Koronaviruspandemian edetessä keskustelu tehohoitoon soveltuvien laitteiden ja hoitopaikkojen riittävyydestä sekä hoitohenkilökunnan jaksamisesta käy kiivaana myös Suomessa. Terveysalan asiantuntijat arvioivat, että epidemian leviämisen estämiseksi tehdyistä rajoituksista huolimatta korona tulee tarttumaan huomattavaan osaan suomalaisia. Myös ison osan terveydenhuollon henkilöstöstä ennakoidaan sairastuvan tautiin.
Jotta hoitohenkilöstöä olisi riittävästi saatavilla, lisäresursseja tulee rekrytoida jostakin. Olennainen kysymys kuuluu: mistä löytyy osaavaa työvoimaa?
Voisiko työttömiä tai opiskeluvaiheessa olevia ottaa töihin tai voisiko kenties eläkkeelle vasta jääneet palata määräajaksi työelämään?
Selvitin työssäkäyntitilaston aineistoista, millaisia mahdollisuuksia eri puolilla Suomea olisi saada terveydenhuollon koulutuksen saanutta väkeä niin sanotusti reservistä takaisin töihin.
Suomessa asui vuonna 2018 yli 400 000 terveysalan koulutuksen saanutta henkilöä, joista 73 prosenttia (lähes 300 000) oli työssäkäyntitilaston mukaan vuoden 2018 lopussa töissä. Työttömänä oli 11 500 henkilöä ja eläkkeellä noin 84 000 henkilöä.
Hoitotyöhön liittyvän koulutuksen on saanut 8 600 työtöntä sekä 56 000 eläkeläistä ja terveystekniikkaan, kuvantamiseen ja bioanalytiikkaan valmistavan koulutuksen noin 500 työtöntä ja 5 400 eläkkeellä olevaa.
Muusta maasta eristetyssä Uudenmaan maakunnassa toimiva Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on jo aloittanut varautumisen hoitohenkilöstön riittävyyteen liittyviin haasteisiin ja käynnistänyt lisäresurssien kartoittamisen.
Vuoden 2018 lopussa HUSin alueella asui noin 2 500 terveysalan koulutuksen saanutta työtöntä ja yli 21 000 terveysalalle koulutettua eläkeläistä. Toisessa päässä Suomea, Lapin sairaanhoitopiirin alueella, asui vuorostaan vastaavana ajankohtana reilut 200 alalle koulutettua työtöntä ja vajaat 2 000 alan koulutuksen saanutta eläkeläistä.
Koulutetun hoitohenkilöstön reservit olivat muuta maata suuremmat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lisäksi Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueilla, joilla asui yli 5 000 terveysalan koulutuksen saanutta eläkeläistä.
Myös alalle koulutettuja työttömiä oli näillä alueilla muuta maata enemmän. Eläkeläisten osuus kaikista koulutuksen saaneista oli suurempi itäisessä Suomessa ja pienempi Länsi-Suomessa (kuvio 1.)
Eläkeläisten määrän lisäksi myös heidän ikärakenteensa vaihtelee alueittain (kuvio 2). Riskiryhmää (70-vuotiaat ja sitä vanhemmat) nuorempia eläkeläisiä oli noin 39 000 ja yli 70-vuotiaita hieman tätä enemmän.
Hoitotyön koulutuksen saaneiden joukossa 60–64-vuotiaita eläkeläisiä oli reilut 7 500 ja 65–69-vuotiaita noin 14 500.
Riskiryhmää nuorempien eläkeläisten osuus oli suurin Länsi-Pohjan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä.
Keskimääräistä vanhempia eläkeläiset olivat puolestaan Ahvenanmaalla sekä Helsingin ja Uudenmaan, Vaasan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien alueella.
Sairaanhoitopiireissä käynnissä olevien kartoitusten perusteella lisäresursseja tullaan tarvitsemaan erityisesti sairaanhoitajan, bioanalyytikon ja röntgenhoitajan tehtäviin.
Sairaanhoitajia on koulutettu pitkään, ja myös eläkeläisten joukossa on paljon tutkinnon suorittaneita. Noin 22 000:lla on joko sairaanhoitajan tai erikoissairaanhoitajan tutkinto.
Bioanalyytikkotutkinnon suorittaneita eläkeläisiä oli vuonna 2018 noin 70 ja laboratoriohoitajan tai erikoislaboratoriohoitajan tutkinnon suorittaneita vajaat 3 000. Röntgenhoitajan koulutuksen saaneita oli eläkkeellä noin 1 400.
Tarkastelu osoittaa, että iso osa edellä kuvatusta sairaanhoitoalan reserviksi sopivasta joukosta kuuluu iän mukaan riskiryhmään. Sen sijaan muutaman vuoden eläkkeellä olleet entiset ammattilaiset voisivat olla ratkaisu pandemian pitkittymisen ja hoitohenkilöstön sairastumisen aiheuttamaan sairaanhoitopiirien resurssipulaan.
Antti Katainen työskentelee tilastopäällikkönä Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä
Tieto&trendit-sivustolla tarkasteltiin koronan vaikutuksia viime vuonna yli 30 jutussa. Mitkä aiheet pistivät erityisesti silmään?
Rokotevastainen liikehdintä herättää nyt voimakkaita tunteita ja vastakkainasettelua. Mikä osuus salaliittoteorioilla ja tiede-epäilyllä on rokotevastaisuuden innoittajina? Mistä erilaiset salaliittoteoriat kumpuavat? Ja miten niihin tulisi suhtautua?
Poikkeustilanteessa hinta-aineistoa joudutaan paikkaamaan tavallista enemmän. EU-maiden kesken on sovittu yhteiset pelisäännöt puuttuvien tietojen imputoinnille.
Koronakriisin myötä alan odotukset kohdistuvat nyt kotimaan vapaa-ajanmatkailuun. Heinäkuusta alkaen se on keskittynyt sellaisiin kohteisiin ja alueisiin, joissa turvavälejä on helpompi noudattaa. Vuokramökeissä rikottiin kesällä ennätyksiä – suurten kaupunkien hotellit ovat vaikeuksissa työmatkalaisten ja ulkomaalaisturistien puuttuessa.
Ovatko yritykset saaneet sopeutettua kulujaan liikevaihdossa tapahtuneisiin muutoksiin? Muun muassa se tuo suhdannetilinpitoon epävarmuutta. Myös muutokset terveydenhuollossa ovat nyt täysin poikkeuksellisia, ja sekin heijastuu toimialaa koskevien tietojen laskentaan.
Poikkeusajat vaikuttavat tilastojen optimaaliseen julkaisuajankohtaan, sillä tarve eri tiedoille voi vaihdella merkittävästi eri aikoina. Hyvä tilasto on ajassa tasalaatuinen, ja tilapäisille laatutason poikkeamille tulee olla hyvät perusteet.
Covid-19-pandemiaan liittyneet rajoitukset ovat pienentäneet ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä. Näin vietämme tänään maailman ylikulutuspäivää yli kolme viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna. Koronavirus heiluttaa muitakin megatrendejä.
Normaalioloissa Pohjoismaista eniten kotimaansa ulkopuolella kävivät töissä Ruotsissa asuvat – heitä oli lähes 40 600. Suomalaisista noin 1 300 kävi vuoden 2015 lopussa töissä Ruotsissa ja 970 Norjassa. Suomeen tullaan töihin lähinnä Ruotsista.
