tk-icons
Sivuston näkymät

Korjausrakentaminen tarvitsee oman hinta­indeksin

13.6.2019
Twitterissä: @LArhosalo

Korjausrakentamisen euro­määräisestä arvosta tuotetaan vuosittain tilastoja, mutta ilman soveltuvaa hinta­indeksiä ei voi tietää korjaus­rakentamisen määrän muutosta.

Tilastokeskus onkin nyt alkanut selvittää vaihto­ehtoja korjaus­rakentamisen hinta­indeksin luomiseksi. Tehtävä on hankala, mutta tarve indeksille on suuri.

Tällä hetkellä korjaus­rakentamiseen keskittyvää hinta­indeksiä ei ole lainkaan. Tilasto­keskus tuottaa rakentamiseen liittyen rakennus­kustannus- sekä maarakennus­kustannus­indeksiä, jotka ovat panos­indeksejä. Ne mittaavat kustannus­tekijöiden hinta­kehitystä, mutta eivät loppu­tuotteen hinta­kehitystä asiakkaalle.

Panosindeksit eivät sovellu deflatointiin, millä tarkoitetaan hinta­muutosten vaikutuksen eliminointia arvo­tiedoista. Ilman sitä ei saada tietää määrän muutosta.

Korjausrakentamisesta julkaistaan vuosittain arvo­tietoja rakennusten ja asuntojen korjauksista sekä rakennus­yritysten rakennuksiin kohdistuvista korjaus­töistä. Lisäksi rakentamisen suhdanne­tietona julkaistaan liikevaihto­kuvaajaa ja myynnin määrä­indeksiä, joka hyötyisi nykyistä laadukkaammista deflaattoreista. 

Uudisrakentamisen osalta deflatointiin hyvin soveltuva indeksi on olemassa. Uudis­rakentamisen hinta­indeksi saadaan johdettuna uudis­rakentamisen volyymi-indeksistä, jossa yhdistetään Väestörekisteri­keskuksesta saatavaa rakennus­lupatietoa ja hinta­tiedon lähteenä Haahtela-kehitys Oy:n Talonrakennuksen kustannustieto­järjestelmän aineistoa. 

Korjausrakentamisen määrätiedon parantamista ovat suosittaneet monet rakennus­alaa seuraavat sidos­ryhmät. Korjaus­rakentamisen hinta­indeksi on keskeinen puute ilmiön nykyisessä tilastoinnissa.

Tarkempaa tietoa tarvitaan ohjaamaan investointi­päätöksiä useilla yhteis­kunnan sektoreilla. Hintojen seuraamisesta hyötyvät niin kuluttajat, rakennus­yrittäjät kuin ministeriöt.

Korjausrakentamisen hinta­indeksin luominen ei ole helppoa, sillä hankkeet ovat tyypillisesti moni­mutkaisia ja ainut­laatuisia, eikä riittävän saman­kaltaisena toistuvia korjauksia tehdä välttämättä kovin montaa. Indeksissä pitäisi pystyä keräämään toistuvia hinta­havaintoja tyypillisestä, ns. edustavasta urakasta, joka olisi ominaisuuksiltaan ja laadultaan vakioitu.

Korjaushankkeiden hintaan vaikuttaa kuitenkin niin monta tekijää, että laatu­vakiointi on vaikeaa. Esimerkiksi putki­remontin hintaan vaikuttaa rakennuksen ikä, koko, tyyppi, korjausten laajuus ja toteutus­tapa sekä muut remontin yhteydessä tehtävät korjaukset. Purku­töiden osuus koko hankkeessa voi myös vaihdella merkittävästi. Uudis­rakentamisen hintojen mittaaminen on mm. näistä syistä huomattavasti yksin­kertaisempaa kuin korjaus­rakentamisen.

Tilastokeskuksen käynnistämässä projektissa onkin tarkoitus selvittää erilaisia tapoja korjaus­rakentamisen hinta­indeksin luomiseksi ja vertailla vaihto­ehtojen toteuttamis­kelpoisuutta.

Projektin aikana toteutetaan pilotti­tiedonkeruu, jossa testataan erilaisia ­lomakkeita ja kerätään palautteita niin otokseen valikoituneilta tiedon­antajilta kuin tärkeimmiltä tiedon käyttäjiltäkin.

Aktiivinen osallistuminen pilotti­tiedonkeruuseen helpottaa oman hinta­indeksin luomista korjaus­rakentamiselle, mistä kaikki hyötyvät.

 

Kirjoittaja työskentelee yli­aktuaarina Tilasto­keskuksen yritys­tilastot-yksikössä.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta: