Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Taitettu indeksi ei tasaa sukupuolten välistä eroa eläkkeissä

19.11.2019

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi viime viikolla raportin, jonka mukaan naisten eläkkeet ovat viidenneksen pienempiä verrattuna miesten eläkkeisiin.

Eläkkeiden ostovoiman takaamiseksi eduskunnassa säädettiin 1990-luvun puolessa välissä työeläkeindeksi, jota kutsutaan myös nimellä taitettu indeksi.

Ennen uudistusta työeläkekorotusten laskentaan vaikuttivat painoarvoltaan

  • hintojen muutos 50 prosenttia
  • palkkojen muutos 50 prosenttia

Taitetun indeksin vaikutuksesta painoarvot ovat

  • hintojen muutos 80 prosenttia
  • palkkojen muutos 20 prosenttia

Taitettu indeksi turvaa eläkkeen ostovoiman säilymisen ja jopa parantaa sitä. Se ei kuitenkaan tasaa ansiotasoeroja, minkä vuoksi sukupuolten välinen ero eläkkeissä on kansainvälisestikin huomattava.

STM:n ”Naisten ja miesten eläke-erot – Katsaus tutkimukseen ja tilastoihin” raportin mukaan naisten ja miesten eläke-ero oli Suomessa 23,7 prosenttia eli vain hieman alle EU-maiden keskiarvon (27,2 prosenttia).

Ero eläkkeissä johtuu naisten ja miesten palkkaerosta, joka on eurooppalaisessa mittakaavassa meillä huomattavan suuri.

Perhevapaiden epätasainen jakautuminen naisten ja miesten välillä sekä erityisesti pitkät kodinhoidontukijaksot kasvattavat osaltaan ansio- ja eläke-eroa.

Sukupuolten eläke-ero on kuitenkin kaventunut kahden viime vuosikymmenen aikana, joskin hitaasti. Ero on kaventunut reilulla kahdella prosenttiyksiköllä vuodesta 2002 vuoteen 2018 (nykyään hieman reilu 20 prosenttia).

Naisten työssäkäynnin lisääntyminen ja työurien pidentyminen ovat keskeisesti vaikuttaneet sukupuolten eron kaventumiseen työeläkkeen määrässä.

Eläke-ero pienenee vielä tulevaisuudessakin, mutta yhä yli 60 vuoden päästä naisten mediaanieläkkeen arvioidaan olevan 15 prosenttiyksikköä alempi kuin miesten.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina hintatilastojen parissa Tilastokeskuksen talous- ja ympäristötilastot -yksikössä.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
30.6.2023
Marjut Pietiläinen, Joonas Toivola, Minna Wallenius

Vuoden 2022 lopussa Suomessa oli yhteensä 4 323 saman sukupuolen parin muodostamaa perhettä. Näiden perheiden määrä kasvoi edellisvuodesta 303 perheellä. Neljännes saman sukupuolen parien perheistä oli lapsiperheitä. Perhetilaston mukaan 1 807 lasta kasvaa sateenkaariperheissä. Vaikka osa kirjosta jää yhä piiloon, on sateenkaariperheiden näkyvyys lakimuutosten myötä parantunut.

Blogi
5.12.2022
Pekka Myrskylä

”Onneksi elinaika on pidentynyt, ja meistä on nyt yli 70-vuotiaina elossa vielä yli 70 prosenttia”, kirjoittaa Tilasto­keskuksesta eläköitynyt väestö­asiantuntija Pekka Myrskylä. Hän peilaa suurten ikäluokkien vaiheita myöhempiin ikäryhmiin ja omaan elämäänsä.

Artikkeli
13.7.2022
Jukka Hoffren

Maailman pitäisi YK:n tavoitteen mukaan saavuttaa vuonna 2015 sovitut kestävän kehityksen 17 päätavoitetta ja 169 alatavoitetta vuoteen 2030 mennessä. OECD:n arvion mukaan sen jäsenmaat ovat vielä kaukana tavoitteiden saavuttamisesta. Ilman paljon nykyisiä voimakkaampia toimia jäävät kestävän kehityksen tavoitteet teollisuusmaissa saavuttamatta.

Artikkeli
17.6.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Korona-ajan arki on vaihdellut sen mukaan, ovatko palkansaajat olleet lähi- vai etätyössä. Kotitöiden ja hoivavastuun jakautuminen näyttää eronneen naisten ja miesten välillä – etenkin perheellisillä. Pandemian alussa etätyö saattoi näyttäytyä auvoisena yhteisenä kotiaikana, mutta kriisin jatkuessa kotityöt ja hoiva nähtiin taakkana ja huonoa omaatuntoa saatettiin kokea joka suuntaan.

Artikkeli
24.5.2022
Marjut Pietiläinen

Vasta eri näkökulmat huomioivan tiedon avulla väkivalta tulee ilmiönä näkyväksi, jolloin sen vakavuus ja seuraukset voidaan tiedostaa ja siihen pystytään aktiivisesti puuttumaan. Korona-ajan poikkeuksellisuus osoittaa ilmiön säännöllisen ja myös kriisiajat kattavan tilastoinnin tärkeyden.

tk-icons