Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Talouden ennusteessa yhdistyvät tilastot ja niiden tulkinta

15.5.2017

Valtiovarainministeriö (VM) julkaisee kokonaistaloudellisen ennusteen neljä kertaa vuodessa. Tuorein julkaistiin 28.4.2017.

VM:n ennusteen mukaan talous kasvaa vakaata joskin hidasta vauhtia lähivuosina. Alkuvuoden aikana kertyneet tiedot kansainvälisestä taloudesta, viennistä, tilauksista, tuotannosta, työllisyydestä sekä kotitalouksien ja yritysten uskosta tulevaisuuteen ovat rohkaisevia. Merkit viittaavat vahvistuvaan noususuhdanteeseen tänä vuonna.

Ennustajan täytyy aina harkita, minkä painon antaa ennusteessaan talouden suhdanteesta kertoville vihjeille. Vihjeet voivat ennakoida käänteitä taloudessa, mutta käänteiden ennustaminen on vaikeaa, koska vihjeet ovat epävarmoja. Varmuus saadaan vasta Tilastokeskuksen julkaiseman kansantalouden tilinpidon myötä.

VM ennustaa tilinpitoa. Edellä listattujen vihjeiden perusteella tarkistimme huhtikuun ennusteessamme arviotamme Suomen talouden tämän vuoden kehityksestä vahvemman kasvun suuntaan. Mielestämme vihjeet oli syytä ottaa vakavasti, koska uskomme niiden kertovan talouden kehityksestä ja ennakoivan tilinpitoa.

Tilastokeskuksen kuukausittain julkaisemat tilastot talouden tuotannosta, kysynnästä, työllisyydestä, hinnoista ja odotuksista ovat vihjeitä tilinpidosta. Ennustajalle vakaa ja ymmärrettävä yhteys näiden tilastojen ja kansantalouden tilinpidon välillä on tärkeä. Kun näin on, kyky tunnistaa käynnissä olevat muutokset talouden suhdannekuvassa paranee.

Tuntuu, että usean surkean vuoden jälkeen taloudessa halutaan vihdoin nähdä merkkejä paremmasta. Yksittäiset kuukausihavainnot saavat paljon huomiota osakseen. Muutoksia kuukaudesta toiseen tulkitaan vuositasolla ja tuloksista vedetään johtopäätöksiä koko vuoden kehityksestä. Julkisuudessa ennusteita ”tarkistetaan” aina, kun uusi kuukausitilasto julkaistaan.

VM julkaisee seuraavan ennusteensa 21.6. Silloin on käytettävissä kansantalouden tilinpidon tiedot kuluvan vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä. Silloin näemme, miten hyvin kuukausitilastot kykenivät ennakoimaan tilinpitoa tällä kertaa, oliko yhteys kuukausitilastojen ja tilinpidon välillä vakaa ja tulkitsimmeko sitä oikein ennusteessamme.

Tilinpidon ensimmäinen neljännes on tärkeä, koska se muodostaa ennusteessa kivijalan koko vuodelle. Se, mitä tapahtuu ensimmäisellä neljänneksellä, vaikuttaa merkittävästi kasvun vuosikeskiarvoon.

Suomen talouden haasteiden ja niihin haettavien ratkaisujen kannalta talouden kehityksestä yksittäisen vuoden, neljänneksen saatikka kuukauden aikana ei kuitenkaan ole syytä tehdä suurta numeroa. Suomen talouden ongelmat eivät johdu suhdanteista.

Talouden kasvun kannalta keskeistä on, että Suomen väestö ikääntyy ja työikäisten osuus väestöstä alenee voimakkaasti aina pitkälle 2030-luvulle saakka. Tämä käy kiistatta ilmi väestötilastoista ja niiden avulla laadituista väestöennusteista.

Ikääntymisen vaikutuksista talouskehitykseen ja julkiseen talouteemme ei ole epäselvyyttä. Ikääntyminen leikkaa työpanosta ja uhkaa hidastaa tuottavuuden kasvua taloudessa. Ikääntyminen lisää julkisia menoja, heikentää rahoitusasemaa ja esimerkiksi syö osan siitä vahvistavasta vaikutuksesta, joka päätetyillä säästöillä ja veronkorotuksilla on valtion ja kuntien talouteen.

Ikääntymisen myötä talouden kasvun edellytykset ovat heikentyneet ja Suomen julkinen talous on lukkiutunut rakenteelliseen alijäämään, jota voimakkaampikaan suhdanne ei oikaise. Ongelma ei ratkea itsestään. Ratkaisut edellyttävät päätöksiä ja päätökset tuekseen muun muassa laadukkaisiin tilastoihin perustuvaa analyysiä.

Suomessa analyysi ja päätökset eivät jää kiinni siitä, ettei käytettävissä olisi laadukkaita tilastoja.

Kirjoittaja on ylijohtaja valtiovarainministeriön kansantalousosastolla ja Tilastokeskuksen neuvottelukunnan jäsen.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
1.7.2022
Sirkku Hiltunen

Suomi lukuina 2022 -julkaisujen kesä alkoi tänä vuonna vauhdikkaasti: uunituoreet taskutilastot olivat jo kesäkuun alussa mukana juhlistamassa Tutkitun tiedon teemavuotta Heurekassa. Taskuun menevään julkaisuun on jälleen kerran koottu mielenkiintoisia tilastolukuja – vanhimmat lähes 300 vuoden takaa. Lue blogista toimittajan poiminnat.

Blogi
9.6.2022
Anna Pärnänen

Suuri määrä eri mittareita kertoo monenlaista tarinaa lasten tilanteesta Suomessa, mutta tieto on hajallaan. Tilastokeskus suunnittelee lapsia ja nuoria koskevaa tietoa kokoavan portaalin – paitsi helpottaakseen tiedon käytettävyyttä myös palvellakseen kansallisen lapsistrategian toteutusta.

Blogi
7.3.2022
Leena Storgårds

YK:n tilastotoimen laatimat tilastotyön perus­periaatteet täyttävät tänä vuonna 30 vuotta. Vuosien saatossa niiden merkitys on vahvistunut yhteiskunnassa. Perus­periaatteet luovat hyvän perustan tietojen hallinnalle ja jakamiselle erityisesti julkisella sektorilla.

Blogi
4.2.2022
Juho Keva

Saamelaisista voisi tuottaa helposti monin tavoin käyttö­kelpoista tilastotietoa olemassa olevista lähteistä, muistuttaa Juho Keva saamelaisten kansallis­päivän kunniaksi. Hän laskee, että saamelaisten määrä saamelais­alueen ulkopuolisessa Suomessa on huomattavasti korkeampi kuin kielitaustan perusteella päästään tarkastelemaan.

Blogi
24.1.2022
Anna Mustonen

Finnveran vientitakuut ja erityistakaukset esitetään jatkossa valtion takauskannan sijaan erillisessä, lakisääteisille takauksille varatussa kohdassa julkisyhteisöjen vastuiden julkaisussa. Muutoksen myötä Suomen valtion takausten vertailtavuus muihin EU-maihin paranee.

Blogi
5.1.2022
Leena Aulaskari, Jaana Kesti

Nuorille suunnatut tilastokilpailut ovat tapa edistää media­lukutaitoa ja lähde­kritiikkiä. Suomen koululaiset ovat pärjänneet kisoissa hyvin. Tänä vuonna on taas uusia mahdollisuuksia oppia ja menestyä. 

tk-icons