tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Tilastoista kuin tosielämästä

16.5.2017
Jouni Kotkavuori

”Numerokammo palvelee harvoin köyhimpien asiaa.”

Ranskalaisen talous­tieteilijän Thomas Pikettyn Pääoma 2000-luvulla -teoksen lopetus naulaa asian, jonka viimeistä edellinen lause pohjustaa:

”Raha­rikkaat muistavat kyllä puolustaa etujaan.”

Ja kun nyt aloin käydä läpi lopusta päin kirjaa, jota voi jo nyt sanoa klassikoksi, niin lainaanpa vielä edeltävätkin virkkeet tähän.

”Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tekemiseen on tuhat tapaa, eikä tilasto­aineiston kerääminen ole suinkaan aina välttämätöntä eikä – myönnettäköön – erityisen mieli­kuvituksellista.”

”Minusta kuitenkin tuntuu, että kaikkien yhteiskuntatieteilijöiden, perinteisten ja uusien medioiden journalistien ja kolumnistien, ammatti­yhdistys­aktiivien, minkä tahansa poliittisen suunnan aktivistien ja eritoten kansalaisten pitäisi vakavasti kiinnostua rahasta, sen mittaamisesta ja sen kytkeytymisestä tosi­elämään ja sen kehitys­kulkuihin.”  

Miksi luen kirjaa taaksepäin?

Koska 2000-luvun Pääoman juuri läpi luettuani olen vaikuttunut. Piketty onnistuu juuri tuossa, saa kiinnostumaan rahasta, sen mittaamisesta ja kytkeytymisestä tosielämän kehitys­kulkuihin.

Teos, jonka keskeinen käsite on pääoman kansantulo­suhde, ei ole alkuunkaan kuivakka vaan tempaa romaanin tavoin mukaansa. Piketty nojaakin Balzacin ja Austenin romaaneihin ja osoittaa historiallisella datalla, että ne kuvaavat pätevästi 1800-luvun Englannin ja Ranskan perimä­rikkaiden pääomistaan saamia vuosi­korkoja.

Tuoreemmalla datalla Piketty perustelee vähintäänkin yhtä vakuuttavasti huolestuttavan johto­päätöksensä tulevaisuudesta: Perijöiden yhteis­kunta tekee paluuta.

Onko kehitys vääjäämätöntä? Haluammeko sitä? Mitä on tehtävissä? Piketty esittää haasteen. 

”Yhteiskunta­tieteilijöiden on aivan liian helppo jättäytyä julkisen keskustelun ja poliittisten kiistojen ulko­puolelle ja tyytyä vain kommentoimaan ja repostelemaan muiden puheita ja tilastoja. Yhteiskuntatieteilijöiden velvollisuus tutkijoina ja varsinkin kansalaisina on osallistua julkiseen keskusteluun.”

Vakuuttavan datan ja analyysin lisäksi Piketty tekee itse sitä ja tarjoaa myös keinoja kehityksen korjaamiseen. ”Pääomavero ratkaisee yksityisen pääoman ja sen tuoton ikuisuus­ongelman tehokkaammin ja ilman väkivaltaa.”

Miksi kirjoitan tätä?

Intoilen teoksesta (Into-kustannukselle kiitokset kirjan suomeksi julkaisemisesta) kannustaakseni asian­tuntijoita laittamaan itsensä ja osaamisensa likoon.

Terkut siis tänään artikkeli- ja bloggaus­koulutukseen kokoontuneille Tilasto­keskuksen asian­tuntijoille. Thomas Piketty näyttää, että tilastoista – yhteis­kunnan ja talouden syvistä trendeistä – voi kirjoittaa kuin tosi­elämästä.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
29.5.2019
Maija Metsä

Teinin nenä kännykässä, huomio suosikkitubettajansa uusimmassa videopläjäyksessä tai somessa jaetussa maalitykitysvideossa. Varhaisteini lumoutuneena kaverin insta-tarinasta. Liikkuvaa live-tarinaa, niin koukuttavaa. 

Blogi
15.3.2019
Jouni Kotkavuori

Tilastotiedoilla oli osuutensa Euroopan rajojen siirtelyssä jo parisataa vuotta sitten. Politikointi ja tunteet toki hallitsivat peliä, kuten tänäkin päivänä.

Blogi
6.2.2019
Juho Keva

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide, toivottaa Juho Keva (vasemmalla) pohjois­saamen kielellä. Koltta­saamelainen Aki Harju toivottaa puolestaan Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid. Inarin­saameksi otsikon toivotus kuuluu Pyeri Säämi aalmug­peivi puohháid.

Blogi
1.6.2018
Mari Ylä-Jarkko

Vietin vuoden työskennellen Kansainvälisen Valuuttarahaston IMF:n palveluksessa Washington D.C:ssä. Vanhemman ekonomistin pestini oli Tilasto-osastolla Reaalisektori-yksikössä. Reaalisektorilla tarkoitetaan kansantalouden tilinpitoa ja hintatilastoja.

Vieraskynä
5.3.2018
Jussi Melkas

”Missiota ei yleensä ole esitetty tilastojen ymmärtämisen elementiksi”, kirjoittaa Jussi Melkas. Tilastojen luku­taitoa pitkään itsekin opettanut Tilasto­keskuksen ex-tietopalvelu­johtaja oivaltaa Hans Roslingin muistelmista, että osatakseen kysyä oikein pitää olla käsitys siitä, mikä maailmassa on tärkeää ja korjattavaa.

Blogi
3.1.2018
Vieraskynä: Jussi Melkas

Virallisen tilaston toiminta­ympäristön on nopeasti muuttunut haasteelliseksi. Keskeinen muuttuja on digitalisaatio, jolla on ollut sekä suoria että välillisiä vaikutuksia tieto­markkinoihin. Tiedon näköistä informaatiota liikkuu verkossa valtavat määrät, ja se kilpailee tilasto­informaation kanssa sekä sisällöillä, nopeudella että vakuuttavuudella.