tk-icons
Sivuston näkymät

Suomi viettää ylikulutus­päivää etuajassa

5.4.2019
Twitterissä: @JohannaPakarinn

Amos Rexissä on parhaillaan esillä Studio Driftin Elements -näyttely. Näyttelyn veto­naula on valtava ilmassa leijuva betoni­möhkäle. Vähemmälle huomiolle on jäänyt kollektiivin Materialism-sarja.

Materialism syntyi, kun tekijät huomasivat tuotteiden olevan nykyään niin edistyneitä, ettei kuluttuja pysty erottamaan, mitä ja kuinka paljon niiden valmistukseen on käytetty. Samalla hämärtyy käsitys omasta kulutuksesta ja sen ympäristö­vaikutuksista.

Studio Drift pyrkii selkeyttämään tätä kuvaa kääntämällä valmistus­prosessin toisinpäin. Kun ostat esi­merkiksi auton, ostat todellisuudessa sekä työ­tunteja että valtavan määrän erilaisia materiaaleja.

Kollektiivin työ VW Beetle aloitettiin purkamalla vanha kupla osiin, jotka sitten lajiteltiin valmistus­materiaaleittain. Raaka-aineet puristettiin kasaan ja loppu­tuloksena saadut 42 erikokoista materiaali­blokkia ovat esillä näyttelyssä.

Studio Drift: VW Beetle 1980
Studio Drift: VW Beetle 1980
Kuva: Amos Rex

Siinä missä Studio Drift analysoi materiaali­virtoja yksittäisten esineiden mikro­tasolla, ympäristö­tilinpito tilastoi niitä koko kansan­talouden tasolla. Kansan­talouden materiaali­virrat -tilaston mukaan suomalaiset käyttivät materiaalia vuonna 2017 yhteensä 191 miljoonaa tonnia, eli noin 34 tonnia asukasta kohti[1].

Jos asukaskohtainen materiaalien käyttö esitettäisiin laatikkoina painojen suhteessa, se näyttäisi tältä:

Kotimainen materiaalien käyttö, tonnia per asukas
Kotimainen materiaalien käyttö, tonnia per asukas Lähde: Tilastokeskus
Lähde: Tilastokeskus

Suurin osa, 23 tonnia, materiaalien käytöstä oli maa-ainesta ja mineraaleja. Painavana tavarana kivi­massat dominoivat tonni­määriin perustuvaa tilastoa.

Puuta käytetään jokaista suomalaista kohti vuosittain lähes 7 tonnia ja muuta biomassaa 1,5 tonnia. Lisäksi käytetään mm. fossiilisia energian­lähteitä ja erilaisia tuonti­jalosteita.

Kaikki tämä on tietenkin pelkkää ajatus­leikkiä. Tuskin yksikään yksittäinen kansalainen käyttää vuodessa yli 20 tonnia kivi­massaa, vaan luonnon­varat tulevat käyttöömme tuotteisiin ja infra­struktuuriin sidottuna.

Puhtaasti kotimaisen materiaalien käytön perusteella Suomi on EU-maiden kärki­päätä. EU28-alueella materiaalien käyttö asukasta kohti oli keski­määrin 13 tonnia per asukas, eli noin kolmas­osa suomalaisten vastaavasta.

Ei olekaan ihme, että suomalaisten ylikulutus­päivä, eli päivä jolloin maa­pallon luonnon­varat olisi käytetty loppuun, jos jokainen kuluttaisi tavallamme, on jo 5.4. eli tänään. Se on noin neljä kuukautta koko maailman ylikulutus­päivää aiemmin. Tänä vuonna päivää kannattaa juhlistaa vaikkapa piipahtamalla Elements -näyttelyssä Amos Rexissä.

 

Kirjoittaja on yliaktuaari ympäristötilinpidon tiimissä talous- ja ympäristö­tilastot -yksikössä.

 

[1] Kotimainen materiaalin käyttö (DMC) on indikaattori, joka sisältää kotimaisten luonnonvarojen käytön lisättynä tuontitavaran painolla ja vähennettynä viennillä. DMC löytyy kansantalouden materiaalivirrat –tilastosta (https://www.stat.fi/til/kanma/index.html) ja on yksi YK:n kestävän kehityksen indikaattoreista (http://tilastokeskus.fi/tup/kestavan-kehityksen-yk-indikaattorit-agenda2030.html).

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
22.8.2020
Maija Metsä

Covid-19-pandemiaan liittyneet rajoitukset ovat pienentäneet ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä. Näin vietämme tänään maailman ylikulutuspäivää yli kolme viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna. Koronavirus heiluttaa muitakin megatrendejä.

Blogi
6.4.2020
Antti Hörkkö

Teollisuudessa ympäristönsuojeluinvestointien osuus pääoman bruttomuodostuksesta on vain reilu 2 prosenttia. Kun huomioidaan t&k-menojen pääomittamisen eriävät käytännöt ja ympäristönsuojeluinvestointien tarkat kriteerit, ovat investoinnit ympäristön kannalta kuitenkin myönteisempiä kuin mitä tuo investointien suhdeluku antaisi ymmärtää.

 

 

 

Blogi
27.2.2020
Niko Olsson, Heidi Pirtonen

Kiertotalousliiketoiminnan mittaristoa kehitetään parhaillaan kattavaksi indikaattorikokonaisuudeksi, jonka tavoitteena on esittäa dataa myös alueellisesta näkökulmasta. Indikaattorikokonaisuus syntyy jo olemassa olevista aineistoista. Tilastokeskuksen erityisselvitys on osa CIRCWASTE-hanketta, jonka tulokset julkaistaan vuoden 2020 loppuun mennessä.