Vuoden 2019 alusta käyttöön otettu Tulorekisteri kokoaa palkkatiedot kansalliseen tietokantaan. Tilastokeskus hyödyntää Tulorekisterin tietoja 1.1.2020 alkaen.
Tulorekisterin tietosisällössä on Tilastokeskuksen tilastoinnin kannalta useita tärkeitä vapaaehtoisesti toimitettavia tietoja kuten henkilön työtehtävää kuvaava ammattinimike, toimipaikka tai palkanmuodostuksen erittelyt. Jos tiedot puuttuvat, Tilastokeskus joutuu ylläpitämään yrityksille omia, rinnakkaisia tiedonkeruita.
Tulorekisteristä saatavat ammattitiedot ja erityisesti henkilön työtehtävää kuvaava, vapaamuotoinen ammattinimiketieto on tärkeä Tilastokeskuksen työmarkkinatilastoille (työssäkäyntitilasto ja palkkatilastot). Työssäkäyntitilasto julkaisee luokiteltua ammattitietoa ammattiaseman, alueen ja taustamaan mukaan. Palkkatilasto julkaisee sekä karkeampaa ammattiluokituksen mukaista että ammattinimikekohtaista tietoa palkoista.
Myös palvelussuhteen voimassaoloon liittyville alku- ja loppupäivämäärille sekä työsuhteen koko- ja osa-aikaisuuteen liittyville tulorekisteritiedoille olisi tilastoinnissa käyttöä.
Ammatti on yksi keskeinen väestön toimintaa kuvaava tieto. Kattavia ammattitietoja työllisestä työvoimasta tarvitaan vuosittain muun muassa koulutuksen suunnittelussa, työvoimapoliittisessa suunnittelussa sekä erilaisten tutkimusten ja selvitysten perustietona. Tietoja työllisten ammateista toimitetaan myös Eurostatille.
Tilastokeskuksen käyttämä Ammattiluokitus 2010 pohjautuu kansainväliseen ILOn (International Labour Organization) laatimaan hierarkiseen ammattiluokitukseen ISCO-08:iin (International Standard Classification of Occupations 2008). Euroopan komission suositus on käyttää ISCOa laadittaessa tai julkaistaessa ammatteja kuvaavia tilastoja.
Ammattiluokitus 2010:ssa tarkimman tason ammattiryhmiä on yhteensä 482 kappaletta, joten useita eri ammattinimikkeitä luokitellaan samaan luokkaan.
Myös sama ammattinimike luokittuu usein eri ammattiluokkaan riippuen esimerkiksi työpaikasta ja sen toimialasta. Muun muassa laitosmies voi löytyä ammattiluokista 81821 Voima- ja jätteenkäsittelylaitosten laitosmiehet tai vaikkapa 7233 Maatalous- ja teollisuuskoneasentajat ja -korjaajat.
Tulorekisteristä tulemme saamaan tilastoinnin käyttöön TK10-ammattikoodin, joka pohjautuu Ammattiluokitus 2010:n ammattiluokkiin ja on palautettavissa takaisin siihen, mutta emme välttämättä saa tietoa selkokielisestä ammattinimikkeestä.
Koodi näyttää samalta, mutta onko sisältö kuitenkaan sama? Tulorekisterissä TK10-koodia kysytään työtapaturmavakuutustarpeista, jolloin käyttötarkoitus on toinen kuin mitä tilastotuotannossa on. Painoa on annettu tapaturma-alttiudelle, joka ei ole ammattiluokitusstandardin mukainen luokitusperuste tilastoinnissa.
Työssäkäyntitilastossa ammattien luokittelu pohjautuu juurikin ammattinimikkeisiin. Myös palkkatilasto hyödyntää työssäkäyntitilaston automaattikoodausta ammattinimikkeille. Aukoton koodaus ei toki ole, mutta se tuottaa kuitenkin aineistolle kuin aineistolle ammattiluokan yhtenevällä tavalla.
Ammattiluokkien koodaus käyttää taustatietona muun muassa toimipaikan toimialaa ja/tai henkilön tutkintoa, joten myös toimialatiedon pitää olla laadukas.
Voiko siis ammattiluokituksen tulkinta eri yritysten kesken tai Tilastokeskuksen kanssa olla edes sama? Ammattiluokituksen soveltamistyöryhmässä, joka vastaa yhtenäisestä luokittelukäytännöstä eri tilastojen välillä Tilastokeskuksessa, joudumme välillä tekemään kompromisseja luokituksen eri tulkintojen välillä.
Myöskään työ- ja elinkeinoministeriön ja Tilastokeskuksen koodauskäytänteet samasta luokituksesta eivät aina kohtaa. Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa toimintaterapeutit, jotka meillä luokittuvat hieman eri luokkiin.
Eräs toimittaja taannoin kysyi, miten erilainen luokittelu vaikuttaa kuntoutuksen työvoiman ja työpaikkojen kohtaannon arviointiin sekä mahdollisesti kuntoutuksen kustannusten arviointiin?
Entäpä jos tulorekisterissä sopivaa ammattiluokkaa ei vain löydy, miten Tilastokeskus saa näistä ammattinimikkeistä tiedon? Päättäisikö jokainen tiedontoimittaja tahollaan, mihin esimerkiksi tubettaja luokitellaan?
Oikean koodin valintaa ei myöskään helpota se, että ammattiryhmien kuvaukset Ammattiluokituskäsikirjassa (doria.fi/) ovat joskus aika yleisluontoisia. Käsikirjaa ei ole päivitetty sen ilmestymisen jälkeen.
Miten tulevaisuudessa pystymme tarkistamaan, onko ammattiluokka valittu ”oikein” tai yhtenevästi? Emme ehkä mitenkään. Ilman ammattinimiketietoa emme tiedä kuinka kirjavaa tietoa TK10-koodista saamme esimerkiksi saman alan eri työpaikkojen työntekijöistä, joilla on samat tehtävänimikkeet ja koulutustaustat.
Julkaisemmeko tietoja, joiden ammattikoodien laadusta emme osaa sanoa mitään tai emme tiedä, miksi kyseiseen koodiin on päädytty? Miten käy aikasarjoille?
Siksi onkin tärkeää, että myös työtehtäviä kuvaava ammattinimiketieto täytetään Tulorekisteriin, vaikka se onkin vapaaehtoinen.
Palkkatilastosta saamme nykyisin suurimman osan ammatin muodostamiseen tarvittavista aineistoista. Palkkatilastosta kuitenkin puuttuvat yrittäjät, yritysten ylin johto, alle viisi henkeä työllistävät yritykset sekä yritykset, joiden päätoimialana on maa-, metsä- tai kalatalous.
Työssäkäyntitilastossa ammatti tuotetaan vuoden viimeisen viikon työllisille päätyösuhteen mukaan, jos henkilö kuuluu myös vuoden lopun väestöön. Työssäkäyntitilastossa ammattitieto jää puuttuvaksi vuosittain noin viidelle prosentille kaikista työllisistä.
Voisivatko kirjavat luokituskäytännöt vaikuttaa merkittävästi tilastoihin?
Työtehtäviä kuvaavan ammattinimikkeen ja muiden nyt vapaaehtoisiksi jääneiden toimipaikka ja palkanmuodostuksen erittely -tietojen täyttäminen Tulorekisteriin parantaisi tilastointiamme huomattavasti. Parhaimmillaan Tulorekisteri mahdollistaisi tietojen nopeamman ja kattavamman tuottamisen.
Tutustu toimipaikkatunnukseen ja ammattiluokkaan liittyviin ohjeisiin
Elina Mikkelä työskentelee suunnittelijana Tilastokeskuksen väestö ja elinolotilastot -yksikössä.
Tämän vuoden alussa sosiaali-, terveys- ja pelastusalan toiminnot ja palkansaajat siirtyivät 21 hyvinvointialueelle. Kuntasektorin muutos koskee lähes viidesosaa kaikista työllisistä. Hyvinvointialueiden palkansaajista neljännes on sairaanhoitajia, kuntasektorilla 40 prosenttia opettajia.
Rekisterit ovat 1980-luvulta lähtien tehostaneet tilastotuotantoa merkittävästi. Viime vuosina monet rekisterinpitäjät ovat rakentaneet uudenlaisia tietovarantoja kuten Verohallinnon tulorekisteri. Ne tuovat tilastointiin mahdollisuuksia mutta myös niin paljon työtä, että uusia kustannussäästöjä ja tuottavuusloikkia ei ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä luvassa – pikemminkin päinvastoin.
Koronakeväänkin kehityskulut näkyvät tulorekisterissä. Rekisteristä voidaan tulevaisuudessa tuottaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä nopealla aikataululla, mutta työtä rekisterin parissa vielä tarvitaan.
Palkansaajien palkkatulot supistuivat toukokuussa 5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Yksityisellä sektorilla palkkatulot pienenivät 8 prosenttia. Julkisella sektorilla palkkatulot kasvoivat 2 prosenttia edellisvuodesta, sillä lomarahoja maksettiin jo toukokuussa.
Koronapandemian tutisuttaessa taloutta monet indikaattorit osoittavat jyrkkää nousua tai laskua. Palkansaajien palkkatuloissa muutos on ollut maltillisempaa. Palkkasummat kasvoivat edellisvuodesta maaliskuussa ja näyttäisivät huhtikuussa pienentyneen pelättyä vähemmän.
Vuoden 2019 kuluessa palkkasumman kasvu hidastui edellisvuoteen verrattuna muutamaa toimialaa lukuun ottamatta. Palkkojen kasvu hyytyi etenkin rakentamisen alalla.
Kun erilliset rekisterit korvautuvat tulorekisterillä, ammattitietoja voi antaa monin eri tavoin. Esimerkiksi sihteerien ja johtajien määrät voivat moninkertaistua luokitusmuutosten takia.
Hoitoalan palkkaneuvotteluissa esiin nousseen näkemyksen perusteella hoitajat ovat vaihtaneet tai vaihtamassa sankoin joukoin työtehtäviä. Näkemykselle ei kuitenkaan löydy viitteitä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston ja tutkintorekisterin vuosien 2010–2018 tiedoista.
