YLE uutisoi alkuviikosta, että asuntojen hinnat nousevat paikoin selvästi palkkoja nopeammin. Pellervon taloustutkimuksen johtajan Pasi Holmin mukaan tilanne on erityisen hankala ensimmäistä kertaa asuntomarkkinoille tuleville. Hintojen nousun seurauksena ensiasuntoa varten on säästettävä yhä kauemmin. Voikin kysyä, keillä ylipäätänsä on nykytilanteessa mahdollisuus päästä asuntomarkkinoille?
Ensiasunnon ostajista ei ole juurikaan tietoja. Paikatakseen tätä vajetta Tilastokeskus alkaa julkaista tilastotietoa ensiasunnon ostajista osana Asunnot ja asuinolot -tilastoa vuoden 2013 tiedoista alkaen.
Tänään julkaistun tilaston mukaan vuonna 2013 asuntoväestöön kuului 20 718 osakemuotoisen ensiasunnon ostajaa. Ensiasunnon ostajien määrä on vähentynyt 39 prosenttia (13 400 henkilöä) vuodesta 2006. Keski-ikä on kuitenkin säilynyt ennallaan, noin 28 ikävuoden paikkeilla.
Vaikka ensiasunnon ostajista noin kolmasosa (34 prosenttia) on 30 vuotta täyttäneitä, on osa ensiasunnon hankkimista varten tarkoitetusta tuesta kohdistettu alle 30-vuotiaisiin. Asuntosäästöpalkkiojärjestelmä (ASP) on tarkoitettu vain 18–30-vuotiaille ensiasuntoaan varten säästäville henkilöille. ASP-järjestelmä tarjoaa säästäjälle lisäkorkoa säästöille sekä korkotukea lainanhoitoon mikäli lainan korko nousee yli tietyn rajan.
Tilastosta käy myös ilmi, että ensiasunnon ostajat kuuluivat verrattain hyvätuloisiin asuntokuntiin. Ensiasunnon ostajien asuntokunnista 73 prosenttia kuuluu viiteen ylimpään tulokymmenykseen eli paremmin ansaitsevaan puoliskoon. Sen sijaan vuokralla asuvista 25–40-vuotiaista joka kolmas kuului kahteen alimpaan tulokymmenykseen.
Kuvioiden lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus
Ensi kertaa asuntomarkkinoille tulevalla on siis oltava sekä kärsivällisyyttä säästää että jotain mistä säästää. Samalla säästäminen kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin, sillä tukea jaetaan avokätisemmin nuoremmille.
* Tulokymmenykset on muodostettu jakamalla asuntoväestö kymmeneen yhtä suureen luokkaan asuntokuntakohtaisten, kulutusyksiköllä painotettujen valtionveronalaisten tulojen mukaan. Tulot eivät sisällä kaikkia tulonsiirtoja
Nousujohteinen talouskehitys on saanut yhä useamman kiinnostumaan asuntosijoittamisesta. On jopa kirjoitettu, että asuntosijoittamisesta on tullut ”tuulipukukansan bisnestä”. Tarkan kuvan muodostaminen ilmiön todellisesta koosta on kuitenkin hankalaa.
Rakennetun ympäristön tietokokonaisuus tarjoaa tulevaisuudessa tiedot rakennusten ja huoneistojen elinkaaresta, kun yhteisiä tietovarantoja kehitetään viranomaisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä. Huoneistotietojärjestelmän jatkokehittämisellä on laaja-alaiset vaikutukset rakennetun ympäristön tilastointiin.
Viisi vuotta jatkunut uudisrakentamisen kasvu on taittumassa. Vielä rakennetaan paljon, mutta käänne näkyy hankkeiden aloituksissa.
Maaliskuun 2018 rakennuslupien ja aloitusten perusteella näyttää siltä, että vielä vuosina 2019 ja 2020 valmistuu selvästi keskimääräistä enemmän uusia osakeasuntoja, ennakoi Ilkka Lehtinen asuntomarkkinoiden näkymiä.
Viime aikoina on kirjoitettu paljon niin sanotun piilovelan kasvusta[1]. Termillä viitataan uusien asuntojen myynnissä käytettäviin yhtiölainoihin, joiden avulla uusiin asuntoihin pääsee käsiksi pienemmällä omarahoitusosuudella, kun varsinainen kauppahinta jää alhaisemmaksi kuin asunnon velaton myyntihinta[2].
Sanaan koti yhdistyy usein sana perhe. Yhä enenevässä määrin tämä assosiaatio on kuitenkin murenemassa. Jos asunto oli ennen tiiviin yhteisön kokoontumispaikka, on se tänään monelle suomalaiselle hiljainen tukikohta, jonne vetäydytään päivän päätteeksi viettämään aikaa yksin, tai korkeintaan kaksin.
Pientalorakentamisen vasta heräillessä horroksesta asuinrakentamisella menee yleisesti lujaa. Kehitystä selittää kerrostalorakentamisen poikkeuksellisen pitkään jatkunut vahva kasvu.
Viime vuosina Sörnäisissä ja Kivihaassa vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat nousseet eniten. Jollas on ainoa alue, jossa hinnat ovat laskeneet. Finanssikriisin vaikutus Suomen hintoihin oli lyhytaikainen.
Kommentit