tk-icons
Sivuston näkymät

YK:n kokous arvioi mahdollisuuksia nopeuttaa kestävän kehityksen toteuttamista indikaattoreiden avulla

8.7.2020
Kuva: Kari Likonen

YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteiden toteutumista arvioidaan YK:n High-level Political Forum (HLPF) -kokouksessa. Eilen käynnistyneessä kokouksessa on tarkoituksena pohtia, kuinka kehitystä voitaisiin nopeuttaa.

Suomi esittelee HLPF-kokouksessa oman kansallisen ns. Voluntary National Reportinsa (VNR), joka arvioi kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa ja saavuttamista.

Suomessa kestävän kehityksen toimeenpanosta vastaa valtion­hallinto Valtio­neuvoston kanslian johdolla. Seurannasta eli SDG-indikaattoreiden tuotannosta taas vastaa itsenäisesti Tilastokeskus.

VNR-raportin kokoamisesta on vastannut Valtio­neuvoston kanslia, ja kokoamiseen ovat osallistuneet useat ministeriöt, valtion laitokset ja kansalais­järjestöt. Raportti perustuu tilasto­liitteeseen, jonka tehtävänä on todentaa tapahtunut kehitys, ja sen kokoamisesta on vastannut Tilastokeskus.

Tavoitteita on saavutettu, mutta haasteitakin on yhä

VNR-raportin tulosten mukaan Suomi on onnistunut kansainvälisesti vertailtuna hyvin kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa. Suomi sijoittuu vertailuissa yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa yleensä vertailujen kärkeen.

Monet, etenkin terveyteen ja sosiaalisiin olosuhteisiin liittyvistä tavoitteista Suomi saavutti jo 1960-luvulla ja useat vuodelle 2020 asetetut tavoitteet on saavutettu (ks. taulukko jutun lopussa). Useat vuodelle 2030 asetetut tavoitteet tullaan saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä.

Suomen VNR-raportin johtopäätösten mukaan keskeisimmät haasteet liittyvät tuotanto- ja kulutustapoihin, ilmaston­muutoksen torjuntaan ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen.

Vaikka Suomi on globaalisti tarkasteltuna parhaiten sukupuolten välisen tasa-arvon toteuttaneita maita, nähdään haasteita yhä sukupuolten välisessä väkivallassa, työmarkkinoiden suku­puolittumisessa ja palkka­tasa-arvossa. 

Toimeenpanon nopeuttamista pohditaan nyt etänä

Aikaa Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamiseen on enää kymmenen vuotta, ja kehitystä kohti tavoitteiden saavuttamista halutaan nyt vauhdittaa.

HLPF on YK:n keskeisin kestävän kehityksen toimeenpanon seuranta- ja jatkotyökokous, johon osallistuvat kaikki YK:n jäsenmaat ja kansainväliset järjestöt. Vuoden 2020 kokous järjestetään 7.–17.7.2020 teemalla ”Nopeutettu toiminta ja uudistavat kehityskulut: vuosikymmenen toiminnan toteutus ja kestävän kehityksen saavuttaminen”.

Koronapandemian takia New Yorkissa pidettävä kokous toteutetaan poikkeuksellisesti pääosin etäyhteyksien kautta.

Osana kokousta järjestetään kolmipäiväinen ministerikokous 14.–16.7.2020, jossa Suomen pääministerin Sanna Marinin puheenvuoro on ensimmäisenä. Tämän jälkeen esitellään Suomen VNR-raportti ensimmäisenä jäsenmaiden kaikkiaan 47 VNR-raportista.

Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun esittelee tarkemmin Suomen tilastoliitteen laatimisprosessia 16.7. Suomen kokemuksia VNR:n laatimisessa esittelevässä VNR lab sessiossa.

17 päätavoitetta, 169 alatavoitetta ja 244 indikaattoria

SDG-tavoitteista (Sustainable Development Goals) sovittiin YK:n yleiskokouksessa syksyllä 2015. Tämän globaalin kestävän kehityksen ohjelman Agenda 2030:n toteuttamiseen kaikki maailman maat ovat sitoutuneet.

Agenda 2030 käsittää kaikkiaan 17 globaalia päämäärää, ja alatavoitteita on 169. Edistymistä kohti tavoitteita seurataan 244 indikaattorin mittaristolla, joka jäsenmaiden tulee tuottaa kansallisesti.

YK-järjestöissä SDG-indikaattoreiden kehittäminen jatkuu yhä, sillä useiden indikaattoreiden osalta tarvitaan tarkentavaa jatkomäärittelyä ja joidenkin indikaattoreiden kohdalla pohditaan niiden korvaamista paremmin kuvaavilla indikaattoreilla.

Tilastokeskus kehittää Agenda 2030 -seurantaa

Suomessa Tilastokeskus toimii Agenda 2030 seurannan kansallisena vastuuvirastona, ylläpitää kansallista YK-indikaattori­tietokantaa ja kehittää sen tietosisältöä aina vuoteen 2030 saakka.

Suomen osalta kaikkiaan 244 SDG-indikaattorista on saatavissa tietoa 163 indikaattoriin. Tietoja VNR raportin tilastoliitteeseen on tuottanut kaikkiaan 20 organisaatiota. Tilastokeskus tuottaa indikaattoreista lähes 60, vähintään kymmenen tuottavat myös Suomen Ympäristökeskus, Ulkoministeriö, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos ja Sisäministeriö. Tuottajia ovat myös muut ministeriöt, Helsingin yliopisto, Suomen Pankki, Ilmatieteen laitos, Poliisi, Maanmittauslaitos ym.

Globaalisti arvioidaan, että korkeintaan 50–70 prosenttiin indikaattoreista on tällä hetkellä löydettävissä tietoja, joten Suomen YK-indikaattori­tietokannan 66 prosentin kattavuus on hyvä saavutus.

Kun huomioidaan määritelmällisesti keskeneräiset ns. Tier III -indikaattorit (11 kpl) ja ns. globaalit indikaattorit (31 kpl), jotka eivät koske Suomea, Suomen osalta puuttuu tietoja 53 indikaattorin osalta. Useat näistä ovat sellaisia, että niiden kuvaamat tavoitteet on jo aikoja sitten Suomessa saavutettu, joten niitä koskevaa tiedonkeruuta ei ole enää järkevää aloittaa.

 

Kirjoittaja on tutkimuspäällikkö Tilastokeskuksen tietopalvelu -yksikössä ja vastaa Suomen kestävän kehityksen SDG-indikaattoreiden kokoamisesta.

VNR:n tilastoraportti: Sustainable Development Goals Indicators for Finland – Statistical Annex of the Finnish Voluntary National Report 2020 on the Implementation of Agenda 2030  

Kestävän kehityksen YK-indikaattorit -tietokanta

 

Taulukko 1: Agenda 2030 tavoitteet, joiden tavoite vuosi on 2020 ja toteutuma Suomessa

 

Alatavoite Alatavoitteen sisältö Indikaattori ja toteutuma Suomessa
2.5. Säilyttää vuoteen 2020 mennessä siementen, viljelykasvien ja tuotantoeläinten sekä luonnonvaraisten lajien geneettinen monimuotoisuus 2.5.2 Uhanalaisten paikallisten kotieläinrotujen osuus oli 22 % vuonna 2019
3.6. Puolittaa vuoteen 2020 mennessä maailmanlaajuisten liikenneonnettomuksista johtuvien kuolemien ja vammojen määrä 3.6.1 Kuolleisuusaste tieliikenneonnettomuuksissa. Vuodesta 1990 kuolleisuus on laskenut 71 %
4.b Lisätä vuoteen 2020 mennessä merkittävästi kehitysmaiden saatavilla olevia stipendejä, joiden turvin voidaan hakeutua korkeamman asteen koulutukseen 4.b.1 Apurahoina myönnettävä julkinen kehitysapu oli 68000 euroa vuonna 2018
6.6. Suojella ja ennallistaa vuoteen 2020 mennessä vesistöihin liittyviä ekosysteemejä, kuten vuoria, metsiä, kosteikkoja, jokia, pohjavesiä ja järviä 6.6.1 Vesistä riippuvien ekosysteemien laajuuden muutokset: Ei tietoa
8.6. Vähentää vuoteen 2020 mennessä merkittävästi niiden nuorten määrää, jotka eivät käy työssä tai opiskele 8.6.1 Koulutuksen, työn ja harjoittelun ulkopuolella olevien nuorten (15-24-vuotiaat) osuus oli 7,9 % vuonna 2019
8.b Kehittää ja ottaa vuoteen 2020 mennessä käyttöön maailmanlaajuinen strategia nuorten työllistämiseksi ja panna ILOn kansainvälinen työllisyyssopimus käytäntöön 8.b.1 Maat, joilla on nuorisotyöllisyysstrategia: Ei tietoa
9.c Lisätä merkittavasti tieto- ja viestintäteknologian saatavuutta ja pyrkiä tarjoamaan yhtäläinen ja edullinen Internetin käyttömahdollisuus vähiten kehittyneissä maissa vuoteen 2020 mennessä 9.c.1 Mobiiliverkkojen kattama väestön osuus oli 99,9 % vuonna 2019; 4G-teknologia
11.b Lisätä vuoteen 2020 mennessä merkittävästi kaupunkien määrää, jotka laativat ja toteuttavat yhtenäisiä politiikkoja ja suunnitelmia, sekä kehittää ja toteuttaa katastrofiriskien hallinnoimia Sendain toimintakehyksen 2015-2030 puitteissa 11.b.1 ja 11.b.2 Kansallisia katastrofiriskiä vähentäviä strategioita toimenpanevien paikallishallintojen osuus oli 100 % vuonna 2019
12.4. Varmistaa vuoteen 2020 mennessä ympäristön kannalta kestävä kemikaalien ja jätteiden käsittely koko elinkaaren ajan 12.4.2 Vaarallisen jäteen määrä henkeä kohti oli 435 kg vuonna 2016
14.2. Suojella ja hallita vuoteen 2020 menessä kestävästi merten ja rannikkoalueiden ekosysteemejä 14.2.1 Ekosysteemilähtöisesti hallinnoitujen alueiden osuus kansallisesti rajatuista talousvyöhykkeistä oli 100 % vuonna 2019
14.4. Säännellä kalastusta tehokkaasti vuoteen 2020 mennessä ja lopettaa liikakalastus, laiton, ilmoittamaton ja sääntelemätön kalastus sekä tuhoisat kalastuskäytänteet 14.4.1 Biologisesti suotuisalla suojelun tasolla olevien kalakantojen osuus: Ei tietoa
14.5. Suojella vuoteen 2020 mennessä vähintään 10% rannikko- ja merialueista tutkimustiedon mukaisesti 14.5.1 Suojeltujen rannikko- ja merialueiden laajuus oli 10% vuonna 2019
14.6. Kieltää vuoteen 2020 mennessä tietyt kalastustukien muodot, jotka edistävät liikakapasiteettia ja -kalastusta 14.6.1 Laittoman, ilmoittamatta jäävän ja sääntelemättömän kalastuksen torjunnan kehittyminen: Ei tietoa
15.1. Vuoteen 2020 mennessä maa- ja sisävesialueiden ekosysteemien ja niiden tuottamien palveluiden säilyminen, ennallistaminen ja kestävä käyttö 15.1.1 Metsämaan osuus koko maapinta-alasta oli 86,6 % vuonna 2018
15.2. Vuoteen 2020 mennessä edistää kestävää metsätaloutta 15.2.1 Edistyminen kohti kestävää metsätaloutta: Ei tietoa
15.5. Ryhtyä kiireellisiin ja merkittäviin toimenpiteisiin luontaisten elinympäristöjen turmeltumisen vähentämiseksi, luonnon monimuotoisuuden katoamisen pysäyttämiseksi ja uhanalaisten lajien suojelemiseksi sekä niiden sukupuuttoon kuolemisen estämseksi vuoteen 2020 mennessä 15.5.1 Uhanalaisuusindeksi (Red List Index) oli 0,87 vuonna 2018
15.8. Ottaa vuoteen 2020 mennessä käyttöön menetelmiä, joilla voidaan estää ja merkittävästi vähentää haitallisten vierasperäisten lajien vaikutuksia maa- ja vesiekosysteemeihin 15.8.1 Maat, joilla on kansallinen lainsäädäntö ja resurssointi vieraslajien torjuntaan: Toteutunut Suomessa
15.9. Integroida vuoteen 2020 mennessä ekosysteemiin ja luonnon monimuotoisuuden liittyvät arvot suunnitteluun, kehitysprosesseihin ja köyhyyden vähentämisstrategioihin sekä -toimenpiteisiin 15.9.1 Edistyminen kohti kansallisia tavoitteita, jotka ovat Strategic Plan for Biodiversity 2011-2020:n Aichi Biodiversity Target 2:n mukaisia: Kansalliset tavoitteet on asetettu.
17.11. Lisätä merkittävästi kehitysmaiden vientiä siten, että vähiten kehittyneiden maiden osuus viennistä voidaan kaksinkertaistaa vuoteen 2020 mennessä 17.11.1 Kehitysmaiden ja vähiten kehittyneiden maiden osuus globaalista viennistä: Globaali indikaattori, jota ei voi laskea Suomelle
17.18. Tehostaa vuoteen 2020 mennessä tukea kehitysmaiden valmiuksien kehittämiselle 17.18.2 Maat, joilla on YK:n virallisen tilaston perusperiaatteita noudattava lainsäädäntö: Toteutunut Suomessa. 17.18.3 Maat, joilla on kansallinen tilasto-ohjelma: Toteutunut Suomessa

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
6.4.2020
Antti Hörkkö

Teollisuudessa ympäristönsuojeluinvestointien osuus pääoman bruttomuodostuksesta on vain reilu 2 prosenttia. Kun huomioidaan t&k-menojen pääomittamisen eriävät käytännöt ja ympäristönsuojeluinvestointien tarkat kriteerit, ovat investoinnit ympäristön kannalta kuitenkin myönteisempiä kuin mitä tuo investointien suhdeluku antaisi ymmärtää.

 

 

 

Blogi
10.9.2019
Jukka Hoffren

Arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti noin 30 prosenttia kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiin. Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan arviolta 10–15 prosenttia. Kotitaloudet heittävät ruokaa vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa – noin 23 kiloa ruokaa suomalaista kohti. Esitetyt arviot ovat kuitenkin epävarmoja, ja ruokahävikin tilastointia ollaan parhaillaan kehittämässä.

Artikkeli
8.6.2018
Jukka Hoffren, Ari Tyrkkö

Tilastokeskuksen hanke ”YK:n SDG-indikaattorien kansallinen tuottaminen” kokoaa ja julkaisee YK:n kestävän kehityksen indikaattorit Suomen osalta vuoden 2018 aikana. Juuri valmistuneen kartoituksen mukaan puolet indikaattoreista on hankittavissa olemassa olevista lähteistä.