tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Marrakechiin matkaa historiallinen hevonen

31.3.2017

Teimme tutkimuksen, jossa selvitimme hevosten määrän muutoksia 1900-luvulla sekä muutoksia aiheuttaneita tekijöitä. Työllämme osallistuimme kansainväliseen tilastojen luku- ja käyttötaitokilpailun Suomen yläkoulusarjaan. Oman sarjamme voittanut posterimme "Mitä tapahtui hevosille 1900-luvulla"? osallistuu kansanväliseen kilpailuun, jonka voittajat julkistetaan heinäkuussa Marokossa. Miten posterimme syntyi?

Matematiikan kurssiimme sisältyi projekti, jossa tehdään tilastoposteri. Opettajamme kertoi, että postereista paras pääsee osallistumaan kilpailuun. Innostuimme ajatuksesta, kun kuulimme, mitä kaikkea meidän on mahdollista saavuttaa posterillamme.

Jarmo Partanen

Yläkoulusarjan voittajat Taina Lötjönen ja Terhi Rasikangas ovat Paraistenseudun koulusta Paraisilta.

Yläkoulusarjan voittajat Taina Lötjönen ja Terhi Rasikannas ovat Paraistenseudun koulusta Paraisilta.

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi kilpailun teemana oli historia. Aiheen valinta oli vaikea, sillä Suomen historiassa on vaikka mitä tutkittavaa. Kävimme läpi monta erilaista aihetta, joista mikään ei tuntunut hyvältä. Aluksi lähdimme tekemään projektia aivan liian laajasta aiheesta, mutta lopulta saimme idean tutkia hevosia.

Hevonen oli meistä ajankohtainen ja kiinnostava aihe, josta saisi juuri sopivan kokoisen tutkimuksen.

Opettajat jaksavat erityisesti muistuttaa tietojen luotettavuudesta, joten halusimme löytää varmasti luotettavaa tietoa. Päädyimme etsimään tilastoja Suomen tilastollisista vuosikirjoista sekä parista nettisivustosta, joiden luotettavuudesta olimme varmoja.

Havaitsimme, että ennen 1950-lukua hevosten määrässä on tapahtunut pieniä vaihteluja, jotka olivat sotien ja lamojen seurauksia. Hevosten määrä suorastaan romahti 1950-luvulla, mikä oli koneiden, esimerkiksi autojen ja traktorien yleistymisen seurausta. Peltotyöt hoituivat tehokkaammin traktorilla ja matkustaminen oli autolla helpompaa. Hevosten määrä on lähtenyt nousuun 1980-luvulla, mikä on hevosharrastuksen suosion nousun ansiota.

 

"Oli mielenkiintoista huomata yhteyksiä muun muassa hevosten ja traktorien määrissä sekä havaita historian tapahtumien vaikutuksia hevosiin ja ihmisiin".

Tutkimuksen tekemisessä ehdottomasti raskainta oli tilastoidun tiedon etsiminen sekä tekstin muotoilu ja asettelu. Mukavinta oli johtopäätösten tekeminen ja asioiden oivaltaminen. Oli mielenkiintoista huomata yhteyksiä muun muassa hevosten ja traktorien määrissä sekä havaita historian tapahtumien vaikutuksia hevosiin ja ihmisiin.

Opimme tutkimuksen aikana paljon tiedon etsimisestä sekä Suomen historiasta, mikä oli meistä kaikkein tärkeintä. Saimme Tilastokeskukselta palautetta posteristamme ja opimme sitä kautta todella paljon posterin teosta ja tiedon esittämisestä.

Olemme ylpeitä tuotoksestamme ja iloisia siitä, että saimme mahdollisuuden osallistua kilpailuun.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Vieraskynä
5.3.2018
Jussi Melkas

”Missiota ei yleensä ole esitetty tilastojen ymmärtämisen elementiksi”, kirjoittaa Jussi Melkas. Tilastojen luku­taitoa pitkään itsekin opettanut Tilasto­keskuksen ex-tietopalvelu­johtaja oivaltaa Hans Roslingin muistelmista, että osatakseen kysyä oikein pitää olla käsitys siitä, mikä maailmassa on tärkeää ja korjattavaa.

Blogi
7.2.2018
Jouni Kotkavuori

Silmälasit, virttynyt pikkutakki, kuusi­kymppinen professori, tilasto­tietoja... Auditorio on täpö­täysi, kuuntelemme herkeämättä. Ja katselemme: kädessään miekkosella on vessapaperi­rullia (sama esitys täällä ja täällä perusteellisempana rullien sijaan kuutioilla).

Blogi
28.12.2017
Saara Roine

Tilastokeskus julkaisee runsaan määrän yritystilastoja. Niissä toimialojen tiedot poikkeavat yleensä jonkin verran toisistaan. Esimerkiksi liikevaihto on keskeinen muuttuja useassa yritystilastossa, ja kuitenkin vain harvoin eri tilastojen esittämä liikevaihdon muutos on täsmälleen sama. Mistä erot johtuvat ja mitä tilastoa kannattaisi seurata?

Blogi
20.10.2017
Vieraskynä: Kimmo Vehkalahti

Euroopan tilasto­päivä muistuttaa maailman­­laajuisesta, meitä ympäröivästä tilastojen virrasta, jonka pyörteissä pärjääminen edellyttää tilastollista luku­­taitoa. Aihe on kiehtonut minua ja kietoutunut tiukasti tilasto­­tieteen kurssiini, joka on nykyään avoin kaikille.

Blogi
16.6.2017
Senni Luttinen

Suomen kielessä riittää onnistuneita ja vähemmän onnistuneita sanontoja. Opiskeltuani viisi vuotta kuvajournalismia olen vakuuttunut sanonnan ”Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa” kuulumisesta näiden onnistuneiden joukkoon.