YLE uutisoi alkuviikosta, että asuntojen hinnat nousevat paikoin selvästi palkkoja nopeammin. Pellervon taloustutkimuksen johtajan Pasi Holmin mukaan tilanne on erityisen hankala ensimmäistä kertaa asuntomarkkinoille tuleville. Hintojen nousun seurauksena ensiasuntoa varten on säästettävä yhä kauemmin. Voikin kysyä, keillä ylipäätänsä on nykytilanteessa mahdollisuus päästä asuntomarkkinoille?
Ensiasunnon ostajista ei ole juurikaan tietoja. Paikatakseen tätä vajetta Tilastokeskus alkaa julkaista tilastotietoa ensiasunnon ostajista osana Asunnot ja asuinolot -tilastoa vuoden 2013 tiedoista alkaen.
Tänään julkaistun tilaston mukaan vuonna 2013 asuntoväestöön kuului 20 718 osakemuotoisen ensiasunnon ostajaa. Ensiasunnon ostajien määrä on vähentynyt 39 prosenttia (13 400 henkilöä) vuodesta 2006. Keski-ikä on kuitenkin säilynyt ennallaan, noin 28 ikävuoden paikkeilla.
Vaikka ensiasunnon ostajista noin kolmasosa (34 prosenttia) on 30 vuotta täyttäneitä, on osa ensiasunnon hankkimista varten tarkoitetusta tuesta kohdistettu alle 30-vuotiaisiin. Asuntosäästöpalkkiojärjestelmä (ASP) on tarkoitettu vain 18–30-vuotiaille ensiasuntoaan varten säästäville henkilöille. ASP-järjestelmä tarjoaa säästäjälle lisäkorkoa säästöille sekä korkotukea lainanhoitoon mikäli lainan korko nousee yli tietyn rajan.
Tilastosta käy myös ilmi, että ensiasunnon ostajat kuuluivat verrattain hyvätuloisiin asuntokuntiin. Ensiasunnon ostajien asuntokunnista 73 prosenttia kuuluu viiteen ylimpään tulokymmenykseen eli paremmin ansaitsevaan puoliskoon. Sen sijaan vuokralla asuvista 25–40-vuotiaista joka kolmas kuului kahteen alimpaan tulokymmenykseen.
Kuvioiden lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus
Ensi kertaa asuntomarkkinoille tulevalla on siis oltava sekä kärsivällisyyttä säästää että jotain mistä säästää. Samalla säästäminen kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin, sillä tukea jaetaan avokätisemmin nuoremmille.
* Tulokymmenykset on muodostettu jakamalla asuntoväestö kymmeneen yhtä suureen luokkaan asuntokuntakohtaisten, kulutusyksiköllä painotettujen valtionveronalaisten tulojen mukaan. Tulot eivät sisällä kaikkia tulonsiirtoja
Vielä keväällä pelättiin, että koronakriisi lamauttaa asuntojen myynnin ja rakentamisen. Isku jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi ja vuosi 2020 historiaan asuntojen vilkkaana myynti- ja rakentamisvuotena.
Asuntorakentaminen voidaan julistaa yhdeksi koronavuoden voittajaksi. Asunnoille myönnetyt rakennusluvat ja uusien aloitettujen asuntohankkeiden hyvä kehitys sekä piristynyt asuntokauppa ennakoivat alalle myös hyvää tulevaisuutta. Uusien kerros- ja rivitaloasuntojen tarjonta myynti-ilmoitusten perusteella sen sijaan laahaa jäljessä vuoden 2019 lukemista.
Helsingissä rakennuslupia on tänä vuonna myönnetty erityisesti alueille, joiden vanhojen asuntojen keskihinta on 5 000 – 6 000 euroa. Turussa ja Oulussa puolestaan uudet kerrostaloasunnot syntyvät 2 000 – 3 000 euron alueille.
Paljonko asuntoja on myynnissä? Miten määrä muuttuu kuukausittain? Missä asunnot menevät vauhdilla kaupaksi, missä hitaammin? Missä saa nopeimmin asunnolle vuokralaisen? Miten tarjonta muuttui korona-sulkujen aikaan? Näihin kysymyksiin pyrkii vastaamaan uusi kokeellinen tilasto.
Yksiöiden hintakehitys kasvukolmion kaupungeissa kertoo tarjontaa suuremmasta kysynnästä. Silti yksiöiden osuus kerrostaloasunnoille myönnetyistä rakennusluvista on tänä vuonna vähentynyt. Helsingissä tyhjiä yksiöitä näyttäisi olevan eniten ns. arvoalueilla. Vantaa on ohittanut Helsingin yksiöiden osuudessa, mutta yksiöitä on jäänyt Vantaalla myös paljon tyhjiksi.
Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli reilusti yli kolme miljoonaa asuntoa, joista noin joka kymmenes oli vailla vakituista asukasta. Tyhjien asuntojen määrä on lisääntynyt 2000-luvulla lähes 130 000 asunnolla. Eniten tyhjillään on kerrostaloasuntoja. Syyt tyhjien asuntojen taustalla ovat moninaiset ja alueittaiset erot huomattavan suuria.
Kuudessa suurimmassa kaupungissa on viimeisen vuoden ajan aloitettu rakentaa noin 3 500 asuntoa enemmän kuin uusia rakennuslupia on haettu. Hupenevatko lupavarastot hiljalleen hidastaen rakentamisen laivan kulkua?
Maakunnista ahtaimmin asutaan muuttovoittoisella Uudellamaalla, jossa joka kymmenes asuntokunnista asui ahtaasti vuonna 2018. Katso vuorovaikutteiselta kartalta oman asuinkuntasi tilanne. Paitsi lapsiperheet etenkin ulkomaalaistaustaiset asuvat muita ahtaammin.
