tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Kuka halpuuttaa?

19.8.2015
Ilkka Lehtinen

Tänä vuonna päivittäis­tavarakaupassa on hintoja halpuutettu innokkaasti. Kilpailun nimissä ja voimakkaalla mainonnalla on annettu ymmärtää, että kauppa laskee tuotteiden katteita kuluttajan eduksi. Kuinka monen tuotteen hintoja on laskettu, ja mitä on tapahtunut viljelijöiden ja elintarvike­teollisuuden tuottajahinnoille?

Tarkastellaanpa Suomen maatalous­tuotannon kolmea pääryhmää, vilja-, liha- ja maitotuotteita. Näiden osuus on 60 prosenttia maatalouden ja 5 prosenttia teollisuuden tuotannosta sekä 8 prosenttia kuluttajan koko ostoskorista. Päivittäis­tavarakaupassa on ainakin 25 000 eri nimikettä. Hintojen halpuutus on koskenut muutamaa sataa nimikettä.

Vilja-, liha- ja maitotuotteiden hintakehitys sekä koko kuluttajahintaindeksin ja palkkojen kehitys 2010-2015, 2010=100

Vilja- liha- ja maitotuotteiden hintakehitys sekä koko kuluttajahintaindeksin ja palkkojen kehitys 2010-2015, 2010=100

Lähteet: Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi (KHI) 2010=100, teollisuuden tuottajahintaindeksi (THI) 2010=100 ja maatalouden tuottajahintaindeksi (MTHI) 2010=100 sekä ansiotasoindeksi 2010=100

Viljelijä saa viljatuotteista nyt 25 prosenttia vähemmän euroja kuin huippuvuonna 2013. Leipomo­tuotteiden tehtaanhinnat ovat samalla tasolla ja kuluttajahinnat laskeneet kolme prosenttia. Lihan tuottajahinta on laskenut samana aikana 11 prosenttia, tehtaanhinta 4 ja kuluttajahinnat 5 prosenttia.

Maidon tuottajahinta on laskenut parin vuoden aikana 22 prosenttia. Maitotalous­tuotteiden tehtaanhinnat ja kuluttaja­hinnat ovat laskeneet vajaat 5 prosenttia.

Kaikkien kolmen tuoteryhmän viljelijä­hinnat ovat laskeneet yhteensä keskimäärin 18,3 prosenttia, teollisuuden tuottaja­hinnat 3,4 ja kuluttaja­hinnat 4,2 prosenttia.

Maatalouden tuottaja­­hinnoissa on mukana puhtaiden viljojen, eläinten ja maidon tuottaja­hinnat. Teollisuudessa niistä tehdään hyvin erilaisia tuotteita, ja niiden jalostusarvo kasvaa kauppaan mentäessä. Maito muuttuu erilaisiksi maitojuomiksi, juustoiksi, jogurteiksi, voiksi, jäätelöksi jne. Lisäksi tulee palkka-, kuljetus-, markkinointi- ym. kustannuksia. Esimerkiksi leivässä viljan hinnan osuus on noin viisi prosenttia, loppu on palkkoja, energiaa, kuljetuksia ja muita kustannuksia.

Kuten taulukosta nähdään, halpuutus ei ole peräisin pelkästään kaupan omasta katteesta. Selvästi suurin halpuutus on tapahtunut viljelijän saamassa hinnassa. Myös teollisuus on laskenut hintojaan.

Kauppakin on toki halpuuttanut loppu­tuotteiden hintoja, mutta halpuutusta ovat avittaneet huomattavasti maatalouden ja teollisuuden tuottaja- sekä tuontihintojen lasku. Pitää muistaa, että kaupan portaassa kuvaan tulevat myös tuonti­elintarvikkeet.

Euromaissa elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet vuodesta 2013 vuoden 2015 heinäkuuhun keskimäärin 0,1 prosenttia. Suomessa hinnat ovat laskeneet 2,9 prosenttia.

Vuodesta 2010 elintarvikkeiden vähittäis­hinnat ovat euromaissa nousseet 8,1 prosenttia, Suomessa 14,4 prosenttia. Työvoimakustannukset ovat nousseet Suomessa 5,1 prosenttia vuodesta 2012, euromaissa keskimäärin 3,9, Saksassa 5,7 ja Ruotsissa 5,8 prosenttia.

Meillä elintarvikkeiden vähittäismyyntihinnoissa olisi vielä halpuutusvaraa kuutisen prosenttiyksikköä, mikäli halutaan päästä euromaiden keskimääräiseen hintakehitykseen vuodesta 2010 tähän päivään

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
18.7.2019
Ilkka Lehtinen

Viime vuoden huono viljasato ei juuri nostanut ruuan kuluttajahintoja. Vilja- ja lihatuotteiden kuluttajahinnoissa viljojen tuottajahintojen osuus on pieni, tärkeämpi rooli on teollisuuden ja kaupan palkoilla ja kuljetuksilla.  

Artikkeli
7.3.2018
Jaana Hellman

Ruuan halpuutus on jatkunut viimeiset pari vuotta. Miten hinnat ovat kehittyneet halpuutuksen aikana leivän, lihan ja maitotuotteiden osalta, ja kuka on halpuuttanut eniten, kauppa vai tuottajat?  

 

Artikkeli
19.1.2018
Ilkka Lehtinen

Elintarvikkeiden reaalihinnat ja kulutus­määrät ovat muuttuneet roimasti Suomen EU-jäsenyyden aikana. Ilkka Lehtisen suhteellisten hintojen muutoksia käsittelevässä artikkelissa perehdytään ns. lautas­mallin aines­osien hinta­kehitykseen ja kulutukseen.

Blogi
5.6.2017
Ilkka Lehtinen

Mediasta saa käsityksen, että asunto­­kauppa käy nyt ennätys­­vilkkaana. Mitä asunto­­kaupalla tarkoitetaan ja mihin ajan­­kohtaan vertailu tehdään?

Artikkeli
31.5.2017
Ilkka Lehtinen

Sodat, devalvaatiot, öljykriisit ja riippuvaisuus ulkomaan­kaupasta yhdistettynä omaan talous­politiikkaan ovat tehneet Suomesta korkean hinta­tason maan. Reippaasta hintojen noususta huolimatta taloutemme on kehittynyt voimakkaasti itsenäisyyden aikana, Ruotsiakin nopeammin viime vuosiin asti. EU-kaudella inflaatio on talttunut mutta myös talous­kasvu hidastunut.