Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Minkä hintaisille alueille isoissa kaupungeissa rakennetaan?

3.12.2020
Twitterissä: @OttoKannisto
Kuva: Kari Likonen

Vuoden 2020 tammi-syyskuussa kuudessa väkiluvultaan suurimmassa kaupungissa myönnettiin rakennuslupa yhteensä noin 14 000 uudelle kerrostaloasunnolle. Tässä blogissa tarkastelen sitä, syntyvätkö nämä uudet kodit ennestään kalliille vaiko edullisille alueille. Lisäksi muodostan karkean arvion niiden kokonais­myyntiarvosta.

Käytän vuoden 2019 postinumero­aluekohtaisia vanhojen osakeasuntojen keskimääräisiä neliöhintoja kuvaamaan alueen hintatasoa. Vanhojen osakeasuntojen keskihinnat ovat tyypillisesti vastaavan sijainnin uusien kohteiden hintoja matalampia. Valintaa ohjaa osin se, ettei uusille asunnoille voida muodostaa yhtä kattavasti aluekohtaisia keskihintoja.

Suurimmissa kaupungeissa kuitenkin myydään ja ostetaan niin paljon vanhoja osakeasuntoja, että lähes kaikille postinumero­alueille, joille rakennetaan uusia asuntoja, voidaan laskea vanhojen osakeasuntojen keskimääräinen neliöhinta.

Harvoille poikkeuksille, joille ei ole saatavilla keskihintaa, olen arvioinut sen tuhannen euron tarkkuudella ympäröivien alueiden perusteella. Kerrostalo­asuntojen uudis­rakentamisen kannalta tässä otoksessa merkittävin näistä alueista on Helsingin Jätkäsaari, jonka vanhojen osakeasuntojen neliöhinnaksi olen ympäröivien alueiden perusteella näihin laskelmiin arvioinut 7 000 – 8 000 euroa.

Kuvioissa 1 ja 2 on pystyakselilla vuoden 2020 tammikuusta syyskuun loppuun rakennusluvan saaneiden kerrostalo­asuntojen lukumäärä. Vaaka-akselilla on puolestaan vanhojen osakeasuntojen keskihinta sillä postinumero­alueella, jolle luvan saanut kerrostalo tullaan rakentamaan. Kuviosta siis nähdään esimerkiksi, että alueille, joiden vanhojen osakeasuntojen keskihinta on 3 000–3 999 euroa, on rakennusluvan saanut Vantaalla hieman yli tuhat uutta kerrostaloasuntoa.

Kuvio 1: Rakennusluvan saaneet kerrostaloasunnot ja alueen vanhojen osakeasuntojen keskihinta, tammi-syyskuu 2020
Kuvio Rakennusluvan saaneista kerrostaloasunnoista ja alueen vanhojen osakeasuntojen keskihinnasta, tammi-syyskuu 2020. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, osakeasuntojen hinnat ja rakennustuotanto

Eniten vuoden 2020 syyskuun loppuun mennessä rakennuslupia myönnettiin kerrostalo­asunnoille, jotka tulevat sijaitsemaan alueella, joiden vanhojen osakeasuntojen keskihinta on 3 000 – 3 999 euroa. Erityisen paljon tällaisille aluille rakennetaan Espoossa. Esimerkiksi Espoonlahti ja Etelä-Leppävaara kuuluvat näihin alueisiin.

Helsingissä lupia on tänä vuonna myönnetty varsinkin alueille, joiden vanhojen osakeasuntojen keskihinta on viidestätuhannesta kuuteentuhanteen euroa. Tällaisien postinumero­alueiden joukossa ovat esimerkiksi Länsi- ja Itä-Pasila.

Tampereella uusien kerrostalojen rakentaminen jakautuu melko tasaisesti 2 000 – 2 999 ja 3 000 – 3 999 euron alueille. Turussa ja Oulussa puolestaan rakennusluvan saaneet kerrostaloasunnot syntyvät tyypillisesti 2 000 – 2 999 euron alueille. (Kuvio 2)

Kuvio 2: Rakennusluvan saaneet kerrostaloasunnot ja alueen vanhojen osakeasuntojen keskihinta, tammi-syyskuu 2020
Kuvio Rakennusluvan saaneista kerrostaloasunnoista ja alueen vanhojen osakeasuntojen keskihinnasta, tammi-syyskuu 2020. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, osakeasuntojen hinnat ja rakennustuotanto

Edullisimmille alueille rakennetaan vähemmän

Uusien asuntojen lisäksi myös olemassa olevat kerrostalo­asunnot eli kerrostalo­asuntokanta voidaan sijoittaa vanhojen osakeasuntojen keskihintojen mukaisille ”hinta-alueille”. Osa rakennus­kannastakin sijaitsee alueilla, joille ei ole saatavilla keskimääräisiä myyntihintoja. Olen päätellyt myös näille vanhojen osakeasuntojen keskihinnan tuhannen euron tarkkuudella ympäröivien postinumero­alueiden perusteella.

Kun uusien kerrostaloasuntojen sijoittumista verrataan kaupungin kerrostalo­asuntokantaan, havaitaan, että kaikista edullisimmille alueille syntyy kerrostalo­asuntokannan jakaumaa vähemmän uusia asuntoja.

Esimerkiksi Espoossa noin 22 prosenttia olemassa olevista kerrostaloasunnoista sijaitsee alueilla, joiden keskimääräinen vanhan osakeasunnon myyntihinta on 2 000 – 2 999 euroa. Uusista Espooseen rakennettavista kerrostaloasunnoista kuitenkin vain joka kymmenes sijaitsee vastaavilla alueilla. Saman suuntainen, mutta prosentti­yksiköillä mitattuna pienempi ero, voidaan havaita myös Helsingissä ja Vantaalla. (Taulukko 1)

Toisaalta myös kaikista kalleimmille alueille rakennetaan pääkaupunkiseudulla kannan osuutta vähemmän. Tämä johtunee osin siitä, että ainakin Helsingissä, hintavimmat alueet sijaitsevat usein jo ennestään tiivisti rakennetussa keskustassa.

TAULUKKO 1. KERROSTALO­ASUNTOKANNAN JA UUSIEN KERROSTALO­ASUNTOJEN JAKAUTUMINEN VANHOJEN OSAKEASUNTOJEN KESKIHINNAN MUKAAN, UUDISTUOTANTO TAMMI-SYYSKUU 2020, KERROSTALOASUNTOKANTA 2019

 
  Espoo Helsinki Vantaa
Vanhojen
os. asuntojen
keskineliöhinta
alueella
Osuus
uusista
Osuus
kannasta
Osuus
uusista
Osuus
kannasta
Osuus
uusista
Osuus
kannasta
2 000-2 999 10,4 % 21,5 % 11,9 % 16,1 % 60,9 % 66,3 %
3 000-3 999 63,9 % 59,0 % 17,3 % 23,2 % 39,1 % 32,0 %
4 000-4 999 25,6 % 17,9 % 18,1 % 9,2 % 0,0 % 1,7 %
5 000-5 999 0,0 % 1,7 % 34,6 % 18,3 % 0,0 % 0,0 %
6 000-6 999 0,0 % 0,0 % 9,3 % 19,5 % 0,0 % 0,0 %
7 000-7 999 0,0 % 0,0 % 8,8 % 10,1 % 0,0 % 0,0 %
8 000-8 999 0,0 % 0,0 % 0,0 % 3,7 % 0,0 % 0,0 %

Lähde: Tilastokeskus: osakeasuntojen hinnat, rakennustuotanto,
rakennuskanta

Myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa edullisille alueille on uusille kerrostaloasunnoille myönnetty vuonna 2020 kantaan verrattuna vähän rakennuslupia.

Suurin ero kannan ja uusien kerrostaloasuntojen välillä on Turussa, jossa 37,8 prosenttia kerrostaloasunnoista sijaitsee alueilla, joiden vanhojen osakeasuntojen keskihinta on alle 2 000 euroa. Turun uusista kerrostaloasunnoista vain hieman alle 17 prosenttia rakennetaan vastaaville alueille. (Taulukko 2)

TAULUKKO 2. KERROSTALO­ASUNTOKANNAN JA UUSIEN KERROSTALO­ASUNTOJEN JAKAUTUMINEN VANHOJEN OSAKEASUNTOJEN KESKIHINNAN MUKAAN, TAMMI-SYYSKUU 2020, KERROSTALO­ASUNTOKANTA 2019

 
  Oulu Tampere Turku
Vanhojen
os. asuntojen
keskineliöhinta
alueella
Osuus
uusista
Osuus
kannasta
Osuus
uusista
Osuus
kannasta
Osuus
uusista
Osuus
kannasta
-1999 30,9 % 46,4 % 11,8 % 24,3 % 16,8 % 37,8 %
2 000-2 999 69,1 % 51,4 % 39,7 % 35,8 % 51,7 % 18,4 %
3 000-3 999 0,0 % 2,1 % 39,6 % 39,1 % 31,5 % 43,8 %
4 000-4 999 0,0 % 0,0 % 9,0 % 0,8 % 0,0 % 0,0 %

Lähde: Tilastokeskus: osakeasuntojen hinnat, rakennustuotanto,
rakennuskanta

Kuudesta suurimmasta kunnasta Tampere erottuu joukosta siten, että myös kunnan kalleimmille alueille rakennetaan runsaasti uusia kerrostaloasuntoja.

Eniten kerrostaloasuntovarallisuutta syntyy Espooseen

Jos oletetaan, ettei uusien kerrostaloasuntojen hintatasoissa tapahdu merkittäviä muutoksia ennen kuin rakennusluvan saaneet asunnot myydään, voidaan jo toteutuneiden uusien asuntojen kauppojen sekä myönnettyjen rakennuslupien avulla muodostaa suuntaa antava arvio lähitulevaisuudessa syntyvän asuntovarallisuuden arvosta.

Käytän rakenteilla olevan kerrostaloasunnon hinnan arviona huoneluvultaan ja osa-alueeltaan vastaavan uuden vuonna 2019 myydyn vapaarahoitteisen kerrostaloasunnon hintaa. Osa-alueella tarkoitetaan tässä yhteydessä uusien osakeasuntojen tilaston aluejakoa, jossa suurten kaupunkien postinumerot on luokiteltu hintatason mukaan.

Edellä kuvatulla tavalla saadaan vuoden 2020 alusta syyskuuhun myönnettyjen kerrostaloasuntojen yhteenlasketuksi tulevaisuuden myyntiarvoksi kuudessa suurimmassa kaupungissa noin 3,16 miljardia euroa. Tämä kuvaa siis sitä summaa, jonka asuntojen ostajat tulevat yhteensä käyttämään, mikäli asunnot ennen pitkää myydään.

Suurimmat osuudet 3,16 miljardin arvosta syntyvät Espooseen ja Helsinkiin. Vaikka Espooseen on vuoden 2020 ensimmäisen kolmen kvartaalin aikana myönnetty rakennuslupia kerrostaloasunnoille Helsinkiä enemmän, nostaa Helsingin korkeampi hintataso asuntojen hintojen summan lähes Espoon tasolle. (Kuvio 3)

Kuvio 3. Arvio tammi-syyskuussa 2020 rakennusluvan saaneiden kerrostaloasuntojen yhteenlasketusta myyntiarvosta
Arvio tammi-syyskuussa 2020 rakennusluvan saaneiden kerrostaloasuntojen yhteenlasketusta myyntiarvosta
Lähde: Tilastokeskus: osakeasuntojen hinnat ja rakennustuotanto

Vantaalla uusien kerrostaloasuntojen arvon summa kapuaa hieman yli puoleen miljardiin. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista kunnista eniten asuntovarallisuutta syntyy myöskin puolen miljardin euron rajapyykin ylittävällä Tampereella. Turussa yhteenlaskettu arvo on noin 250 ja Oulussa 185 miljoonaa euroa.

Kun rakennusluvan saaneiden kerrostaloasuntojen arvioitujen myyntihintojen summia tarkastellaan huoneluvun mukaan, havaitaan, että Espoossa, Helsingissä ja Oulussa suurimman osuuden kokonaissummasta muodostavat kolmiot ja sitä suuremmat asunnot. Vantaalla ja Tampereella puolestaan varallisuutta syntyy eniten kaksioista. Turku erottuu joukosta painotuksellaan yksiöihin. (Kuvio 4)

Kuvio 4. Arvio tammi-syyskuussa 2020 rakennusluvan saaneiden kerrostaloasuntojen yhteenlasketusta myyntiarvosta huoneluvun mukaan
Arvio tammi-syyskuussa 2020 rakennusluvan saaneiden kerrostaloasuntojen yhteenlasketusta myyntiarvosta huoneluvun mukaan
Lähde: Tilastokeskus: osakeasuntojen hinnat ja rakennustuotanto

Tässä blogissa esitetyt arviot sisältävät epävarmuutta. Uusien rakennuslupien määrä kolmelle ensimmäiselle kvartaalille tulee tarkentumaan loppuvuonna ja toisaalta rakennusluvan saanut kerrostalo saattaa jäädä valmistumatta. Lisäksi asuntojen hinnat elävät jatkuvasti.

Näistä puutteista huolimatta lienee mahdollista tehdä joitain johtopäätöksiä. Tällä hetkellä eniten uutta kerrostaloasuntovarallisuutta syntyy Espoossa ja Helsingissä. Muut suuret kunnat tulevat euroissa mitattuna selkeästi perässä.

Uudistuotanto ei jakaudu olemassa olevan kerrostalo­asuntokannan kanssa samassa suhteessa eri hintaisille alueille. Varsinkin kaikista edullisimmille alueille rakennetaan kantaan verrattuna vähäisesti. Tämän voi ajatella olevan oletusten mukaista. Nouseehan alueen hintataso kysynnän lisääntyessä suhteessa tarjontaan. Nousseet hinnat tekevät puolestaan uudisrakentamista entistä houkuttelevampaa. Aivan kalleimpien alueiden rakentamista rajoittanee esimerkiksi jo olemassa olevan kannan tiiviys ja kaavoitus.

 

Kirjoittaja työskentelee Asuminen ja rakentaminen -ryhmässä yliaktuaarina.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
17.10.2023
Harri Kananoja, Martti Korhonen, Tapio Kuusisto, Kristiina Nieminen, Katri Soinne

Viime vuosien inflaatio, korkojen nousu ja asuntomarkkinoiden myllerrys ovat koetelleet erilaisia kotitalouksia kovin eri tavoin. Tiukimmilla ovat olleet perheet, joilla on mittava vaihtuvakorkoinen asuntolaina ja huomattavat välttämättömät kulut. Tilastokeskuksen asiantuntijat kurkistavat kolmen esimerkkiperheen elämään.

Blogi
15.6.2023
Ilkka Lehtinen

Asuntomarkkinoiden pohja on saavutettu ja syksyllä alkaa nousu, kertovat kiinteistönvälitystoimistojen ja pankkien esittämät ennusteet. Perustuvatko nämä ennusteet faktatietoon vaiko pikemminkin toiveajatteluun? Tilasto­­keskuksesta eläköitynyt hinta-asian­tuntija Ilkka Lehtinen arvioi blogissaan asuntomarkkinoiden kehitysnäkymiä.

Artikkeli
14.11.2022
Otto Kannisto, Martti Korhonen, Paula Paavilainen, Anu Rämö

Asuntomarkkinakatsaus kertoo, että asuntojen reaalihinnat ovat laskussa. Vuokrat ovat nousseet selvästi yleistä inflaatiota hitaammin. Kohonnut kustannustaso luo paineita korotuksille jatkossa, joita kuitenkin vuokra-asuntojen runsas tarjonta voi hillitä. Markkinoille valmistuu tänä ja ensi vuonna vielä runsaasti uusia asuntoja, vaikka myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi jo viime vuonna laskuun. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin lokakuussa asuntokauppaa vähiten kymmeneen vuoteen.

Artikkeli
14.4.2022
Tara Junes

Lapsiperheet ovat varakkaampia kuin kotitaloudet keskimäärin. Erityisesti tähän vaikuttaa perheille yleinen omistusasuminen ja asuntovarallisuus. Likvidiä varallisuutta kuten talletuksia ja osakkeita lapsiperheillä on kuitenkin vähemmän kuin lapsettomilla pariskunnilla, mikä merkitsee esimerkiksi heikompaa varautumista yllättäviin menoihin ja kriisitilanteisiin.

Artikkeli
31.1.2022
Anu Rämö, Elina Vuorio

Muista Pohjoismaista ei löydy juuri yhtään aluetta, jossa asuntojen hinnat olisivat 2010-luvulla tai viimeisten kuuden vuoden aikana selkeästi laskeneet. Suomessa poikkeusaikakaan ei ole muuttanut pitkän aikavälin kehityskulkua: suuressa osassa maata hinnat putoavat tai polkevat paikallaan. Erojen taustalla vaikuttavat eittämättä erilaiset alueelliseen elinvoimaan liittyvät tekijät.

tk-icons