Yritystoiminta muuttaa jatkuvasti muotoaan. Samaan aikaan tilastoinnille asetetut laatuvaatimukset ovat kasvaneet. Käynnissä onkin yritystilastojen perustaa koskeva muutos, jonka ytimessä on yritysyksikkö. Tarkoituksena on varmistaa, että yritystilastot antavat taloudesta mahdollisimman oikean kuvan.
Kaikki yritystilastointi pohjautuu yksikkötietoihin. Suomen yritystilastoissa tärkein tiedonkeruuyksikkö ja samalla tilastoyksikkö on tähän asti ollut oikeudellinen yksikkö. Oikeudellinen yksikkö saa yksilöllisen y-tunnuksen rekisteröityessään ja aloittaessaan toimintansa. Y-tunnusta tarvitaan tunnisteena kaikessa toiminnassa viranomaisten kanssa. Arkikielessä oikeudellista yksikköä kutsutaan yritykseksi.
Tilanteesta on ollut paljon etua tilastoinnille, koska oikeudellisten yksiköiden tietoja on laajasti saatavilla hallinnollisista aineistoista. Erityisesti verottajan aineistot ovat avainasemassa yritystilastojen tuotannossa.
Yritysyksikkö haastaa sekä tilastontekijät että tiedonantajat.
Hallinnollisista aineistoista saadaan tiedot kattavasti siten, että tiedonkeruusta ei aiheudu paljoa kustannuksia tilastovirastolle eikä ylimääräistä rasitusta tiedonantajille. Suomi on pitkään ollut kärkimaita hallinnollisten aineistojen hyödyntämisessä.
Jatkossa yritystilastoinnin halutaan kuitenkin pohjautuvan oikeudellisen yksikön sijaan yritysyksikköön. Mikä sitten on yritysyksikkö? Ja miksi se on oikeudellista yksikköä parempi tilastoyksikkö?
Oikeudellinen yksikkö ja y-tunnus ovat olemassa hallinnollisia tarkoituksia varten. Siksi sen kautta ei pystytä kuvaamaan taloudellisia ilmiöitä parhaalla mahdollisella tavalla. Yritysyksikkö sen sijaan on taloudellisin perustein muodostettu, joten siihen eivät vaikuta hallinnolliset järjestelyt.
Yritysyksikkö määritellään pienimmäksi oikeudellisten yksiköiden ryhmäksi, joka muodostaa päätöksenteossaan itsenäisen tuotantoyksikön. Yritysyksiköllä on kaikki tarvittavat tuotannontekijät, se myy tuotteita markkinoille ja sitä johdetaan kokonaisuutena.
Suurimmassa osassa tapauksia oikeudellinen yksikkö ja yritysyksikkö vastaavat täysin toisiaan. Joskus yritysyksikkö kuitenkin muodostuu useista oikeudellisista yksiköistä. Yritysyksiköt muodostuvat käytännössä konsernien sisään tai vastaavat konsernin kotimaista osaa. Merkittävimmät talouden toimijat kuuluvat Suomessa yleensä konserneihin, joten yritysyksikköön siirtyminen vaikuttaa juuri tärkeimpiin yksiköihin.
Esimerkiksi joidenkin konsernien toiminta on järjestelty niin, että yksi oikeudellinen yksikkö myy oman tuotantonsa toiselle oikeudelliselle yksikölle, joka puolestaan käyttää sitä omassa tuotannossaan ja myy lopullisen tuotteen markkinoille.
Jos konsernissa päätetään yhdistää nämä kaksi oikeudellista yksikköä yritysjärjestelyn kautta yhdelle y-tunnukselle, mikään ei todellisuudessa muutu taloudessa. Silti järjestely alentaa tilastoissa näkyvää liikevaihtoa ja muuttaa sen toimialoittaista jakaumaa.
EU-maiden tilastovirastoissa on tällä hetkellä laajasti käynnissä projekteja, joilla pyritään yritysyksikön käyttöönottoon, ja joiden etenemistä EU:n tilastovirasto Eurostat seuraa tarkasti. Yritysyksikön käyttöönottoon tähtäävä projekti on käynnissä myös Suomessa.
Yritysyksikön käyttöönotto on monella tavalla vaativa tehtävä. Yritysyksikköjen muodostaminen oikeudellisista yksiköistä edellyttää suurten konsernien toiminnan tarkkaa ymmärtämistä ja keskustelua tiedonantajien kanssa.
Tiedonantajien voi olla työlästä raportoida tietoja yritysyksikön mukaisesti, koska se ei välttämättä ole heidän normaalin talousseurantansa mukainen yksikkö, kuten oikeudellinen yksikkö ja konserni ovat. Tuhansia konserneja ei pystytä käsittelemään tapauskohtaista harkintaa käyttäen. Kehitteillä onkin automaattisia menetelmiä, joiden rakentamisessa on omat haasteensa.
Yritysyksikkö haastaa siten sekä tilastontekijät että tiedonantajat. Edessä on vielä paljon työtä ennen kuin lopullinen tavoite talouden aidommasta kuvaamisesta ilman hallinnollisten rakenteiden aiheuttamaa vääristymää saavutetaan.
Onnistunut lopputulos edellyttää kansainvälisten ratkaisujen seuraamista, nykykäytäntöjen kriittistä arviointia, viisaita päätöksiä ja hyvää yhteistyötä sekä tilastoasiantuntijoiden kesken että tiedonantajien kanssa.
Turpeen ja kivihiilen käytön väheneminen on tuottanut haasteita niiden hintatilastoinnille. Hintatietoa on käytetty erilaisisa sopimuksissa, jotka on syytä tarkistaa nyt, kun tuotekohtaisten hintojen ja alaindeksien julkaisu voi pian loppua.
Tilastokeskus on valmistellut uudesta sektoriluokituksesta luonnoksen, jossa hyvinvointialueet tullaan luokittelemaan paikallishallintosektorille. Helsingin kaupungin sote-toiminta luokitellaan jatkossakin kuntasektorille.
Tuore tutkimus paljastaa uuden haitallisen vaikutuksen yritysten korkovähennysrajoituksista: ne kiristyvät matalasuhdanteissa, mikä tekee yritysten verotuksen myötäsykliseksi ja kasvattaa siten niiden konkurssiriskiä.
Koronakriisi, ilmastokriisi ja talouden suhdannevaihtelut ovat nostaneet hyvinvoinnin niin poliittiseen debattiin kuin arkipäiväiseen jatkuvaan keskusteluun. Hyvinvoinnin tekijät, käsitykset ja mittarit elävät ajassa.
Todella nopeasti kasvavista yrityksistä yli puolet sijaitsee Uudellamaalla, mutta suhteellisesti eniten kasvuyritysten määrä on vuosina 2014–2019 kasvanut Kainuussa ja Lapissa. Kasvuyrityksiä on erityisesti sote-palveluiden, hallinto- ja tukipalveluiden ja rakentamisen toimialoilla.
Suomalaiset valuvat juhannuksena mökeille, ja kaupunkien kaduilla on autiota. Luhangalla, Kustavissa, Puumalassa ja Kuhmoisissa väkimäärä jopa nelinkertaistuu keskikesän juhlan aikaan. Mitä kaikkea mobiilidata kertoo suomalaisten juhannuksenvietosta?
Lapsia koskevaa tietoa on paljon, mutta usein koetaan, että se on sirpaleista ja hajallaan. Tätä puutetta Tilastokeskus paikkaa tuottamalla laajan Tieto&trendit -artikkelisarjan lasten maailmaa avaavista tilastotiedoista. Lapset Suomessa -artikkelisarja nostaa esille yhteiskunnallisesti merkittävän aiheen tuottamalla vuoden ajan analyysia lasten elinoloista noin 30 artikkelin välityksellä.
Kansainvälisissä tehtävissä Marjo Bruun on saanut nähdä, miten erilaisista lähtökohdista tilastointia erilaisissa yhteiskunnissa tehdään. Hänen aikanaan toiminta tilastokokouksissa on muuttunut vuorovaikutteisemmaksi.
