Alamme Suomessa lähestyä kriittistä pistettä, jossa datataloudesta tulee oikeasti merkittävää liiketoimintaa. Mikä sitten tekee menestyvän datapalvelun? Datamenestyjät -kilpailutöissä nousee esiin ainakin kaksi ominaisuutta: visualisointi ja oikeanlainen kysymyksen asettelu.
- Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.
Napoleonin jäljitys toimii yhä
Napoleonin tuhoisana tunnettu sotaretki Moskovaan vuonna 1812 ja viitisensataa yritysmaailman edustajaa Finlandia-talolla viime viikolla. Miten ne liittyvät toisiinsa?
Charles Joseph Minardin vaikuttava kuvio vuodelta 1869 heijastui suurelle valkokankaalle, kun visualisoinnista ja interaktiosta väitellyt Patrik Lundblad aloitti esityksensä. Ja herätti Visualize Your World 2014 -tapahtuman kuulijat päivän teemaan: visualisoinnin voimaan yritystiedon analyysityökaluna.
Kankeista ohjelmista ja kaiken kirjavista raporteista koostuva yritysdata jää helposti kuvailevalle tasolle. Ennustavaan analyysiin päästään ani harvoin. Yritysdatan yhdistävä ja diagnosoinnin mahdollistava visualisointityökalu sen sijaan tarjoaa nopeita liikkeitä palvelevan ratkaisun – ainakin seminaaripuheenvuorojen ja yritysesimerkkien perusteella.
Paitsi yrityselämän tarpeisiin myös yhteiskunnallisen tiedon peruslähteille tarvitaan demokratisoivia työkaluja. Sovelluksia joilla kuka tahansa voi helposti möyhiä ja analysoida yhä enemmän tarjolla olevaa avointa dataa. Muun muassa Hans Roslingin innoittamana monet tilastotiedon tuottajat ympäri maailmaa tarjoavat entistä enemmän interaktiivisia sovelluksia, visualisointeja ja data-animointeja.
Mitä voimme oppia Napoleonista, kysyttiin 20 vuotta sitten Tieto&trendit-lehden edeltäjässä Tietoajassa.
Paljonkin, jos Vesa Kuuselaan ja tämän päivän visualisointiguruihin on uskominen. Valtava määrä dataa tiivistyy tarinaksi.
Lue samasta aiheesta:
Tuoreen kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien luottamusindikaattori oli elokuussa 21,5. Pureudu visualisoinnin avulla kuluttajabarometrin tuloksiin alueen, sukupuolen, iän ja väestöryhmän mukaan.
Silmälasit, virttynyt pikkutakki, kuusikymppinen professori, tilastotietoja... Auditorio on täpötäysi, kuuntelemme herkeämättä. Ja katselemme: kädessään miekkosella on vessapaperirullia (sama esitys täällä ja täällä perusteellisempana rullien sijaan kuutioilla).
”Asiakkaamme haluavat nyt infografiikkaa, siksi olen täällä”, totesi mainostoimistossa työskentelevä vierustoverini Tieto näkyväksi -seminaarissa.