tk-icons
Sivuston näkymät

Mitä jos varainsiirtovero korvattaisiin kiinteistöverolla?

14.11.2018
Katariina Pentti
Kuva: Kari Likonen

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Helsingin kaupunginkanslia havaitsivat tutkimuksessaan, että varainsiirtovero vähentää ihmisten muuttohalukkuutta. Varainsiirtovero on valtion keräämä vero, jonka ostaja maksaa kertaluonteisesti ostaessaan esimerkiksi asunto-osakkeen tai kiinteistön. Veroprosentti on 2 prosenttia asunto-osakkeen ostohinnasta ja 4 prosenttia kiinteistön ostohinnasta.

Koska valmius muuttaa esimerkiksi työn perässä vaikuttaa osaltaan työllisyysasteeseen ja sitä kautta talouskasvuun, verotyöryhmä esittää varainsiirtoveron poistoa aiemmin mainittujen tutkimustulosten nojalla.

Jos valtion verotulojen ei haluta laskevan, tulisi veron poisto kompensoida jollain muulla toimenpiteellä. Verokertymän menetystä paikkaamaan on ehdotettu vastaavaa korotusta kiinteistöveroon. Kiinteistövero poikkeaa luonteeltaan varainsiirtoverosta: kiinteistövero perustuu kiinteistön omistukseen ja valtion sijasta sen perii kunta.

Mutta miten merkittävä tulonlähde varainsiirtovero ylipäänsä on valtiolle? Entä kiinteistövero kunnille?

Vuonna 2017 valtio sai varainsiirtoveroa 0,8 miljardia ja paikallishallinto kiinteistöveroa 1,8 miljardia euroa (kuvio 1). Vertailun vuoksi arvonlisäveron tuotto valtiolle oli 20 miljardia vuonna 2017.

Kuvio 1. Varainsiirto- ja kiinteistöverokertymät vuosina 2000–2017
Kuvio 1. Varainsiirto- ja kiinteistöverokertymät vuosina 2000–2017
Lähde: Verot ja veronluontoiset maksut, Tilastokeskus

Kaiken kaikkiaan valtio keräsi vuonna 2017 verotuloja 47 miljardia ja paikallishallinto 23 miljardia, yhteenlaskettuna siis 70 miljardia euroa. Varainsiirtoveron osuus kaikista valtion verotuloista on näin ollen melko vähäinen, 2000-luvulla osuus on vaihdellut 1–2 prosentin tietämillä (kuvio 2).

Kuvio 2. Veron osuus kyseisen veronsaajasektorin kaikista verotuloista
Kuvio 2. Veron osuus kyseisen veronsaajasektorin kaikista verotuloista, %
Lähde: Verot ja veronluontoiset maksut, Tilastokeskus

Hallitus korotti varainsiirtoveroa vuonna 2013, jonka jälkeen kertymä on hieman kasvanut. Viimeisten neljän vuoden aikana varainsiirtoveron kertymä on vaihdellut 700–900 miljoonan välillä.

Jos jätetään mahdolliset dynaamiset vaikutukset laskelman ulkopuolelle, kiinteistöveroa olisi pitänyt vuodesta 2013 alkaen kerätä noin puolet nykyistä enemmän ja tilittää korotettu osuus valtiolle, jotta sillä olisi voitu korvata varainsiirtoveron kertymä.

Esimerkiksi vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti saa tällä hetkellä vaihdella välillä 0,41–0,90 prosenttia. Jos vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti on tällä hetkellä 0,5 prosenttia, varainsiirtoveron korvaamiseksi tämä tulisi nostaa 0,75 prosenttiin.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen talous ja ympäristötilastot -yksikössä julkinen talous ja sektoritilinpito -vastuualueella.

Vuosittainen tilasto verokertymistä löytyy Tilastokeskuksen sivuilta.

Tarkempi kuvaus veroista ja verotuksesta löytyy muun muassa valtiovarainministeriön sivuilta.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
3.12.2018
Paula Paavilainen

Uusi rakennusluokitus tähtää entistä parempaan tiedon laatuun ja yhdenmukaisuuteen eri toimijoiden tietojärjestelmissä. Uutta on myös rakennusluokitin -työkalu, joka helpottaa uusien luokkakohtaisten kuvausten ja luokituksen soveltamista.

Artikkeli
19.6.2018
Liina Arhosalo, Eetu Toivanen

Indeksi julkaistaan jatkossa luokiteltuna kuluerien ja rakennustyyppien mukaan. Uudistuksen yhteydessä myös perusvuosi vaihtui ja painorakenteet päivitettiin. Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen tiedot julkaistiin uudistetuilla tiedoilla 19.6.2018.

Artikkeli
27.2.2018
Pekka Lith

Yritysten generoimat verotulot ja veron­luonteiset maksut olivat Uudella­maalla arviolta 27 miljardia euroa vuonna 2015. Summa on lähes 40 prosenttia yritysten tuottamista vero­tuloista koko maassa, vaikka Uuden­maan osuus Suomen väestöstä on vain 30 prosenttia.

Blogi
23.2.2017
Olli Savela

Näin populismin kulta-aikoina mieleen nousee ikivanha vitsi siitä, että verot pitäisi siirtää valtion maksettavaksi. Yllättävää asiassa on se, että se ei olekaan pelkkä vitsi. Valtio todellakin maksaa huomattavan määrän veroja ja veronluonteisia maksuja. Samoin tekevät kunnat. Myös nämä verot lasketaan mukaan veroasteeseen.

Blogi
4.5.2015
Olli Savela

Euroopan unioni julkaisee mielenkiintoista verotilastoa. Siinä veroasteeseen luettavat verot ja pakolliset maksut on jaettu kolmeen osaan sen mukaan, mistä niiden veropohja muodostuu. Osat ovat: työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot.