tk-icons
Sivuston näkymät

Faktantarkistus löytyy tilasto­viraston työkalupakista – ja Suomi­Areenalta

19.7.2018
Hannele Orjala

Vuoden 2017 syksyllä sosiaalisessa mediassa kiersi hetken Tilasto­keskuksen logoa hyödyntänyt vale­uutinen. Se havaittiin nopeasti, ja sen leviäminen pysäytettiin.

Varoitus valeuutisesta tavoitti muutamassa tunnissa lähes 30 000 twitter ja facebook -seuraajaa. Ei varmasti kaikkia alku­peräisen valheellisen uutisen tavoittaneita, sillä sosiaalisella medialla on laajat ja nopeat lonkeronsa. Tällä kertaa suuremmilta vahingoilta kuitenkin vältyttiin.

Sosiaalisessa mediassa tyypillinen uutisen elin­kaari on lyhyt. Tutkimuksen mukaan Facebookissa reipas enemmistö jaoista tapahtuu ensimmäisen 24 tunnin aikana (Tan et al 2016). Jos haluat pysäyttää valheellisen tiedon, se on tehtävä nopeasti.

Twitterissä sekä todet että vale­uutiset leviävät laajasti ja nopeasti, mutta vale­uutisten twiitit muuntuvat enemmän (Jang et al 2018). Valheellista sisältöä myös jaetaan tosia uutisia enemmän (Vosoughi et al 2018). Jostain syystä ja jossain määrin valhe näyttäisi viehättävän meitä tosi­asioita enemmän.

Valeuutinen voi olla paitsi virheellinen, myös harhaan­johtava ja tarkoituksellisesti haittaa aiheuttava. Useimmiten kyse on onneksi väärin­ymmärryksestä. Valhe on tahaton, tietämättömyyttä tai tarkistamatonta tietoa.

Joskus valhe esiintyy myös puettuna huumoriin tai hyvältä kuulostavaan tarinaan, sillä ”faktoilla on helppo pilata hyvä juttu”, kuten kollegani vastikään totesi.

Suomalainen luottaa itseensä ja mediaan

Keväällä julkaistun EU:n komission ”Flash Eurobarometer Fake News and Disinformation Online” -raportin mukaan suomalaiset luottavat perinteiseen mediaan poikkeuksellisen paljon. Kokemuksemme valheellisista uutisista ja väärästä informaatiosta on vähäisintä Euroopassa.  

Luotamme myös kykyymme tunnistaa todellisuudesta poikkeavaa informaatiota tai vale­uutisia. Itse­luottamuksen määrässä edellämme on vain kaksi maata Euroopassa, Tanska ja Irlanti.

Uutta kohtaan epä­luulomme tosin hieman kasvaa: webin, sosiaalisen median ja muiden uusien medioiden kuten podcastien osalta luottamuksemme on keski­määräistä eurooppalaista tasoa.

Vaikka itse koemme olevamme valheiden ulottumattomissa, yli 80 prosenttia eurooppalaisista ja suomalaisista arvioi, että vale­uutiset ovat demokratian ongelma, joko yleisesti tai omassa maassa.

Demokratiaa horjuttava uhka nostaa vale­uutiset vaaralliseksi ilmiöksi. Samalla median- ja tiedonluku­taitomme nousee merkittäväksi demokratiaa ylläpitäväksi kansalais­taidoksi.

Tilastot ja tositiedon ammattilaiset

Varmaan epäilet joskus tiedon ja tarinan toden­peräisyyttä. Tällaista tilannetta varten kannattaa pitää mielessä käytettävissä olevat kanavat, joista tietojen toden­peräisyyttä on mahdollisuus tarkistaa.

Itse kääntyisin esimerkiksi Tilastokeskuksen verkkosivujen jatkuvasti päivittyvien tilasto­faktojen puoleen.

Vastaamme vuosittain yli 11 000 ajan­kohtaiseen kysymykseen, joista monet ovat faktan­tarkistuksen kaltaisia. Informaatikkomme tuntevat kotimaiset ja ulkomaiset lähteet.

Olemme myös digitoineet tilastolliset kansallis­aarteemme. Palvelumme Doriassa täydentyykin tämän vuoden aikana lähes 20 000 historiallisella tilasto­julkaisulla. Tilasto­keskus palvelee mielellään tieto­virastona toden tiedon lähteillä.

Euroopan komissio antoi huhti­kuussa tiedon­annon, jolla faktan­tarkistukseen keskittynyttä verkostoa pyritään vahvistamaan Euroopassa.

Suomessa valtioneuvoston media­poliittisessa ohjelmassa asiaan kiinnitetään huomiota, mikä lupaa hyvää kotimaisen faktan­tarkistuksen, media- ja tiedonluku­taidon osalta sekä kaikkien toimi­alalla toimivien yhteis­työn näkö­kulmasta.

SuomiAreenalla keskustelua valheen ja totuuden jäljistä

Googlen hakukone löysi 753 miljoonaa osumaa alle sekunnissa haku­sanalla fake news ja noin 70 000 osumaa alle puolessa sekunnissa haku­sanalla vale­uutinen. Soppaa hämmennetään päivittäin.

Tilastokeskus järjestää keskustelu­tilaisuuden teemalla ”Totuuden ammattilaiset: keskustelua valheen ja totuuden jäljistä” SuomiAreenalla perjantaina 20.7. klo 11.30-12.30.

Tuomas Enbusken johdolla aiheesta keskustelevat kansan­edustaja Sirkka-Liisa Anttila, tubettaja Roni Bäck, Tilasto­keskuksen pää­johtaja Marjo Bruun, Kriittisen korkea­koulun puhe­taidon vastaava opettaja ja Fakta­baarin jäsen Severi Hämäri sekä media­vaikuttaja, syyskuun alusta Ylen toimitus­johtajana aloittava Merja Ylä-Anttila.

Poriin tulijoita odotamme Asiantuntija­keskus Bepopin lavalla osoitteessa Yrjön­katu 22. Muille keskustelu on tarjolla striimattuna SuomiAreena-kanavalta. Lämpimästi tervetuloa pohtimaan kanssamme, mistä itse asiassa puhutaan, kun puhutaan totuudesta.

Tuomas Enbuske ja Marjo Bruun keskustelivat aiheesta jo aiemmin, podcastin voi kuunnella täällä

 

Kirjoittaja on Tilasto­keskuksen tietopalvelu­johtaja.

Lähteet:

Fake news and disinformation online. Flash Eurobarometer 464. Report. European Commission. Publication April 2018.

Jang, S, T Geng, JY Queenie Li, R Xia, A computational approach for examining the roots and spreading patterns of fake news: Evolution tree analysis, Computers and human behavior, 2018.

Martens, B., Aguair, L., Gomez-Herrera, E., Mueller-Langer, F., The digital transformation of news media and the rise of disinformation and fake news. JRC Technical Reports. European Commission, April 2018.

Tan, C., Friggeri, A. and Adamic, L., Lost in Propagation? Unfolding News Cycles from the Source. Proceedings of the Tenth International AAAI Conference on Web and Social Media, ICWSM 2016.

Vosoughi, S., Roy, D., Aral S., The spread of true and false news online. Science. Vol 359, Issue 6380. 09 March 2018,  1146-1151.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
14.7.2017
Senni Luttinen

Osallistuessaan ensi kertaa SuomiAreenaan Tilastokeskus toi mukanaan nyyttäripöytään keskustelun vauvakadosta. Miksi siitä puhutaan nykyajan nuorten syynä, kun ilmiö on yliaktuaari Markus Rapon mukaan jatkunut jo 20 vuotta?