tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Sunnuntaityö – kuka sitä tekee?

14.9.2015
Twitterissä: @anna_parnanen

Hallitus esittää sunnuntaityöstä maksetun korvauksen leikkaamista 100 prosentista 75 prosenttiin. Tämä on kirvoittanut Tilasto­keskukseen monia kyselyitä siitä, keitä korvauksen leikkaus oikeastaan koskee. Kuinka moni tekee sunnuntaityötä?

Työvoima­tutkimuksessa kerätään kahdenlaista tietoa sunnuntaisin työskentelystä. Ensimmäinen luku kertoo vuosi­keskiarvon.

Viime vuoden aikana keskimäärin noin 11 prosenttia palkansaajista työskenteli sunnuntaisin. Tämä on yhteensä noin 240 000 henkeä.

Toinen luku kaappaa haaviin myös ne, jotka tekevät sunnuntai­työtä satunnaisesti tai aika ajoin enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Tieto tulee kysymyksestä, kuinka moni on viimeksi kuluneen neljän viikon aikana tehnyt jonain tai joinain sunnuntaina töitä. Kun mukaan haarukoidaan myös tällä tavoin sunnuntaisin työskenteleviä, osuus nousee jo neljännekseen palkan­saajista.

Tässä yhteydessä kannattaa pitäytyä tuossa pienemmässä vuosikeski­arvoluvussa. Sunnuntaityötä tekevissä on kahdenlaista väkeä. Isompi joukko ovat ne, joiden normaaliin työaikaan kuuluu myös sunnuntaisin työskentely. Esimerkiksi sairaaloissa, kaupoissa ja tehtaissa toiminta jatkuu, oli sitten arki tai pyhä. Juuri näitä palkansaajia kaavailtu leikkaus koskisi.

Toinen, pienempi joukko koostuu niistä, jotka työskentelevät sunnuntaisin ilman erillis­­korvausta tehden joko töitä, joita eivät ehtineet normaalin työajan puitteissa tehdä, tai valmistellen seuraavaa viikkoa.

Esimerkiksi koulutuksen toimialalla löytyy yllättävän paljon sunnuntaityötä tekeviä: he ovat mitä luultavammin seuraavan viikon opetustunteja valmistelevia opettajia. Koska sunnuntaityötä kuvaava isompi luku sisältää todennäköisesti varsin paljon tämän tapaista sunnuntai­työtä tekeviä, antaa se liian suuren arvion siitä, kuinka monen tilipussissa leikkaus näkyisi.

Keskimäärin joka viikko sunnuntai­työtä tekee siis noin 240 000 palkansaajaa. Heistä reilu puolet (56 %) oli naisia vuonna 2014. Vajaa viidennes ilmoitti työskentelevänsä osa-aikaisesti. Tämän lisäksi tiedetään, että 17 prosenttia ilmoitti päätoimekseen opiskelun eli teki sunnuntaisin töitä opiskelujen ohessa.

Sunnuntaityötä tekevistä enemmistö, 64 prosenttia, työskenteli yksityisellä sektorilla, kunnissa 29 prosenttia ja loput 6 prosenttia valtiolla. Valtion leivissä sunnuntaisin ahertavista valtaosa on poliiseja, raja­vartijoita ja armeijan henkilö­kuntaa.

Selkeästi eniten sunnuntai­työtä tehdään terveys- ja sosiaali­palveluissa. Sunnuntai­työtä tekevistä jopa 28 prosenttia työskentelee tällä toimialalla, mikä tarkoittaa noin 67 000 palkansaajaa.

Sunnuntaisin työskentelevät palkansaajat toimialoittain, %

Sunnuntaisin työskentelevät palkansaajat toimialoittain, % Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.

*sisältää 14 eri toimialaa, joiden osuus sunnuntaityöntekijöistä vaihtelee 0,8-6,2 prosentin välillä

Seuraavaksi yleisintä sunnuntaityö on kaupan alalla (12 %). Tämä joukko on noin 29 000 palkansaajaa. Lisäksi sunnuntai­­työntekijöistä työskenteli varsin moni teollisuuden, majoitus- ja ravitsemus­alan sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla.

Sunnuntaityötä tekevät varsin eri-ikäiset eri toimialoilla. Karkeistaen voi sanoa, että kaupan sekä majoitus- ja ravintola-alan sunnuntai­työtä pakertavista valtaosa on nuoria naisia, vain joka viides on 45-64-vuotias. Terveys- ja sosiaalipalveluissa sen sijaan lähes puolet sunnuntaityötä tekevistä on 45-64-vuotiaita. Sama tilanne on teollisuudessa työskentelevillä miehillä.  

Kuviosta näkyy, että sunnuntaisin työskenteleviä löytyy jossain määrin joka toimialalta. Sunnuntailisän leikkaus kohdistuisi kuitenkin selkeästi eniten edellä mainittujen toimialojen palkansaajiin.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
24.3.2020
Pertti Taskinen

Helmikuu 2020 jää työmarkkinoiden historiaan viimeisenä ”normaalina” kuukautena pitkään aikaan. Kaksijakoisen maaliskuunkaan tiedot eivät vielä anna koko kuvaa korona­kriisin kärjistymisestä. Työmarkkinatiedot ensimmäiseltä vuosineljännekseltä ja maaliskuulta julkaistaan 23.4.

Blogi
16.3.2020
Anna Pärnänen

Ovatko nuorten työsuhteet nykyään jotain muuta kuin pysyviä kokoaikaisia palkkatyösuhteita? Onko työn epävarmuus lisääntynyt, kun sitä tarkastellaan työnteon tapojen valossa? Anna Pärnänen etsi vastaukset Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen luvuista.

Blogi
25.2.2020
Pertti Taskinen

Työllisten määrä kasvoi tammikuussa vuoden takaiseen verrattuna 46 000:lla, ja myös työllisyys­asteen trendi harppasi ylöspäin. Muutokset ovat yllättävän, jopa epä­uskottavan suuria. Mitä taustalla voisi olla?

Artikkeli
5.12.2019
Marianne Keyriläinen

Perhevapaiden työuravaikutukset koskevat lähinnä naisia, koska he käyttävät suurimman osan perhevapaista. Tilastokeskuksen Työn ja perheen yhteensovittaminen 2018 -tutkimukseen vastanneista naisista enemmistö koki, että perhevapaa ei vaikuttanut työuraan. Korkea-asteen suorittaneet kokivat perhevapaan kuitenkin vaikuttaneen kielteisemmin palkkaan ja uramahdollisuuksiin kuin muut naiset. He myös jättivät yleisemmin etenemismahdollisuudet käyttämättä hoivavastuiden vuoksi verrattuna muihin naisiin tai miehiin.  

 

Artikkeli
5.12.2019
Tarja Nieminen

Monet vanhemmat kokevat, että työn ja perheen yhteensovittaminen onnistuu melko hyvin. Työaikakysymykset ovat kuitenkin keskeisiä  lapsiperheen vanhempien jaksamisen kannalta. Tilastokeskuksen Työn ja perheen yhteensovittaminen 2018 -tutkimuksessa selvitettiin lapsiperheiden vanhempien kokemuksia työaikajoustoista.