Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Mikä on virallisen tilaston arvo yhteiskunnalle?

21.8.2017

Maailmassa syntyy päivittäin valtavat määrät dataa ja tietoa, joita käsittelemällä ja analysoimalla tuotetaan raportteja, taulukoita, selvityksiä, tutkimuksia ja virallisia tilastoja. Tietotulvan, valeuutisten ja vaihtoehtoisten totuuksien edessä voi tiedonkäyttäjä olla neuvoton.

Mihin tietoon luottaa ja mitä tietoa milloinkin käyttää? Entä miten tilastovirastojen tuottamat viralliset tilastot eroavat muusta google-haun tuottamasta tiedosta, erilaisesta datasta, raporteista ja taulukoista?

Virallisten tilastojen tuotanto perustuu YK:n tilastokomission hyväksymiin periaatteisiin. Periaatteissa korostetaan menetelmien avoimuutta sekä edellytetään laadinta­menetelmien esittämistä tieteellisten standardien mukaisesti ja käytettävien tieto­lähteiden laadun, ajantasaisuuden, kustannusten ja vastaus­rasitteen arvioimista. Myös tietojen salassapito korostuu: kaikki tiedot käsitellään luottamuksellisesti eikä yksittäisen vastaajan tietoja julkaista tunnistettavassa muodossa.

Tietojen laadun varmistamiseksi käytetään Euroopan laatupalkinnon periaatteita (EFQM) sekä Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (CoP). Tilastot on tuotettava laadukkaasti, tehokkaasti, luotettavasti ja oikea-aikaisesti. Jotta tilastot vastaisivat periaatteita ja laatu­vaatimuksia, ovat virallisten tilastojen tuottajat antaneet tilasto­lupauksensa virallisten tilastojen kehittämislinjauksissa vuosille 2017–2019.

Mutta mikä on tilastojen arvo yhteiskunnalle ja tiedon käyttäjälle? Mitä hyötyä tilastoista on?

YK:n alainen UNECEn työryhmä selvitti virallisten tilastojen arvoa, ja tilastoalan eurooppalaisen foorumin CES:n (Conference of European Statisticians) kesäkuun kokouksessa hyväksyttiin käsikirja virallisten tilastojen arvon edistämisestä, mittaamisesta ja viestinnästä.  

Käsikirjan mukaan virallisten tilastojen arvo muodostuu seuraavista tekijöistä:

  • Viralliset tilastot auttavat ymmärtämään, keitä olemme olleet, olemme nyt ja tulevaisuudessa.
  • Viralliset tilastot mahdollistavat paremman tietoon pohjautuvan päätöksenteon.
  • Avoin virallinen tieto synnyttää luottamusta hallintoon.
  • Viralliset tilastot edistävät tasa-arvoa.
  • Viralliset tilastot ovat puolueettomia, tuotetaan kansainvälisesti hyväksytyin standardein ja perustuvat vahvaan näyttöön.
  • Virallisia tilastoja kehitetään globaalina yhteistyönä.
  • Virallisten tilastojen hyödyt ovat suuremmat kuin niiden tuotantokustannukset.

Virallisten tilastojen sisältö on suunniteltava käyttäjien tarpeet huomioiden, jotta niistä on hyötyä. Asiakas on asetettava kaikessa toiminnassa keskiöön.

Käsikirja suosittaakin panostamista erilaisiin kumppanuuksiin, joilla edistetään yhteistyötä ja asiakas­näkö­kulman huomioimista. Kumppanuutta tarvitaan julkisen sektorin toimijoiden välillä, jotta hallinnossa syntyviä aineistoja voidaan hyödyntää tilastoinnissa. Lisäksi julkinen sektori on merkittävä tilastotiedon käyttäjä paitsi yhteiskunnallisessa päätöksen­teossa, sen suunnittelussa, seurannassa ja monitoroinnissa.

Yhteistyön muodot julkisella sektorilla ovat laajenemassa myös yhteisten tietoteknisten ratkaisujen suuntaan, josta hyvä esimerkki Suomessa on Kansallinen palveluarkkitehtuuri.

Kumppanuutta tarvitaan myös yksityisen sektorin kanssa, sillä osa tiedoista kerätään suoraan yrityksiltä ja kansalaisilta. Vastaajat on otettava mukaan tiedonkeruuvälineiden ja -lomakkeiden suunnitteluun ja testaukseen. Vain riittävällä vastaus­asteella ja -halukkuudella voidaan tuottaa korkeatasoista tietoa.

Yliopistojen ja tutkimus­laitosten kanssa tehtävällä yhteistyöllä varmistetaan uusimman tutkimus­tiedon hyödyntäminen sekä mahdollistetaan aineistojen jatkokäyttö tutkimus­toiminnassa. Myös yhteistyö median kanssa on tärkeää: uutisten välityksellä tilastotiedot tavoittavat laajemman yleisön.

Uusin merkittävä kumppanuuden alue on yhteistyö ns. big datan omistajien ja datan käsittelymenetelmiä kehittävien tahojen kanssa. Yhteistyötä tarvitaan, sillä data-aineistoja syntyy alati kiihtyvää tahtia, mutta tiedon­kerääjien erilainen ja usein standardoimaton aineistojen rakenne haastaa aineistojen jatkokäytön ja niiden yhdistelemisen. Tämä edellyttää uudenlaisia aineiston käsittely­menetelmiä.

Käsikirja nostaa esille myös virallisten tilastojen arvon mittaamisen mutta myöntää, että helppoa ratkaisua ei ole saatavilla. Mittaamista voidaan tehdä erilaisilla indikaattoreilla, laskemalla kustannuksia, arvottamalla markkinahintaa tai käyttämällä preferenssi­menetelmiä.

Mittaamisen ei tulisi keskittyä pelkästään panoksiin vaan tiedosta saatavaan lisäarvoon. Tilaston arvo voikin olla nolla, jos tietoa ei mitenkään hyödynnetä.

Mittaamalla asiakkaan saamaa hyötyä – muun muassa asiakas­tutkimuksilla tai uutisten, viittausten, sosiaalisen median seuraajien ja jakojen määrällä – voidaan luoda subjektiivisia ja objektiivisia indikaattoreita, jotka omalta osaltaan kuvastavat tilaston arvoa. Erilaiset kustannus- ja hyötylaskelmat täydentävät indikaattoreiden antamaa kuvaa tilaston arvosta.

Tilaston keskeinen arvo syntyy vastaamalla asiakastarpeeseen. Parhaiten arvonmuodostus varmistetaan yhteistyöllä, asiakkaita kuuntelemalla, innovoimalla uusia tuotteita sekä ajantasaistamalla tilastojen sisältöjä.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

tk-icons