tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Totuudenjälkeisiä tilastoja tarinankertojien torilla – historiallinen hevonen hopealle

24.7.2017
Twitterissä: @MetsaMaija

Tilastotiede ja tilastot eivät tunne rajoja. Tarinankertojien toristaan kuuluisa Marrakech keräsi viime viikolla lähemmäs 2 000 tilastotieteen, sitä soveltavien alojen sekä virallisen tilastotuotannon edustajaa yli 120 maasta.

Kansainvälisen tilastoinstituutin järjestämä maailman tilastokokous, ISI World Statistics Congress (2017), pidettiin jo 61. kerran. Kuusipäiväinen kokonaisuus sisälsi kaikkiaan yli 300 sessiota sekä joukon oheistapahtumia.

Kansainvälinen tilastokeitos marokkolaisin maustein oli moniaineksinen ja runsas. Mieleen jäivät muhimaan erityisesti kolme vahvasti esillä ollutta ainesta: kestävän kehityksen indikaattorit eli Sustainable Development Goals 2030 ja niiden mittaaminen, avoin ja big data – muun muassa etiikan näkökulmasta – sekä kommunikoinnin merkitys. Tarkastelemme kaikkia kolmea Tieto&trendit-lehdessä ja sen verkkosivustolla syksyn kuluessa.   

Kokouksen antia maustoi väkevästi myös kysymys valeuutisten ja vaihtoehtoisten faktojen sävyttämästä totuudenjälkeisestä ajasta. Enrico Giovannini, tunnettu italialainen ekonomisti ja tilastotieteilijä sekä muun muassa Rooman klubin jäsen, sanoitti aiheesta kolme kysymystä.

Elämmekö totuudenjälkeisen politiikan aikaa ja voimmeko syyttää ainoastaan poliitikoita?

Elämmekö tilastojen jälkeisessä yhteiskunnassa (post-statistics society)?

Ja elämmekö valistuksen jälkeistä aikaa?

Tuskin, kuului vastaus viimeiseen kysymykseen, mutta Giovannini povasi ”totuudenjälkeisen ongelman” kasvavan räjähdysmäisesti ja peräänkuulutti tilastomaailman tarjoamiksi vastalääkkeiksi avointa kommunikaatiota, proaktiivista reagointia ja läsnäoloa.

Enrico Giovannini

"Tilastojen on puhuteltava tavallista ihmistä ja hyödynnettävä enemmän sosiaalista mediaa", kannustaa Giovannini. (Kuva: Maija Metsä)

Tilastoalan on oltava valetotuuksien ja totuuksien välisen kuilun ”nöyrä sillanrakentaja”, jonka on pärjätäkseen puhuteltava tavallista ihmistä ja maailmaa. On yhdisteltävä lukuja ja tarkasteltava niitä kansalaisten näkökulmasta. Keskiarvoja on avattava ja niiden rinnalle tarjottava tietoa tulonjaon tai alueiden jakaumasta.

Tilastotarinoissa on rohkeasti kerrottava myös virheistä ja tiedon rajoitteista sekä korjattava virallisten tilastojen väärintulkintoja.

Mainio tulevaisuuteen tähtäävä lääke on tilastotiedon ymmärryksen jä käytön edistäminen jo yläkoulusta alkaen. Suomalaisen koulutuksen vahvuus näkyykin kansainvälisen tilastoposterikilpailun tuloksissa. Tällä kertaa Suomen yläkoulusarjan voittaneet Taina Lötjönen ja Terhi Rasikannas Paraistenseudun koulusta ratsastivat historiallisella hevosellaan Marrakeshin kansainvälisellä kentällä hienosti hopeasijalle.

Maija Metsä

ISLP-posterin palkintojen jako

Marrakechissa 21.7. pidetyssä palkintojenjakotilaisuudessa vasemmalta oikealle Kansainvälisen tilastoinstituutin (ISI) uusi puheenjohtaja Helen MacGillivray, Tilastokeskuksen Reija Helenius ja ISI:n puheenjohtajuuden jättävä Pedro Silva.

”Kilpailu on nyt järjestetty viisi kertaa, ja jo kolmatta kertaa olemme palkintosijoilla. Tilastoposterin teko opettaa helpolla ja käytännönläheisellä tavalla koko tilastollisen tutkimusprosessin aina tutkimusaiheen, tutkimusmenetelmän, aineiston analyysin ja esittämisen myötä johtopäätösten tekoon”, kertoo palkintoja jakamassa ollut Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Reija Helenius.

Suomessa tilastoposterin tekeminen opetuksen välineenä on yleistynyt kilpailun myötä. Kun kilpailu ensimmäisen kerran järjestettiin, osallistujia oli vain reilut sata oppilasta. Viimeisimmässä vuosien 2016–2017 kilpailussa oppilaita oli jo reilut 1 200.

”Kilpailu on laajentunut myös kansainvälisesti: tällä kertaa kilpailuun osallistui yli 12 000 oppilasta 23 maasta”, iloitsee International Statistical Literacy projektin (ISLP) johtajana toimiva Helenius.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
18.10.2019
Marjo Bruun

Katsotaan yhdessä pitkälle ja tehdään Suomesta tiedon eettisen käytön ja hyödyntämisen huippumaa ja edelläkävijä Euroopassa, kirjoittaa pääjohtaja Marjo Bruun käynnistäessään Tilastokeskuksen organisaatio- ja toimintamallien kokonaisvaltaisen uudistuksen.

Blogi
29.5.2019
Maija Metsä

Teinin nenä kännykässä, huomio suosikkitubettajansa uusimmassa videopläjäyksessä tai somessa jaetussa maalitykitysvideossa. Varhaisteini lumoutuneena kaverin insta-tarinasta. Liikkuvaa live-tarinaa, niin koukuttavaa. 

Blogi
15.3.2019
Jouni Kotkavuori

Tilastotiedoilla oli osuutensa Euroopan rajojen siirtelyssä jo parisataa vuotta sitten. Politikointi ja tunteet toki hallitsivat peliä, kuten tänäkin päivänä.

Blogi
6.2.2019
Juho Keva

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide, toivottaa Juho Keva (vasemmalla) pohjois­saamen kielellä. Koltta­saamelainen Aki Harju toivottaa puolestaan Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid. Inarin­saameksi otsikon toivotus kuuluu Pyeri Säämi aalmug­peivi puohháid.

Blogi
1.6.2018
Mari Ylä-Jarkko

Vietin vuoden työskennellen Kansainvälisen Valuuttarahaston IMF:n palveluksessa Washington D.C:ssä. Vanhemman ekonomistin pestini oli Tilasto-osastolla Reaalisektori-yksikössä. Reaalisektorilla tarkoitetaan kansantalouden tilinpitoa ja hintatilastoja.

Vieraskynä
5.3.2018
Jussi Melkas

”Missiota ei yleensä ole esitetty tilastojen ymmärtämisen elementiksi”, kirjoittaa Jussi Melkas. Tilastojen luku­taitoa pitkään itsekin opettanut Tilasto­keskuksen ex-tietopalvelu­johtaja oivaltaa Hans Roslingin muistelmista, että osatakseen kysyä oikein pitää olla käsitys siitä, mikä maailmassa on tärkeää ja korjattavaa.