuu ja rakentamisen kustannukset ovat nousussa. Muita trendejä asuntomarkkinoilla:
- Asuntojen hinnoissa alueelliset erot ovat suuria.
- Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien nousu on tasoittunut.
- Yhtiölainat kasautuvat kotitalouksille.
Pientalorakentamisen vasta heräillessä horroksesta asuinrakentamisella menee yleisesti lujaa. Kehitystä selittää kerrostalorakentamisen poikkeuksellisen pitkään jatkunut vahva kasvu.
Älykaupungissa kiinteistöt säätelevät sähkönkulutustaan, ruuhkat katoavat ja ympäristö puhdistuu. Smart City -kehityksen edelläkävijöitä löytyy eri puolilta maailmaa ja Helsingin Kalasatamasta.
Helsingissä ja Tampereella lähivuosien asuntotuotannolle asetettuja tavoitteita on jo lähestytty, Turussa siitä jäädään kauas. Tuotantomäärien olisi kuitenkin noustava useita kymmeniä prosentteja, jotta kaupungistumisskenaarion vaatimaan asuntotarpeeseen voitaisiin vastata.
Pääkaupunkiseudulla rakennetaan kerrostaloja niin vilkkaasti, että resursseista alkaa olla jo pulaa. Syrjempänä ja pientalorakentamisessa on hiljaista.