Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Karkeata keynesiläisyyttä ja hengiltä säästämistä

15.3.2013
Tieto&trendit

Taloustieteellinen keskustelu eurokriisistä on julkisuudessa tiivistetty elvyttäjien ja säästäjien väliseksi kiistaksi. Kovin nimi elvyttäjäpuolella lienee nobelisti Paul Krugman, joka on rajuun tyyliin arvostellut esimerkiksi talouskomissaari Olli Rehniä.

Mielestäni keskustelu tai ainakin sen tulkinnat ovat usein aika yksipuolisia. Kuinkahan moni "elvyttäjä" tukee vaikkapa EU:n liittovaltiokehitystä?

Viime vuoden lopulla eräässä infotilaisuudessa kysyin Valtiovarainministeriön neuvottelevalta virkamieheltä Martti Salmelta, mitä mieltä hän on Krugmanin lääkkeistä eurokriisiin. Salmen mukaan ne voisivat toimiakin, mutta se edellyttäisi, että EU olisi USA:n kaltainen liittovaltio. Hänen mukaansa Amerikassa niin saatetaan yleisesti ajatellakin.

Vihdoin myös Olli Rehnin johtama komission talousasioiden pääosasto ECFIN on provosoitunut arvostelusta. Talouspolitiikan suunnittelusta vastaavat Marco Buti ja Nicolas Carnot ovat lähteneet vastahyökkäykseen ”myyttien torjumiseksi”. He julkaisivat 14.3. kuusisivuisen artikkelin otsikolla "The debate on fiscal policy in Europe: beyond the austerity myth", jossa he torjuvat viisi heidän mielestään virheellisintä myyttiä.

Toinen julkisuudessa esitetty jakolinja on keynesiläiset ja ei-keynesiläiset. Mutta siinäkin asiassa on monia puolia. Keynesiläisenä tunnettu talousprofessori Jeffrey Sachs - Columbian yliopiston Earth Instituten johtaja ja mm. teoksen ”The Price of Civilization” kirjoittaja - on äskettäin perusteellisessa artikkelissaan kritisoinut Krugmanin tulkintaa keynesiläisyydestä. Sachs käyttää Krugmanin tulkinnasta nimitystä "karkea keynesiläisyys".

Samaan teemaan liittyen Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikkö Tuomas Saarenheimo on julkaissut Suomen Pankin blogissa  laajan katsauksen euroalueen talousnäkymiin ja kysymykseen siitä, säästääkö Eurooppa itsensä hengiltä. Saarenheimon mukaan euroalueen säästölinjaa ei aja eliitin huono taloustieteellinen osaaminen tai vääristynyt ideologia. Vaihtoehtoja rajaavat monenlaiset taloudelliset, institutionaaliset, juridiset ja demokraattiseen päätöksentekoon liittyvät rajoitteet.

Näiden tuoreiden analyysien valossa kukin voi arvioida, millä puolen jakolinjoja seisoo. Helppoja ratkaisuja sen paremmin kuin täyshölmöjäkään ei löydy kummaltakaan puolelta.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.
tk-icons