Viime syksynä peurapassissa istuessani mietin, miten paljain silmin en erottanut edes horisonttia mutta erinomaisilla kiikareilla pystyin tunnistamaan eläimet hämärässä. Syksyn edetessä kaipasin entistä tarkempaa näkymää myös tietotoimijan tulevaisuuteen.
Vuosikymmenen vaihtuessa yhteiskunnan tietotoimijoilta kysytään yhteistä tarkkanäköisyyttä uusien ja tulevien vaatimusten edessä. Asiakasodotukset ovat muuttuneet. Tietojen käyttäjät tarvitsevat tietoa ja tilastoja yhteiskunnassa pinnalla olevista aiheista ja ilmiöistä käyttämiään kanavia pitkin – ja nopeasti. Yhteiskunnallisessa keskustelussa tarvitaan asiantuntijoita, jotka osaavat faktat ja pystyvät valottamaan taustoja.
Myös muut yhteiskunnan muutosvoimat vaikuttavat Tilastokeskukseen kuten muuhunkin julkiseen hallintoon.
Teknologinen kehitys ja digitalisaatio mahdollistavat uudenlaisia ja aiempaa ketterämpiä toimintatapoja vanhojen toimintamallien tilalle. Syntyy uusia tietolähteitä, ja tietoalalla toimivien roolit muuttuvat. Tavoitteet saavuttaaksemme teemme yhä enemmän yhdessä toistemme osaamista hyödyntäen. Nämä kaikki teemat kostettavat olennaisesti myös organisaatiota, jonka asiantuntijoiden työruuduilla kulkee päivittäin valtava määrä tietoja.
Tilastokeskuksen perustehtävänä on tuoda luotettava ja ajantasainen tieto asiakkaiden hyödyksi ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Haluamme toiminnallamme tukea yhteiskuntaa, jossa toiminta ja päätökset perustuvat entistä useammin faktatietoon.
Perinteisesti asiantuntijamme eivät ole olleet esillä erityisen laajasti, vaan olemme luottaneet lukujen voimaan. Tulevaisuudessa aiomme toimia toisin. Pyrimme jatkossa hoitamaan perustehtäväämme niin, että tarjoamme asiakkaillemme vaikuttavaa tietoa ja ymmärrystä uusia ilmiöitä ja tarpeita ennakoiden.
Yhteiskunnan nopea muutos haastaa tilastojen tekijät yhteiskunnan kuvaajana. Perinteisten tilastointikohteiden rinnalle nousee uusia ilmiöitä, joita kuvatakseen tietoa pitää yhdistää ja jalostaa uudella tavalla – myös yli organisaatiorajojen.
Tavoitteet saavuttaaksemme meidän tilastokeskuslaisten on myös uudistettava toimintatapaamme.
Haluamme olla aktiivinen kumppani erilaisissa yhteisten tavoitteiden eteen työskentelevissä yhteiskunnallisissa verkostoissa ja ekosysteemeissä. Haluamme olla mukana rakentamassa toimijoiden joukkoa, joka yhdessä mahdollistaa yhteiskunnan tietovarantojen tehokkaan ja eettisen käytön. Ajattelemme, että monimutkaisessa ja vaikeasti ennakoitavassa yhteiskunnassa toimintakulttuurimme tulee olla avoin ja kannustaa kokeiluihin.
Tilastovirastot tekevät tiivistä yhteistyötä myös kansainvälisesti, ja samansuuntaisia uudistuksia on vireillä myös Suomelle läheisissä kollegavirastoissa, kuten esimerkiksi Virossa, Hollannissa ja Kanadassa.
Vastataksemme yhteiskunnallisiin muutoksiin ja saavuttaaksemme strategiset tavoitteemme käynnistämme Tilastokeskuksessa koko organisaatiota koskevan organisaatio- ja toimintamallien uudistamisen.
Johtajajahti on alkanut. Katsotaan pitkälle ja tehdään yhdessä Suomesta tiedon eettisen käytön ja hyödyntämisen huippumaa ja edelläkävijä Euroopassa.
Marjo Bruun on Tilastokeskuksen pääjohtaja.
Konsernien ulkomaille jäävät tulot johtavat satojen miljoonien eurojen loveen Suomen yhteisöverokertymässä, kertoo Tilastokeskuksessa tehty gradututkimus siirtohinnoittelusta.
Kun yhdistetään tilastot jätteistä ja materiaalivirroista tuotantolukuihin, saadaan käsitys kansantalouden materiaaliriippuvuudesta ja ekotehokkuudesta. Kansainvälisessä vertailussa Suomi kuluttaa luonnonvarojaan kovalla kädellä, tuottaen samalla reilusti jätettä asukasta kohden.
Kehityskeskustelut yleistyivät vuoteen 2013 asti, minkä jälkeen tapahtui muutos. Kehityskeskustelut ovat yleisempiä isommissa toimipaikoissa kuin pienissä.
Kun erilliset rekisterit korvautuvat tulorekisterillä, ammattitietoja voi antaa monin eri tavoin. Esimerkiksi sihteerien ja johtajien määrät voivat moninkertaistua luokitusmuutosten takia.
Lähes 1,3 miljoonaa koululaista tai opiskelijaa taituroi läksyjään nyt kotoa käsin. Vinkkini niin opettajille kuin oppilaille: terästäkää yhteiskunnallisen ja numeerisen tiedon käyttöä osallistumalla tilastojulistekilpailuun. Viime kisan kärkikaarti kertoo videolla, miksi kannattaa osallistua.
Ruotsalainen tilastotaikuri Hans Rosling havainnollisti maailman tulevan väestökehityksen kymmenellä rullalla.
Kokemukseni vajaan vuoden pestistä Tilastokeskuksen ns. lainajohtajana ovat pelkästään positiivisia, kirjoittaa Maanmittauslaitoksen ylijohtaja Marja Rantala. Johtajakiertoni on toivottavasti rohkaiseva esimerkki valtionhallinnon johtajien liikkuvuudesta ja henkilökierrosta kumppanivirastossa.
Kun tiedon merkitys säilyy samana tiedon siirtyessä toimijalta toiselle, puhutaan semanttisesta yhteentoimivuudesta. Julkisen hallinnon rakentama tiedon yhteentoimivuusalusta auttaa yhteisen merkityksen luomisessa, säilyttämisessä ja liikkumisessa. Alusta toimii myös pohjana palvelujen digitalisoimiselle, tiedolla johtamiselle ja viime kädessä toistemme ymmärtämiselle.
Kommentit