Korona-aika on lisännyt naisilla huolia terveydestä ja hyvinvoinnista, miehillä taas toimeentulosta, kertovat Kansalaispulssi-kyselyn tulokset. Myös epäoikeudenmukaisuuden kokemukset näyttävät kasvaneen hieman, naisilla miehiä useammin. Huoli työn ja perheen yhdistämisestä on yhteinen.
- Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.
Lasikatto on ohuin Pohjoismaissa
Ovi raottui naisille tasan 110 vuotta sitten, kun säätyvaltiopäivät antoivat naisille oikeuden äänestää ja asettua ehdolle eduskuntavaaleissa. Missä ollaan nyt?
The Economistin naisten tasa-arvoa työelämässä mittaavassa ns. lasikatto-indeksivertailussa Suomi sijoittui neljänneksi vuonna 2015.
Suomi on vertailun kärkeä, kun mitataan sukupuolten välistä eroa korkeakoulutuksessa: suomalaisnaisista 49 prosenttia on suorittanut korkea-asteen tutkinnon, kun vastaava luku suomalaisilla miehillä on 35 prosenttia.
Pohjoismaat sijoittuvat vertailussa kärkisijoille, mikä ei ole yllätys, sillä naisten osallistuminen työmarkkinoille on Pohjoismaissa samaa tasoa miesten kanssa.
Norjassa sukupuolten välinen palkkaero on vain 6,3 prosenttia, kun se OECD-maissa keskimäärin on 15,5 prosenttia (Suomessa 20,2 %).
Islannissa pörssiyhtiöiden hallituspaikoista 44 prosenttia on naisilla. Naisten vahvaa osallistumista hallitustyöskentelyyn selittävät myös naiskiintiöt, joita on käytössä muissakin Pohjoismaissa.
Norjassa ja Islannissa myös poliittisissa puolueissa on vapaaehtoiset naiskiintiöt, samoin kuin Ruotsissa, jossa 44 prosenttia parlamentin edustajista on naisia.
Viidenneksi sijoittuneessa Unkarissa naisten ja miesten välinen palkkaero on vertailun pienin, 3,8 prosenttia. Lisäksi unkarilaisilla äideillä on 71 viikon palkallinen (100 % palkka) äitiysloma, ja alhaiset päivähoitomaksut.
Vertailun häntäpäähän sijoittuvat Japani, Turkki ja Etelä-Korea, joissa miehet ovat paremmassa asemassa niin koulutuksen, työllisyyden kuin johtotehtävien osalta. Näissä maissa myös naisten ja miesten välinen palkkaero on suuri, Etelä-Koreassa 36,7 prosenttia.
"Lasikatto"-indeksi 2015

Lähde: The Economist. Daily chart, 3.3.2016
Lasikatto-indeksi on yhteismittari, jossa mukana ovat kymmenen muuttujaa: naisten ja miesten välinen ero työllisyysasteessa, palkoissa ja korkea-asteen koulutuksessa; päivähoitomaksujen suuruus; palkallisen äitiys-, ja isyysloman pituus; naisten suorittama akateeminen GMAT-testi (Graduate Management Admission Test); naisten osuus johtajista ja pörssiyhtiöiden hallituksissa sekä maiden parlamenteissa. Jokaisen maan tulos on näiden kymmenen indikaattorin painotettu keskiarvo.
Lähde: The Economist, The best and worst places to be a working woman.
Lisää sukupuolten tasa-arvosta Tilastokeskuksen teemasivulta.
Lue samasta aiheesta:
Vuonna 2019 Suomessa oli perhetilaston mukaan 873 sateenkaariperhettä. Näistä saman sukupuolen avioparien ja rekisteröityjen parien lapsiperheistä miltei kaikki oli naisparien lasten muodostamia perheitä. Yksilapsisten perheiden osuus on sateenkaariperheissä suurempi kuin lapsiperheissä yleensä, ja sateenkaariperheiden lapset ovat myös nuorempia.
Työolot ovat osiensa summa – liiallinen kiire syö kehittymis- ja vaikutusmahdollisuuksien painoarvoa
Kehittymis- ja vaikutusmahdollisuudet, sosiaalinen ympäristö sekä työn intensiivisyys näyttävät työhyvinvoinnin, työtyytyväisyyden ja sitoutumisen kannalta merkittävämmiltä tekijöiltä kuin työaikajoustot ja työympäristön fyysiset tekijät. Profiloitujen ryhmien väliset erot työtyytyväisyydessä, hyvinvoinnissa ja oirehtimisessa selittyvät todellisilla eroilla työoloissa.
Työelämän laadussa ilmenee huomattavia eroja palkansaajien kesken. Erityisen hätkähdyttävää on sukupuolen mukainen segregoituminen myös työoloissa, kertoo vuoden 2018 työolotutkimuksen tulosten profilointi.
Miehillä on naisia paremmat mahdollisuudet vaikuttaa niin työaikoihinsa, töidensä sisältöön kuin myös työstä saataviin vapaisiin, kertoo vuoden 2019 työvoimatutkimus. Työaikojen järjestelyssä ilmenevät erot eivät ole juurikaan kaventuneet vuosien saatossa. Työolotutkimuksen perusteella kehitys on osittain ollut jopa päinvastaista.
Vaikka valtaosalle suomalaisista arki näyttäytyy yhä mielenkiintoisena, on arki muuttunut 2000-luvun aikana ikävystyttävämmäksi, raskaammaksi ja kiireisemmäksi, kertoo vapaa-aikatutkimus. Sekä ansiotyö että sen puute heijastuvat arjen kokemiseen. Lähes puolet yli 14-vuotiaista koululaisista ja opiskelijoista pitää arkeaan raskaana. Osuus on enemmän kuin kaksinkertaistunut 15 vuodessa.
Taitettu indeksi turvaa eläkkeen ostovoiman säilymisen ja jopa parantaa sitä. Se ei kuitenkaan tasaa ansiotasoeroja, joiden vuoksi sukupuolten välinen ero eläkkeissä on Suomessa kansainvälisestikin huomattava.
Ostoksilla käyminen, ruuanlaitto ja puutarhan hoito ovat yli puolelle väestöstä myös huvia ja harrastusta. Useimmille miehistä myös kodin korjaustyöt ovat ainakin joskus huvia ja harrastusta. Toisaalta pyykinpesua ja vaatehuoltoa sekä siivousta valtaosa pitää aina rutiinina ja velvollisuutena. Kotityöt estävät edelleen enemmän naisten kuin miesten harrastuksia, vaikka sukupuolittaiset erot ovat kaventuneet.