Hei Tilaston henki, vaikutat hengästyneeltä. Mitä kuuluu?
– *Phuh*hei! Tulin juuri Punkaharjun hiihtoladuilta, jossa keräsin kansalaisilta paljon uutta tietoa. Tiesitkö että viimeisimmän kyselymme mukaan yli kaksi kolmesta suomalaisesta harrastaa liikuntaa useamman kerran viikossa? Myös talvella!
Enpä tiennytkään. Mukava kuulla, että ihmiset pysyvät liikkeessä.
Kuva: Jetro Staven
Tilaston henki syttyy tuoreesta tiedosta.
Miten Tilastokeskuksen kyselyihin sitten vastataan?
– Vastaaminen on oikein helppoa. Kaikki joita arpaonni suosii pääsevät mukaan ja saavat kutsukirjeen. Sitten vain vastataan kysymyksiin. Monet ovat kertoneet kyselyiden olleen varsin hauskoja.
Mihin tarkoitukseen keräät tietoja?
– Loistava kysymys! Nämä tiedot muodostavat demokratian tukipilarin.
Aivan…hieno homma...sehän kuulostaa tärkeältä. Mutta mitä sillä oikein tarkoitat?
– Tilastokeskuksen keräämiä tietoja käyttävät sekä kunnat, valtio, tutkijat, yritykset että yksittäiset kansalaiset kuten esimerkiksi koululaiset. Jos tietoja ei kerättäisi, emme voisi tehdä tietoon perustuvia luotettavia havaintoja ja päätöksiä.
Olen kuullut, että tiedon keräämisessä tiimityö on tärkeää. Keitä tiimiisi kuuluu?
– Minulla on erinomainen porukka. Tärkeimpiä tiimissäni ovat tiedonantajat – nuo arjen sankarit jotka käyttävät pienen hetken kyselyihin vastaamiseen. Lisäksi kanssani puuhaa joukko Tilastokeskuslaisia, esimerkiksi haastattelijoita ja kyselytutkimusten tekijöitä. Joskus tuntuu, että oma roolini onkin melko nimellinen, kun muut hoitavat hommat niin hienosti.
Kerätyt tiedot tulevat siis meidän kaikkien käyttöön. Mistä niitä pääsee käyttämään?
– Erittäin hyvä kysymys. Esimerkiksi Facebookissa voi seurata hyvää ystävääni Tilastotohtoria. Hän kertoo aina mehevimmät tilastouutiset. Jos haluat penkoa tarkemmin erilaisia aihealueita, suosittelen menemään Tilastokeskuksen nettisivuille tai Findikaattoriin.
Olet nyt tv:stä ja somesta tuttu, ja tämän haastattelun jälkeen myös blogimme lukijat tietävät sinusta ja ajatuksistasi. Tavoitteletko laajempaakin julkisuutta?
– En voi väittää, etteikö pieni mediahuomio mairittelisi. Uravalintani on väistämättä johtanut siihen, etten ole päässyt nauttimaan parrasvaloista ihan siinä määrin kuin eräät henki-kollegani kaukomaissa. Tosin emmehän me kaikki voi esiintyä miljoonayleisöille haaremihousuissa.
Ymmärrän...mutta mikä sinua sitten motivoi?
– Olen urallani pysytellyt lähellä ihmisten arkea ja tiedän, kuinka kiireistä ja tietotulvan täyttämää suomalaisten elämä voi välillä olla. Siksi haluan muistuttaa, että Tilastokeskus on meidän kaikkien asialla. Kyselyihin vastaaminen on tärkeää ja vie vain hetken.
– Samalla haluan kiittää kaikkia vastaajia. Eiköhän jatketa samaan malliin!
Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.
Otoskyselyihin perustuvien tilastojenluotettavuus on vaakalaudalla, koska ihmiset eivät enää vastaa jatkuvasti lisääntyviin tiedusteluihin.Viranomaisten yhteiseen rekisteriin perustuva yhteystietojen hallintapaitsi auttaisi ihmisten tavoittamisessa myös säästäisi vaivaa niin kansalaisilta kuin viranomaisilta.
Elämme aikoja, jolloin totuutta on puolustettava näkyvästi.Vastuullamme on huolehtia demokratiaa palvelevan tilastotuotannon elinehdoista: luottamuksesta ja puolueettomuudesta.
Luotettavan ja nopean faktatiedon kysyntä kasvaa jatkuvasti. Säästöpaineissa tuskailevilla valtionhallinnon organisaatioilla on kasvavia haasteita vastata tarpeisiin. Tietoaineistoa on saatavissa käyttöön valtavasti lisää kustannustehokkaasti hyödyntämällä laajemmin rekisteritietoja ja muita hallinnollisia tietoaineistoja. Tämä edellyttää tieto- ja tilastoekosysteemin kehittämistä ja entistä syvempää verkostoitumista.
Uudet rautakauppojen hinta-aineistot otetaan käyttöön tammikuun tiedoista lähtien, jotka julkaistaan 15.2.2022. Moderni tiedonkeruu on pelastus sekä tilaston tekijöille että tiedonkeruun piirissä oleville rakennustarvikkeiden myyjille.
Tilastohaastattelija kerää tietoja haastateltavan senhetkisestä elämäntilanteesta. Kuunteleminen on työssä tärkeää – ja jokainen vastaaja ja vastaus on arvokas, muistuttaa Ulla Phillips blogissaan.
Vuoden vaihteesta alkaen palvelujen tuottajahintaindeksi on kattanut neljä uutta toimialaa. Kehittämistä riittää jatkossakin: esimerkiksi markkinoille syntyvät uudenlaiset palvelut haastavat hintatilastointia.
Mittaavatko kyselylomakkeiden kysymykset sitä, mitä niiden on tarkoitus mitata? Verkossa tätä voidaan selvittää web probing -menetelmällä. Tilastokeskuksen kokemusten mukaan menetelmällä saadaan tietoa vastaajien tulkinnoista ja vastausten laadusta. Käytöllä on kuitenkin rajoituksensa.
Tilastotieto pyrkii objektiiviseen totuuteen. Toisaalta tilastojen tekemiseen sisältyy myös taiteesta tuttuja piirteitä, sillä kaikki ei ole tilastointimenetelmin laskettavissa.
Hanna Jokimäki, Jari Nieminen, Aura Pasila, Jukka Pitkäjärvi, Kaija Ruotsalainen
Rekisterit ovat 1980-luvulta lähtien tehostaneet tilastotuotantoa merkittävästi. Viime vuosina monet rekisterinpitäjät ovat rakentaneet uudenlaisia tietovarantoja kuten Verohallinnon tulorekisteri. Ne tuovat tilastointiin mahdollisuuksia mutta myös niin paljon työtä, että uusia kustannussäästöjä ja tuottavuusloikkia ei ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä luvassa – pikemminkin päinvastoin.
Kun halutaan lisätä laadukkaan tilastotiedon käyttöä yhteiskunnassa, tulee tiedon löytämisen olla helppoa. Tilastotoimijoiden kunnianhimoisena tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa kaikki virallinen tilastotieto löytyy samasta paikasta.
Poikkeustilanteessa hinta-aineistoa joudutaan paikkaamaan tavallista enemmän. EU-maiden kesken on sovittu yhteiset pelisäännöt puuttuvien tietojen imputoinnille.
Tilastoviranomaisen merkitys nojaa vahvaan osaamiseen: eri tietolähteiden yhdistämiseen ja ymmärrykseen metatietojen tarpeellisuudesta käytettävyyden kannalta. Tietojen käytön eettisten periaatteiden toteuttamisessa toimimme esimerkkinä muille, muistuttaa Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun eläköitymisensä kynnyksellä.
Kokeilujemme perusteella teleoperaattoriperusteinen mobiilipaikannusdata taipuu ketterästi monipaikkaisen elämän tarkasteluun. Työ mobiilipaikannusdatan hyödyntämiseksi jatkuu Tilastokeskuksessa. Neuvottelemme kaikkien suurten operaattoreiden kanssa yhteistyöstä tilastotuotannon kehittämiseksi.
Poikkeusajat vaikuttavat tilastojen optimaaliseen julkaisuajankohtaan, sillä tarve eri tiedoille voi vaihdella merkittävästi eri aikoina. Hyvä tilasto on ajassa tasalaatuinen, ja tilapäisille laatutason poikkeamille tulee olla hyvät perusteet.
Yhteiskunnan kehittämisen tulee perustua totuudenmukaisen tietoon. Huonosti suunnitellut kyselylomakkeet voivat tuottaa virheellisiä vastauksia. Liittymällä vastaajapaneeli Signaaliin vaikutat kysymysten ymmärrettävyyteen ja saadun tiedon luotettavuuteen.
Tilastojen tuotannon ja julkaisun keskiössä ovat kansainväliset ja kansalliset tietotarpeet. Perinteisiä tilastoja tuotetaan jatkossakin, mutta niiden rinnalle tuodaan nopeammin tuotettua tilastotietoa ja lisää kokeellisia tilastoja.
Tilastokeskus toteutti keväällä ja kesällä kyselyn, jolla selvitettiin ulkomaalaistaustaisen väestön Suomen ulkopuolella hankkimaa koulutusta. Tietoja kerättiin verkko- ja paperilomakkeella. Yllättävän moni halusi kertoa tilanteestaan myös puhelimitse.
Tilastolain uudistustyön soisi tuovan yrityksille mahdollisuuden luovuttaa hallussaan olevia tietoja tilastointia varten. Näiden uusien tietoaineistojen myötä Tilastokeskuksen aiheuttama rasitus niin yrityksille kuin kansalaisille pienenisi huomattavasti.
Rakennetun ympäristön tietokokonaisuus tarjoaa tulevaisuudessa tiedot rakennusten ja huoneistojen elinkaaresta, kun yhteisiä tietovarantoja kehitetään viranomaisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä. Huoneistotietojärjestelmän jatkokehittämisellä on laaja-alaiset vaikutukset rakennetun ympäristön tilastointiin.
Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa korostuu entisestään siirryttäessä 2020-luvulle, kirjoittaa Tilastokeskuksen uuden neuvottelukunnan puheenjohtaja Arvo Kokkonen.
Digitalisaation myötä on käytettävissä entistä tarkempaa tietoa kansalaisten ostamien tuotteiden ja palveluiden myyntihinnoista ja ostetuista määristä. Perinteikäs kuluttajahintaindeksin laskenta mullistuu, kun hyödynnetään tätä massadataa.
Tiesitkö, että suomalaiset tekivät vuonna 2017 yli 30 miljoonaa yöpymisen sisältävää kotimaanmatkaa, joista 20 miljoonaa oli mökki- ja sukulointireissuja? Tai että 10 miljoonasta ulkomaanmatkasta noin joka toinen kohdistui naapurimaahan?
Yritysten alati muuttuva ja globaali toimintaympäristö aiheuttaa päänvaivaa niin tilastojen käyttäjille kuin niiden tekijöillekin. Miten pysyä ajan tasalla ja kuvata talouden toimintaa riittävän nopeasti ja kattavasti?
Vuonna 2018 Tilastokeskus toteutti yhteensä 46 yritystiedonkeruuta, joista suurin osa verkossa. Minkä verran keruisiin vastaaminen vie yritysten aikaa ja miten vastaaminen koetaan?
Tilastokeskuksen hanke ”YK:n SDG-indikaattorien kansallinen tuottaminen” kokoaa ja julkaisee YK:n kestävän kehityksen indikaattorit Suomen osalta vuoden 2018 aikana. Juuri valmistuneen kartoituksen mukaan puolet indikaattoreista on hankittavissa olemassa olevista lähteistä.
Useat tilastot laaditaan esittämällä kysymyksiä satunnaisesti valitulle otosjoukolle. Miten saamme kysymyksistä sellaisia, että vastaajat ymmärtävät ne samalla tavalla? Ja vastaamisesta motivoivaa – ehkäpä jopa mukavaa?
Kuuluitko siihen 200 000 suomalaisen joukkoon, joihin Tilastokeskus otti viime vuonna yhteyttä kysyäkseen tietoja esimerkiksi työssäkäynnistä, kulutuksesta tai toimeentulosta? Käsi sydämelle: vastasitko?
Luotettava tilastotoimi on perusedellytys modernin yhteiskunnan toiminnalle. Uskottavaa ja riittävän kattavaa tilastotietoa tarvitaan paitsi viranomaiskäyttöön ja päätöksentekoon, myös kuluttajien ja yritysten jokapäiväiseen elämään.
Voimakas erottelu tilasto- ja rekisteritietojen välillä on osin historiaa. Moninkertaisen tiedonkeruun ylellisyydestä on resurssien niukentuessa jouduttu pitkälti luopumaan, ja suuri osa Tilastokeskuksenkin tilastoista perustuu hallinnollisiin aineistoihin.
