tk-icons
Sivuston näkymät

Korkeasti koulutettuja ja vähän koulutettuja – ulkomaalaistaustaisten koulutuksesta tulossa tarkempaa tietoa

16.9.2019
Twitterissä: @mika_witting
Kuva: Aki Harju

Kun ihminen suorittaa Suomessa tutkinnon, se tallennetaan oppilaitoksen vahvistamana Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin, jonka avulla voidaan tarkastella väestön koulutustasoa. Väestön koulutusrakennetilaston näkökulmasta yksi kysytyimmistä aiheista on jo vuosia ollut Suomessa asuvan ulkomaalaisväestön koulutustaso.

Luotettavaa rekisteripohjaista tietoa aiheesta ei ole ollut saatavilla. Tilaston tekijänä olen joutunut ohjaamaan asiakkaita muiden lähteiden, kuten esimerkiksi Ulkomaalaisten työ- ja hyvinvointitutkimuksen (UTH) pariin.

Tutkintorekisterin puutteet koskien ulkomailla suoritettuja tutkintoja eivät siis ole uusi asia Väestön koulutusrakenteesta tai koulutustilastoista ylipäänsä kiinnostuneille. Tilastokeskuksen koulutustilastot ovat laajasti käytettyjä ja puutteet laadussa vaikeuttavat mm.  koulutuksen suunnittelua.

Tiedonkeruuseen mallia muista Pohjoismaista

Keväällä ja kesällä 2019 Tilastokeskus toteutti ensimmäistä kertaa kyselyn, jolla selvitettiin kaikilta Suomessa asuvilta ulkomaalaistaustaisilta, mitä tutkintoja he ovat suorittaneet ennen muuttoaan Suomeen. Tiedonkeruu on nyt saatu maaliin ja alustavat tulokset ovat valmistuneet.

Keruun malli saatiin muista Pohjoismaista, joista Ruotsilla, Tanskalla ja Norjalla on hyvin samankaltaiset tutkintorekisterijärjestelmät kuin Suomella.

Ruotsin tilastovirastolla on kahden vuosikymmenen kokemus tutkintorekisterin tietoja täydentävien tiedonkeruiden tekemisestä, ja muissakin Pohjoismaissa keruita on tehty useampia. Yhteistyö Pohjoismaiden kollegoiden kanssa mahdollisti niin parhaiden käytänteiden omaksumisen kuin myös pahimpien sudenkuoppien välttämisen.  

Tutkintotiedot kerättiin sekä verkko- että paperilomakkeilla. Ennen tiedonkeruun toteuttamista lomaketta testattiin koejoukolla, joka rekrytoitiin Helsingissä toimivien kielikahviloiden käyttäjistä.

Saadun palautteen perusteella lomakkeelle tehtiin viimeiset selkeyttä ja kysymysten ymmärrettävyyttä parantavat korjaukset.  Lomake käännettiin 22:lle kohderyhmän eniten puhumalle vieraalle kielelle. Vastaamisen helpottamiseksi lomakkeelle lisättiin esimerkkitutkintoja 19 eri koulujärjestelmästä.  

Tiedonkeruulomake lähetettiin 115 000 henkilölle, joista vastasi 37 600, jolloin vastausaste oli 33 prosenttia. Verkossa kyselyyn vastasi 18 prosenttia ja paperilla 15 prosenttia. Tätä voidaan pitää yllättävänä muista vastaavista tiedonkeruista saatujen kokemusten pohjalta: ulkomaalaisväestön oletettiin vastaavan mieluummin paperilla kuin verkossa.

Suurimmat vastausosuudet olivat saksan-, kiinan- sekä espanjankielisillä. Matalimmat vastausosuudet olivat puolestaan somalinkielisillä sekä vironkielisillä. Erityisesti vironkielisten alhainen vastausosuus laski koko keruun vastausosuutta, sillä vironkielisiä oli kohdejoukossa yli 17 000, mikä oli 15 prosenttia kohdejoukosta.

Tilastokeskuksella ja Viron tilastovirastolla on meneillään yhteisprojekti, jossa tutkintotietoja vaihdetaan virastojen kesken. Näin ollen vironkielisten suorittamien tutkintojen alipeittoa tutkintorekisterissä saataneen korjattua merkittävästi.

Tarkempia tietoja vastausaktiivisuudesta iän, sukupuolen ja äidinkielen mukaan julkaistaan Tieto&trendit-artikkeleissa myöhemmin tänä vuonna. 

Korkeasti koulutetuilta enemmän vastauksia

Tiedonkeruuseen vastanneista 7 prosenttia oli ilman perusasteen tutkintoa ja 23 prosenttia oli pelkän perusasteen tutkinnon suorittaneita. Toisen asteen tutkinnon suorittaneita oli 25 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 45 prosenttia.

Vastanneiden koulutusjakauman nopea tarkastelu osoittaa sen, mikä on yhteistä lähes kaikille tilastotiedonkeruille: korkeasti koulutetut vastaavat todennäköisemmin kuin matalasti koulutetut. Korkeasti koulutettujen suurempi osuus vastanneista selittää myös verkkovastaamisen suosiota.

Tiedonkeruun tulokset eivät sellaisenaan edusta ulkomaalaistaustaisen väestön koulutusrakennetta. Tiedot yhdistetään myöhemmin Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin ja julkaistaan osana Väestön koulutusrakenne -tilastoa. Tietojen luotettavuus ei kuitenkaan täysin vastaa muita tutkintorekisterin tietoja, jotka on saatu tutkinnon vahvistaneelta oppilaitokselta.

Kuvio 1. Tiedonkeruuseen keväällä ja kesällä 2019 vastanneet ulkomaalaistaustaiset koulutusasteen ja sukupuolen mukaan
Kuvio 1. Tiedonkeruuseen keväällä ja kesällä 2019 vastanneet ulkomaalaistaustaiset koulutusasteen ja sukupuolen mukaan. Lähde: Tilastokeskus
Lähde: Tilastokeskus

Vaikka muista Pohjoismaista kuultiin kokemuksia vastaavasta tiedonkeruusta ja saatiin malleja tutkimusasetelmaan ja kyselylomakkeeseen, ei kaikkiin tiedonkeruussa eteen tuleviin asioihin pystytty varautumaan.

Suurin yllätys tiedonkeruun aikana oli vastaajien halukkuus ottaa puhelimitse yhteyttä. Tiedonkeruun aikana vastasin itse reilusti yli 200 puheluun, ja lisäksi puheluihin vastasivat myös muut projektissa työskentelevät henkilöt.

Valtaosa kyselyyn ja lomakkeisiin liittyvistä kysymyksistä ohjautui suunnitellusti tiedonkeruun sähköpostiosoitteeseen. Puhelimitse puolestaan haluttiin tietää, miksi tiedonkeruu tehdään ja onko vastaaminen pakollista.

Tutkimuksesta vastaavana henkilönä sain kuulla niin suomalaisen yhteiskunnan hyvistä puolista kuin myös siitä, kuinka ulkomailla hankittua koulutusta ei arvosteta Suomessa. Turhautuminen oman koulutuksen valumisesta hukkaan kuului usean korkeasti koulutetun henkilön yhteydenotosta.

Korkeasti koulutettujen lisäksi toinen selkeästi yhteydenotoissa esiin noussut ryhmä olivat henkilöt, jotka yhteyshenkilön välityksellä ilmoittivat luku- ja/tai kirjoittamistaitoon liittyvistä vaikeuksistaan vastata tiedonkeruukysymyksiin.

Pelkkien puhelinyhteydenottojen perusteella ei tietenkään voi tehdä ulkomaalaisväestöä koskevia yleistyksiä. Yhteydenotot tarjosivat silti mielenkiintoisen näkökulman siihen, minkälaisia haasteita ulkomaalaisväestön integraatioon liittyy.

Yhtäältä on korkeasti koulutettuja, vuosikymmeniä työelämässä olleita henkilöitä, jotka eivät hyödy ulkomailla hankitusta koulutuksestaan. Toisaalta ulkomaalaisten joukossa on aikuisväestöä, jolta uupuvat modernissa työelämässä tarvittavat perustaidot.

Tarpeellista voisikin olla selvittää heikon luku- ja kirjoitustaidon varassa olevien aikuisten osuus, jotta tarvittavat koulutuspoliittiset toimet pystyttäisiin kohdentamaan oikein.

Tässä esitetyt tiedot ovat siis alustavia ja tarkentuvat, kun aineisto saadaan käsiteltyä valmiiksi. Tarkempia tuloksia ulkomaalaistaustaisen väestön koulutustasosta julkaistaan osana Väestön koulutusrakenne -tilastojulkaisua marraskuussa 2019.

Tieto&trendit-artikkeleissa esittelemme tuloksia vuoden loppupuolella sekä alkuvuodesta 2020. Tuolloin aiheena on mm. ulkomaalaisten työn- ja koulutuksen kohtaanto-ongelma.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
8.6.2018
Jukka Hoffren, Ari Tyrkkö

Tilastokeskuksen hanke ”YK:n SDG-indikaattorien kansallinen tuottaminen” kokoaa ja julkaisee YK:n kestävän kehityksen indikaattorit Suomen osalta vuoden 2018 aikana. Juuri valmistuneen kartoituksen mukaan puolet indikaattoreista on hankittavissa olemassa olevista lähteistä.