Johtajakiertoni Tilastokeskuksessa on toivottavasti rohkaiseva esimerkki valtionhallinnon johtajien liikkuvuudesta ja henkilökierrosta kumppanivirastossa. Kokemukseni vajaan vuoden pestistä Tilastokeskuksen ns. lainajohtajana ovat pelkästään positiivisia.
Vierailevan johtajan kutsuminen mukaan Tilastokeskuksen strategiseen uudistumiseen oli rohkea ja edistyksellinen päätös. Uskon, että olen tuonut Tilastokeskuksen johtamiseen ja johtamismallin kehittämiseen uusia näkökulmia ja uudenlaista ajattelua.
Erityisesti muutosten johtaminen, yhdessä johtaminen ja luottamukseen perustuva johtaminen korostuivat. Olen kiitollinen, että Maanmittauslaitos antoi mahdollisuuden työskentelyyni kumppanivirastossa uuden strategian toimeenpanossa.
Sain tehtäväkierrossa työskennellä strategisen kehittymisen ja uudistumisen näköalapaikalla. Kokemukseni Tilastokeskuksen määräaikaisena kehitysjohtajana vahvisti tarvetta ja uskoa entistä tiiviimpään yhteistyöhön ja myös johtajien kiertoon.
Samalla vahvistui uskoni organisaation omaan, pitkäjänteiseen toiminnan kehittämiseen. Ulkopuolinen muutosjohtaja voi tuoda uusia näkemyksiä ja ravistella totuttuja ajatuskulkuja ja toimintamalleja. Todellinen kulttuurin muutos ja kehittyminen vaativat yhteistyötä, pitkäjänteisyyttä ja yhteistä ymmärrystä muutoksen tarpeellisuudesta.
Kahden viraston johtamismallien, toimintatapojen ja -kulttuureiden vertaiskehittäminen hyödyttää molempia osapuolia. Virastojen yhteistyön piiriä on hyvä laajentaa edelleen.
Uudistuksissa tarvitaan muutosta tukevat rakenteet ja systemaattista otetta muutosprojektien läpiviennissä. Maanmittauslaitoksen vahva perinne toteuttaa strategiset muutokset projekteina auttoi minua myös Tilastokeskuksen muutoksen tukemisessa.
Strategiseen uudistumiseen liittyvän yhteistyön lisäksi tuomisena Maanmittauslaitokseen on mm. Tilastokeskuksen vahvan viestintäkulttuurin malli. Tilastokeskuksessa löytyi kiinnostusta Maanmittauslaitoksen joustavaan ja moderniin työaikamalliin sekä talouden ja toiminnan seurannan ja suunnittelun välineisiin ja käytäntöihin.
Johtaminen on ennen kaikkea mahdollistamista. Käsitykseni vahvistui johtajakiertoni aikana. Johtamiseni toisessa virastossa perustui vahvaan luottamukseen Tilastokeskuksen asiantuntijoihin ja toimivaan yhteistyöhön johtajakollegoiden kanssa.
Tilastokeskuksen lainajohtajana sain monipuolisuutta omaan johtamiskokemukseeni mm. eri hallinnonalojen tulosohjauksesta ja laajennettua tärkeitä sidosryhmäverkostojani. Sain myös kokeilla arjessa ja käytännön palvelutuotannossa, miten Maanmittauslaitoksen tietovarantojen laatu, rajapinnat ja muut palvelut toimivat, kun niitä halutaan hyödyntää uudenlaisissa tarkoituksissa ns. toisiokäytössä.
Marja Rantala työskentelee ylijohtajana Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskuksessa Mitpassa. Hän työskenteli tehtäväkierrossa Tilastokeskuksessa vuonna 2019.
Kehittyneen tietotuotantomme avulla voidaan löytää ratkaisuja Suomen nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Tilastokeskuksen johto ehdottaa tulevan hallituksen ohjelmaan konkreettisia kirjauksia, joiden pohjalta päästäisiin nopeasti liikkeelle.
Tutkija- ja aineistopalvelun määrittäminen Tilastokeskuksen tehtäväksi on merkittävin lainsäädäntöön tehty muutos. Yhdessä rekisterinpitäjien ja tutkijayhteisön kanssa voimme luoda rekisteritutkimukselle kansainvälisesti ainutlaatuisen tutkimusinfrastruktuurin.
Tilastokeskus ottaa tänään käyttöön uuden visuaaliseen ilmeen. Uudella ilmeellä haluamme paitsi puolustaa luotettavaa tietoa myös innostaa ihmisiä tilastojen inspiroivaan maailmaan.
Suomessa on laadukkaat rekisterit. Niistä saatavaa tietoa yhdistelemällä syntyy tietovarallisuus, joka on Suomen kilpailuetu. Sitä hyödyntämällä teemme parempia päätöksiä tulevaisuudessa.
Lapsia koskevaa tietoa on paljon, mutta usein koetaan, että se on sirpaleista ja hajallaan. Tätä puutetta Tilastokeskus paikkaa tuottamalla laajan Tieto&trendit -artikkelisarjan lasten maailmaa avaavista tilastotiedoista. Lapset Suomessa -artikkelisarja nostaa esille yhteiskunnallisesti merkittävän aiheen tuottamalla vuoden ajan analyysia lasten elinoloista noin 30 artikkelin välityksellä.
Kun halutaan lisätä laadukkaan tilastotiedon käyttöä yhteiskunnassa, tulee tiedon löytämisen olla helppoa. Tilastotoimijoiden kunnianhimoisena tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa kaikki virallinen tilastotieto löytyy samasta paikasta.
Laadukas tieto on kuin design-tuote: se on kestävää, monikäyttöistä ja ajassa merkityksensä säilyttävää.
Digitaalisen datan merkitys taloudessa, kulttuurissa ja viihteessä kasvaa koko ajan, ja tilastoinnin piirissä on vain hyvin pieni osa kaikesta nykymaailmassa syntyvästä datasta. Tämä haastaa tietoa tuottavat viranomaiset – millainen data on merkityksellistä kansalaisille, yrityksille tai päätöksenteolle?
