tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Mikä saisi sinut vastaamaan?

30.1.2017
Twitterissä: @laura_sauli

Kuuluitko siihen 200 000 suomalaisen joukkoon, joihin Tilastokeskus otti viime vuonna yhteyttä kysyäkseen tietoja esimerkiksi työssäkäynnistä, kulutuksesta tai toimeentulosta? Käsi sydämelle: vastasitko?

Jos vastasit, lämmin kiitos panoksestasi. Jos vastaaminen tällä kertaa jäi, harmi. Et ikävä kyllä ole yksin. Tiedonkeruusta riippuen vastaukset jäävät saamatta joka neljänneltä, usein jopa joka toiselta otokseen valikoituneelta.

Auttaisiko palkkio, jos yhteiskunnallinen merkitys ei riitä motivaatioksi?

Tilastoja ei kuitenkaan synny ilman vastaajia, sillä yhdessä rekisteritietojen kanssa kyselytutkimukset muodostavat tilastoinnin perustan.

Mitä harvempi vastaa, sitä suuremmaksi kasvaa puuttuvien tietojen osuus eli vastauskato. Tämä puolestaan vaikeuttaa erityisesti pienten ryhmien tilastollista tarkastelua.

Jos kato kasvaa riittävän suureksi, emme enää saa luotettavaa tietoa esimerkiksi nuorten työttömyyden alueellisista eroista, eläkeläisten toimeentulon kehityksestä tai pienten lasten äitien työssäkäynnistä.

On tunnustettava tosiasiat: tilastotiedonkeruisiin vastaaminen ei ole ihmisen prioriteettilistan kärkisijoilla. Kyselyt hukkuvat mielipidemittausten, markkinatutkimusten ja nettiäänestysten mereen. Kiireisen aika on kortilla, ja sen käytöstä kilpailee moni mielenkiintoisempi aktiviteetti.

Mitä sitten voisimme tehdä, jotta vastaaminen olisi houkuttelevampaa? Auttaisiko palkkio, jos yhteiskunnallinen merkitys ei tietotulvan ja aikapulan keskellä riitä kaikkien motivaatioksi?

Palkitseminen on motivointikeino, joka tarjoaa vastalahjaksi tietojen antamisesta tietoa, tavaraa tai rahallisia palkintoja. Kannusteita voidaan tarjota tiedonkeruun jälkeen arvonnan kautta, tai pieni tavaralahja voidaan lähettää kaikille otokseen valituille etukäteen saatekirjeen mukana.

Tilastokeskus selvittää parhaillaan, millainen palkitsemiskäytäntö auttaisi parhaiten hillitsemään vastauskatoa. Äkkiseltään ajattelisi, että mahdollisuus voittaa vaikkapa iPad tai useamman satasen arvoinen lahjakortti motivoisi aika hyvin ketä tahansa vastaamaan kyselyyn. Mutta jottei asia olisi niin yksinkertainen, palkinnot eivät aina toimi toivotulla tavalla.

Sekä muualla tehty tutkimus että Tilastokeskuksen omat kokemukset osoittavat, että on vaikeaa löytää sellaista palkintoa, joka kannustaisi kaikkia tasapuolisesti. Palkinnot saattavat esimerkiksi innostaa muutenkin aktiivisesti vastaavia osallistumaan entistä paremmin, mutta eivät autakaan houkuttelemaan kaikkia vastaamaan.

Tällä hetkellä kokeilemme useamman erilaisen palkitsemiskeinon käyttöä. Jos tänä vuonna saat kirjeitse kutsun osallistua tiedonkeruuseen, mukana saattaa olla pieni yllätyslahja, tai sinulle voidaan antaa mahdollisuus osallistua vastaajien kesken suoritettavaan arvontaan. Tietoa taas tarjotaan esimerkiksi Suomi lukuina –taskutilaston muodossa.

Oli palkinto mikä hyvänsä, toivottavasti vastaat! Tilastot tehdään yhdessä.

Kommentoimalla kirjoitusta voit kertoa, millainen palkinto sinua motivoisi.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
18.10.2019
Marjo Bruun

Katsotaan yhdessä pitkälle ja tehdään Suomesta tiedon eettisen käytön ja hyödyntämisen huippumaa ja edelläkävijä Euroopassa, kirjoittaa pääjohtaja Marjo Bruun käynnistäessään Tilastokeskuksen organisaatio- ja toimintamallien kokonaisvaltaisen uudistuksen.

Blogi
29.5.2019
Maija Metsä

Teinin nenä kännykässä, huomio suosikkitubettajansa uusimmassa videopläjäyksessä tai somessa jaetussa maalitykitysvideossa. Varhaisteini lumoutuneena kaverin insta-tarinasta. Liikkuvaa live-tarinaa, niin koukuttavaa. 

Blogi
15.3.2019
Jouni Kotkavuori

Tilastotiedoilla oli osuutensa Euroopan rajojen siirtelyssä jo parisataa vuotta sitten. Politikointi ja tunteet toki hallitsivat peliä, kuten tänäkin päivänä.

Blogi
6.2.2019
Juho Keva

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide, toivottaa Juho Keva (vasemmalla) pohjois­saamen kielellä. Koltta­saamelainen Aki Harju toivottaa puolestaan Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid. Inarin­saameksi otsikon toivotus kuuluu Pyeri Säämi aalmug­peivi puohháid.

Blogi
18.1.2019
Jaana Huhta, Ossi Nurmi

Tiesitkö, että suomalaiset tekivät vuonna 2017 yli 30 miljoonaa yöpymisen sisältävää kotimaan­matkaa, joista 20 miljoonaa oli mökki- ja sukulointi­reissuja? Tai että 10 miljoonasta ulkomaan­matkasta noin joka toinen kohdistui naapurimaahan?