Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Jo tanssiva kongressi tarvitsi tilastoja

15.3.2019
Kuva: Shutterstock

Adam Zamoyskin Rites of Peace on mestarillinen kuvaus Napoleonin kaatumisesta ja Wienin kongressista, jossa Euroopan hallitsijat piirtelivät ja siirtelivät maiden rajoja. Kirja on ollut yö­pöydälläni mutta yllätti lopulta niin, että piti laittaa työ­myssy päähän.

Kuninkaat, kanslerit, ministerit, vakoilijat, vaimot ja rakastajat tekevät kirjasta herkullisen luku­kokemuksen. Zamoyski onnistuu kirjoittamaan ihmisten juonitteluista, seikkailuista ja sekoiluista kuin romaania, mutta myös hahmottamaan isot linjat. Eurooppaa muotoiltiin pitkälle eteenpäin kovalla poliittisella pelillä.

Niin kuin tehdään nytkin. Kaksi­sataa vuotta sitten tehtiin kauas­kantoisia päätöksiä. Mitkä sellaisia ovat ja mitkä eivät, sitä eivät tietenkään päätöksen­tekijät tiedä.

Niin kuin eivät tiedä nytkään. Brexitin perintö briteille ja Euroopalle selviää tulevaisuudessa. Tilastolliset mittarit kertovat jotain vaikutuksista jo piankin.

Kansantalouden tilin­pito nousi mahti­mittariksi 1900-luvulla, jonka sodat ja lamat nostivat myös työttömyys­luvut ja inflaation politiikan ytimeen. Varhaisemmilta ajoilta ei muistu mieleen, että tilastot olisivat olleet keskiössä kansojen kohtaloista päätettäessä. Siksi ällistys ilta­lukemiston ääressä.

Olin ahminut Rites of Peacea nelisen sataa sivua, kun loputtomien neuvottelujen, vastaan­ottojen, juhlien ja yö­visiittien jälkeen kohtasin sanan, jota en tanssivan kongressin aika­kauteen ollut yhdistänyt.

Statistical Committee oli perustettu Britannian ulko­ministerin aloitteesta (Lordi Castlereagh oli myös innokas skottilaisten reelien tanssija, käy kirjasta ilmi, ja surmasi lopulta itsensä kynä­veitsellä).

Tilastollinen Komitea ”kahlasi halki usein kyseen­alaisten dokumenttien vuorien tuottaakseen hyväksyttävien lukujen kokonaisuuden joka mahdollistaisi Preussin vaatimusten lopullisen ratkaisemisen”.

Kysymys oli ”sieluista”: niitä Preussi halusi alue­liitoksilla 3 411 715 kappaletta päästäkseen takaisin asukas­lukuunsa ennen Napoleonin sotia.

Tarvittavaa määrää sieluja haettiin naapuri­maista, mikä tietenkin aiheutti kiistoja. Pinta-alaa enemmän alueitten arvon määritti väki­luku, mutta sekin oli kiistelty mittari. Tokihan koulutetut käsi­työläiset olivat arvokkaampia kuin osaamattomat talon­pojat.

Ja tietenkin muillakin kuin Preussilla oli vaatimuksensa. Ja tietenkin päätökset lopulta perustuivat faktojen lisäksi tunteisiin, juonitteluihin, voima­politiikkaan ja vallan­käyttöön – varsinkin jälkimmäisiin.

Paraikaa lasketaan kuumeisesti kustannuksia – poliittisia, taloudellisia, inhimillisiä. Brexitin laskua tulevat arvioimaan myöhemmät historioitsijat, toivottavasti yhtä loistavat kirjoittajat kuin Adam Zamoyski.

Tilastot ja tunnus­luvut ovat kehittyneet Wienin kongressin ajoista. Kun ihmiset tekevät päätöksiä – äänestys­kopeissa, kongressi­saleissa, kabineteissa – tosiasiat ovat edelleen rikka rokassa.    

 

 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
1.7.2022
Sirkku Hiltunen

Suomi lukuina 2022 -julkaisujen kesä alkoi tänä vuonna vauhdikkaasti: uunituoreet taskutilastot olivat jo kesäkuun alussa mukana juhlistamassa Tutkitun tiedon teemavuotta Heurekassa. Taskuun menevään julkaisuun on jälleen kerran koottu mielenkiintoisia tilastolukuja – vanhimmat lähes 300 vuoden takaa. Lue blogista toimittajan poiminnat.

Blogi
9.6.2022
Anna Pärnänen

Suuri määrä eri mittareita kertoo monenlaista tarinaa lasten tilanteesta Suomessa, mutta tieto on hajallaan. Tilastokeskus suunnittelee lapsia ja nuoria koskevaa tietoa kokoavan portaalin – paitsi helpottaakseen tiedon käytettävyyttä myös palvellakseen kansallisen lapsistrategian toteutusta.

Blogi
7.3.2022
Leena Storgårds

YK:n tilastotoimen laatimat tilastotyön perus­periaatteet täyttävät tänä vuonna 30 vuotta. Vuosien saatossa niiden merkitys on vahvistunut yhteiskunnassa. Perus­periaatteet luovat hyvän perustan tietojen hallinnalle ja jakamiselle erityisesti julkisella sektorilla.

Blogi
4.2.2022
Juho Keva

Saamelaisista voisi tuottaa helposti monin tavoin käyttö­kelpoista tilastotietoa olemassa olevista lähteistä, muistuttaa Juho Keva saamelaisten kansallis­päivän kunniaksi. Hän laskee, että saamelaisten määrä saamelais­alueen ulkopuolisessa Suomessa on huomattavasti korkeampi kuin kielitaustan perusteella päästään tarkastelemaan.

Blogi
24.1.2022
Anna Mustonen

Finnveran vientitakuut ja erityistakaukset esitetään jatkossa valtion takauskannan sijaan erillisessä, lakisääteisille takauksille varatussa kohdassa julkisyhteisöjen vastuiden julkaisussa. Muutoksen myötä Suomen valtion takausten vertailtavuus muihin EU-maihin paranee.

tk-icons