tk-icons
Sivuston näkymät

Tieto bkt:stä tarkentuu – mutta miksi?

24.10.2018
Tuomas Rothovius

Vastaus on yksinkertainen: tiedonkäyttäjien tarpeet.

Tähän voisikin jo lopettaa tämän blogin, mutta ehkä joitain perusteluita on hyvä tuoda esiin. Lopullinen tieto bruttokansantuotteesta saadaan noin kahden vuoden kuluttua kuvattavan vuoden päättymisestä. Eli tämän vuoden bkt on selvillä loppuvuodesta 2020. Vasta tällöin kaikki tarvittava lähteinä käytettävä tieto on saatavissa.

Riittäisikö sinulle tieto talouden kehityksestä edellä kerrotulla aikataululla?

Joillekin käyttäjille tämä on riittävä aikataulu, sillä lopullisista tiedoista saadaan tuoteryhmittäisiä tietoja tuotannosta ja sen eri käyttökohteista. Talouden rakennetutkijat käyttävät näitä tietoja.

Joihinkin käyttötarpeisiin kaksi vuotta on liian pitkä aika. Sen vuoksi bkt joudutaan laskemaan jo ennen kuin kaikki tarvittavat tiedot lopullisiin tietoihin ovat saatavissa. Laadintaan käytetään kaikki kulloinkin saatavissa olevat tiedot. Samaa vuotta koskevia tietoja julkaistaan uudestaan täydentäen aina uusimmat tiedot mukaan. Ensimmäiset tällaiset tiedot julkaistaan noin puolen vuoden viiveellä ja tarkentuneet tiedot noin vuoden viiveellä.

Nämä julkistukset eivät sisällä tuoteryhmäkohtaisia tietoja. Sen sijaan näistä julkistustiedoista saadaan sektori- ja toimialakohtaisia tietoja bruttokansantuotteen kehityksestä. Tarkkuustaso on karkeampi siinäkin mielessä, että talouden kysyntä ei täsmälleen vastaa tarjontaa. Talousteorian mukaanhan näin pitäisi olla. Tilastossa näytetään ns. tilastollinen ero, jota myöhemmin julkaistavissa lopullisissa tiedoissa ei enää ole. Moneen käyttötarkoitukseen tämä on kuitenkin riittävä tarkkuustaso.

Puolen vuoden viive tilaston julkaisussa on jo melko lyhyt aika. Tavalliselle kadun tallaajalle se riittäneekin hyvin. Mutta jotkut käyttäjäryhmät tarvitsevat vieläkin nopeampaa tietoa. Esimerkiksi talousennusteiden laatijat toivovat nopeampaa tietoa talouden menneestä kehityksestä ennustaakseen tulevaa.

Näiden käyttäjien tarpeisiin laaditaan ensimmäinen vuosiennakko bruttokansantuotteen kehityksestä kahden kuukauden viiveellä vuoden päättymisestä. Tietosisältö on huomattavasti karkeammalla tasolla kuin myöhemmin julkaistavat tiedot, sillä tarvittavia lähdetietoja ei vielä ole olemassa tarkempien tietojen laskemiseen.

Vikkelimpiä tiedonkäyttäjiä kiinnostaa myös kuluvan vuoden kehitys. Niinpä bruttokansantuotteesta julkaistaan tietoja myös vuosineljänneksittäin kahden kuukauden viiveellä vuosineljänneksen päättymisestä. Ja vielä nopeampaan tarpeeseen on kuukausittainen tuotannon suhdannekuvaaja, jolla pyritään tunnistamaan etenkin talouden käännepisteitä. Tämä tieto on saatavissa noin puolentoista kuukauden viiveellä.

 

Taulukko 1. Bruttokansantuotteen vuoden 2014 volyymin muutos eri julkistuksissa (kuukausi/vuosi)
  3/2015 7/2015 1/2016 7/2016 1/2017
Bkt volyymin muutos-% –0,1 –0,4 –0,7 –0,7 –0,6

Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus.

Euroopan tasolla on myös kaikkia jäsenmaita koskeva asetus, joka määrittelee, missä ajassa ja millaisella tarkkuudella bkt-tietoja tulee toimittaa EU:n käyttöön. Nuo vaatimukset toki täytämme, mutta tutkimme parhaillaan, miten voisimme paremmin julkaista tilinpidon kokonaisuuksia ottaen huomioon EU-vaatimusten ohessa myös kansallisten käyttäjiemme tietotarpeet.

Bruttokansantuotteesta kertovien tietojen laadinta onkin tasapainoilua tietojen tarkkuuden ja nopeuden välillä. Yleiskuva talouden kehityksestä saadaan nopeasti, mutta tarkkoja tietoja joudutaan odottamaan.

Kirjoittaja työskentelee kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpitoa laativassa yksikössä.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
12.7.2018
Tuomas Rothovius

Kansantalouden tilin­pidon uusin tieto vuoden 2017 b­kt:n kasvusta tarkentui 2,8 prosenttiin aiemmasta 2,6 prosentin ennakkotiedosta. Rahassa ero tarkoittaa ainoastaan 321 miljoonaa euroa. Onko laskentaan käytetty kymmenien ihmisten työ­panos ollut turhaa?

Blogi
23.3.2018
Olli Savela

Varhaisin tilastomuistoni on 1960-luvun alusta, kun olin kansakoulu­ikäinen. Seisoin serkku­poikani kanssa vasta­valmistuneen kolmos­tien ylittävällä sillalla Hyvinkäällä. Seurasimme ohi­kulkevia autoja, jotka olivat matkalla Helsinkiin, oli Eläin­tarhan ajot.

Blogi
14.11.2017
Ida Peltonen

Kirjoitin elokuussa 2016 blogikirjoituksen tuotannon suhdannekuvaajan ylöspäin suuntautuvista revisioista. Nämä liittyivät erityisesti talouden suunnan käännökseen ja siihen, että pienet yritykset selvisivät taantumasta paremmin kuin suuret vienti­yritykset.