Suomen siirtymä kohti kiertotaloutta edistyy mutta hitaasti, kertoo kiertotalousindikaattorien tarjoamiin tietoihin perustuva katsaus. Kotimainen materiaalien kulutus on silti Suomessa yhä korkeampi kuin 2010-luvulla, kierrätysasteemme on alle EU-keskiarvon ja materiaalien kiertotalousasteen kehitys matelee. Toisaalta yritystasolla kehitys on ollut myönteinen, ja esimerkiksi ekoinnovaatioiden määrässä Suomi on Euroopan huippua.

Jos haluamme saavuttaa luonnonvarojen kulutuksessa ekologisesti kestävän tason, edellytyksenä on talouskasvun ja materiaalien kulutuksen irti­kytkentä. Millaiset tekijät vaikuttavat luonnon­varojen kulutukseen?

Uudistetun materiaalitilinpidon mukaan materiaalien otto Suomen luonnosta on vähentynyt vuodesta 2019 alkaen. Suhteellisesti paljon on vähentynyt varsinkin turpeen otto. Laajana ja harvaan asuttu maana Suomi on rakennus­materiaalien, kuten hiekan ja soran, suurkuluttaja.

Ympäristönsuojelumenot kääntyivät kasvuun vuonna 2020. Menoja lisäsivät julkisen sektorin tekemät suojelutoimet. Menojen kasvu ei ole ympäristön kannalta aina pelkästään positiivinen asia, sillä taustalla voi olla myös negatiivista kehitystä.

Kulutamme kansainvälisesti verraten selvästi enemmän luonnonresurssejamme. Valtaosa kulutuksesta on soran ja hiekan käyttöä. Materiaali-intensiteetti – eli kotimainen materiaalien kulutus suhteutettuna bkt:hen – kasvoi vuonna 2020 hieman edellisvuodesta: tarvittiin 0,75 kiloa luonnonvaroja tuottamaan 1 euro arvonlisäystä. Materiaalitilinpito kuvaa kansantalouden ja luonnonympäristön välistä materiaalivirtaa.

Suomen yhdyskuntajätteen määrä – 596 kiloa asukasta kohti vuonna 2020 – ei juuri imartele: EU-keskiarvo per asukas oli vain 505 kiloa. Jätteiden vähentämisen ja kierrätyksen edistämisen edellyttämät muutokset vaativat tuekseen avointa faktapohjaista keskustelua ja viime kädessä arjen tekoja meiltä kaikilta.

Maailman maaperästä kolmanneksen tila on heikentynyt. Sunnuntaina vietettävän kansainvälisen maaperäpäivän toivotaan kannustavan suojelemaan ja parantamaan ehtyneiden maapohjien tilaa.           

Metalleja louhitaan kasvavia määriä kehittyvän yhteiskunnan tarpeisiin. Maapallo on kuitenkin rajallinen resurssi ja metallit uusiutumaton luonnonvara. Kotitalouksien metallivarastoissa piilee palanen kiertotalouspotentiaalia.

Maailman johtajat tunnustivat luontokadon ihmisen olemassaoloa uhkaavaksi kriisiksi ja vaativat pikaisia toimia sen pysäyttämiseksi YK:n luontokokouksessa lokakuussa 2021. Yhteiskuntamme ja talousjärjestelmämme ovat täysin riippuvaisia hyvinvoivasta luonnosta ja ekosysteemien meille tuottamista palveluista.

Viljellyn maan pinta-ala EU-alueella on hieman pienentynyt 2000-luvulla, kun taas metsien pinta-ala on pysynyt ennallaan. Suhteellisesti eniten on kasvanut urbaani ympäristö.

Suomessa syntyy ruokahävikkiä noin 360 miljoonaa kiloa vuosittain, kertoo Luonnonvarakeskuksen tuore raportti.  Asukasta kohden laskettuna keittiö- ja ruokalajätteen määrä on Tilastokeskuksen tietojen mukaan kasvanut 12 kilogrammalla vuosien 2015–2019 aikana.

Energiaverotuksen erilaiset veronpalautukset ja tuet johtavat eriäviin verotasoihin eri toimialojen ja erikokoisten yritysten kesken ja heikentävät väistämättä energiaverotuksen ohjausvaikutusta. Suomen tulisikin yhtenäistää ja kehittää energiaverotustaan päästöpohjaisempaan suuntaan. 

Tänä päivänä on tunnistettavissa kolme keskeistä globaalia ihmistoiminnan voimistamaa ympäristökriisiä: ilmastonmuutos, luonnonvarojen ylikulutus ja luontokato. Vaikka kaikki kolme ympäristökriisiä ovat globaaleja ongelmia, on niillä myös paikalliset ulottuvuutensa. Ihmisen toiminta on nopeuttanut ympäristömuutoksia niin vakavalla tavalla, ettei muu luonto ehdi reagoimaan.

Ympäristötilinpito on laajentunut ja tarkentunut, mutta täydellisetkään mittarit eivät itsekseen ratkaise ainoatakaan ongelmaa.  

Tilastoinnilla seurataan kierrätystavoitteiden täyttymistä ja niihin liittyvien politiikkatoimien onnistumista. Yhdyskuntajätteiden kierrätys on kuitenkin paljon muutakin kuin politiikkaa, lainsäädäntöä ja velvoitteita: se on jokaisen henkilökohtainen mahdollisuus vaikuttaa ympäristön tilaan ja tulevaisuuteen.

Kiertotalousliiketoiminta on kasvanut tasaisesti seuraten yleistä talouskehitystä, mutta sen osuus taloudesta on vielä verrattain pieni.  Tilastokeskuksen tuore indikaattoripaketti kuvaa alan liiketoimintaa hyvin kapeasti yritysten ja työntekijöiden kannalta. Kiertotalouden edetessä myös mittareiden on kehityttävä kattamaan laajemmin koko systeemitason muutos.

Kevään poikkeusolojen myötä viimeistään ymmärsin, kuinka arvokas Suomen luonto onkaan, kirjoittaa Niina Lesonen blogissaan. Suomen luonnon päivää vietetään huomenna.

Kun yhdistetään tilastot jätteistä ja materiaalivirroista tuotantolukuihin, saadaan käsitys kansantalouden materiaaliriippuvuudesta ja ekotehokkuudesta. Kansainvälisessä vertailussa Suomi kuluttaa luonnonvarojaan kovalla kädellä, tuottaen samalla reilusti jätettä asukasta kohden.

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen vaatii pikaisia toimia – ja toimien tueksi systemaattisen tiedontuotannon. Syken, Luken ja Tilastokeskuksen yhteistyönä kehitettävällä ekosysteemitilinpidolla voidaan jokusen vuoden päästä toivottavasti seurata mm. pölyttäjien tarjoamia pölytyspalveluita.

Kun taloudellisia mittareita suhteutetaan päästöihin, monet korkean tuottavuuden toimialoista ovatkin joukon viimeisiä. Palvelualojen arvo puolestaan nousee.

Kiertotalousliiketoiminnan mittaristoa kehitetään parhaillaan kattavaksi indikaattorikokonaisuudeksi, jonka tavoitteena on esittäa dataa myös alueellisesta näkökulmasta. Indikaattorikokonaisuus syntyy jo olemassa olevista aineistoista. Tilastokeskuksen erityisselvitys on osa CIRCWASTE-hanketta, jonka tulokset julkaistaan vuoden 2020 loppuun mennessä.

Vuoden 2018 tilastotietojen mukaan yhdyskuntajätemäärä on kasvanut merkittävästi, jopa 50 kilogrammaa asukasta kohden. Tämän perusteella emme etene kovinkaan vakuuttavasti kohti kiertotaloutta. Vaikka kaatopaikkasijoitus on käytännössä loppunut kokonaan, tulisi energiahyödyntämisestä siirtyä jätteiden materiaalihyödyntämiseen.

Miten yhteiskuntamme kehittyy, jos näkö­kulmana on digitaalinen talous, bio­talous, terveys, kulttuuri, turismi, kotityö tai luonnon­varat? Bruttokansan­tuotetta täydentävät ja tarkentavat taulukot tarjoavat päätöksentekijöiden käyttöön systemaattisia ja kansain­välisesti jaettuja mittareita.

Amos Rexissä on parhaillaan Studio Driftin Elements -näyttelyssä esillä Materialism-sarja. Se syntyi, kun tekijät huomasivat tuotteiden olevan nykyään niin edistyneitä, ettei kuluttuja pysty erottamaan, mitä ja kuinka paljon niiden valmistukseen on käytetty.

Kotityön vaikutus näkyy heti, yliaktuaarin työn vasta pidemmällä jänteellä. Molemmissa voi tehdä ympäristölle merkityksellisiä tekoja.

Kaivosten 124 miljoonan tonnin kokonaisnostosta 46 miljoonaa tonnia rikastettiin tai muuten jalostettiin vuonna 2017. Jäljelle jäi noin 78 miljoonaa tonnia sivukiveä ja poistettua maata.

Tehokkaat investoinnit ovat tie onnistumiseen ilmasto­talkoissa. Investointien kohdentamisessa auttaa tieto siitä, millä investoinneilla saadaan päästöt vähenemään talous­kasvua haittaamatta.

Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan biotaloudesta tai cleantechistä? Mittarit kehityksen tarkastelemiseksi ovat olemassa.

Ympäristötilinpidon kehittäminen on kansainvälisesti vilkasta. Tavoitteena on laaja tilastojärjestelmä, jossa ympäristöasioita voidaan tarkastella osana politiikkalohkoja.