Suomen suurimmat asunnot löytyvät Suvisaaristosta, Etelä-Espoosta. Asunnot ovat Suvisaariston postinumeroalueella keskikooltaan reilut 165 neliötä, yli neljä kertaa isompia kuin Helsingin Sörnäisissä, missä asunnot ovat pienimpiä. Hmm…
Toisaalta asumisväljyys on suurin Harmoisissa (65,4m2/hlö), Kuhmoisten kunnassa Pohjois-Hämeessä, ja vielä Sörnäisiäkin pienempi Espoon Otaniemessä (24,2m2/hlö).
Otaniemessä onkin eniten opiskelijoita väestöstä (37,4 %). Se ei yllätä, mutta missä on eniten työllisiä? Kas vaan, Vantaan Petikossa (71,4 %). Hmm…
Toisaalta, jos liikeidea perustuu vaippaikäisiin, olisiko merkittävää kuitenkin se, että eniten 0–2-vuotiaita taapertaa Etelä-Vuosaaressa Itä-Helsingissä…
Tosimielellä bisnesideaansa kehittelevä ei toki etene noin, mutta vastaavaa selvittelyä voi nyt tehdä kuka vaan. Huvikseen, kiinnostuksesta tai hyötyä tavoitellakseen.
Tähän asti postinumeroalueittainen tieto on ollut Tilastokeskuksen myyntituote, kysytty sellainen. Onhan toimipisteen sijainnille tai markkinoinnin kohdentamiselle aivan ratkaisevaa, minkälaista väkeä missäkin asuu.
Tästä päivästä alkaen postinumeroalueittainen tieto on avointa dataa. Se antaa kelle tahansa mahdollisuuden tutkia aineistoa ja rakentaa vaikkapa bisnessovelluksia sen päälle.
Paavo – Postinumeroalueittainen avoin tieto, tuttavallisesti pelkkä Paavo, sisältää postinumeroalueittaisen kartta-aineiston sekä 103 erilaista tietoa sisältävän tilastoaineiston.
Aineisto sisältää tietoja asukasrakenteesta, koulutusasteesta, asukkaiden ja talouksien tuloista, talouksien koosta ja elämänvaiheesta, rakennuksista ja asunnoista, työpaikoista sekä asukkaiden pääasiallisesta toiminnasta.
Kartta- ja tilastoaineisto ovat ladattavissa Tilastokeskuksen paikkatietojen rajapinnalta. Lataaminen ei vaadi rekisteröitymistä. Tilastoaineisto avataan lisäksi myös PX-Web-tietokantana, jotta muillakin kuin paikkatietokäyttäjillä on mahdollisuus päästä aineistoon käsiksi. Uudet tiedot päivitetään jatkossa vuosittain tammikuussa.
Data on uusi öljy. Alustat on voittava liiketoimintamalli. Lausahdukset kertovat, kuinka merkittävänä dataa ja alustamaista liiketoimintaa pidetään. Mutta mistä oikein puhutaan?
Big data muuttaa yhteiskuntaa syvällisesti. Jokseenkin varma muutos on se, että tiedon näköinen informaatio lisääntyy valtavasti. Mutta mitä big data merkitsee tiedon tuottamiselle?
Teleoperaattorien keräämien paikannustietojen pohjalta on maailmalla tuotettu analyyseja ihmisten liikkumisesta. Erityisesti matkailutilastoissa näitä tietoja voidaan hyödyntää.
Aineistojen yhdistäminen on yksi tapa uudistaa ja tehostaa tilastointia. Suomen ja muiden Pohjoismaiden kokemus rekisteriaineistoista tarjoaa iso data -aineistojen hyödyntämisessä etulyöntiaseman verrattuna maihin, joissa ollaan riippuvaisia kyselyaineistoista.
Pahin hypetyspöly big datan, eli suomalaisittain ison datan, ympärillä on hiljalleen laskeutumassa ja tilalle on nousemassa tilastoinninkin kannalta mahdollisuuksia. Iso data tarjoaa vakavasti otettavan lisän tilastotuotannon modernisoimiseksi.
Iso data haastaa monessakin mielessä perinteistä tilastotietoa. Ylivoimaisin se on nopeutensa vuoksi. Perinteisen tilastotiedon vahvuuksia ovat tiedon ajallinen vertailtavuus ja edustavuus. Yhteistyöllä voidaan saavuttaa molempia tiedontuotannon muotoja hyödyttäviä etuja.
Virallinen tilasto on aina pyrkinyt sovittautumaan yhteiskunnan ja talouden merkittäviin muutoksiin. Tämän päivän muutostarpeen käynnistäjiä ovat datavallankumous, globalisaation vaatimat uudet mittarit, tilastotuotannon kustannukset ja tulevaisuuden haasteiden vaatima tietopohja.
Kommentit