tk-icons
Sivuston näkymät

Yli puolet vähentänyt jo kulutustaan ja aikoo vähentää jatkossakin

24.4.2020
Twitterissä: @anna_parnanen

Koronakriisillä on odotetusti ollut selvä vaikutus kansalaisten kulutukseen, kertovat Tilastokeskuksen kuluttajien luottamus -tutkimuksen lisäkysymykset. Ne kertovat samaa tarinaa kulutuksen laskusta kuin korttiostojen perusteella tehdyt arviot.

Noin 60 prosenttia kaikista vastaajista ilmoitti vähentäneensä omaa kulutustaan pandemian takia. Kaiken kaikkiaan 13 prosenttia oli vähentänyt kulutustaan paljon ja 46 prosenttia hieman.

Noin neljä kymmenestä (37 %) arvioi, ettei pandemialla ole ollut vaikutusta heidän kulutukseensa, ja viidellä prosentilla kriisi oli jopa lisännyt kulutusta.

Suurin piirtein samassa määrin vastaajat arvelevat vähentävänsä kulutustaan koronapandemian takia lähikuukausina joko paljon (13 %) tai hieman (44 %).

Noin neljä kymmenestä aikoo lähikuukausina pitää kulutuksen ennallaan ja nelisen prosenttia aikoo lähikuukausina jopa lisätä kulutustaan.

Samankaltaisia tuloksia saadaan myös sen osalta, kuinka moni kokee pandemian heikentäneen omaa taloudellista tilannettaan. Reilu kymmenesosa (12 %) vastaajista arveli kriisin heikentävän heidän taloudellista tilannettaan huomattavasti ja 40 prosenttia jossain määrin. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Kuluttajien näkemykset koronakriisin vaikutuksista omaan ja Suomen talouteen
Kuvio 1. Kuluttajien näkemykset koronakriisin vaikutuksista omaan ja Suomen talouteen
Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajien luottamus -tutkimuksen lisäkysymykset

Peräti 46 prosenttia kuitenkin arvioi, ettei kriisillä ole vaikutusta heidän taloudelliseen tilanteeseensa. Muutamalla prosentilla (3 %) tilanne oli jopa parantunut.

Siinä missä reilu puolet arvioi pandemian heikentävän omaa taloudellista tilannetta lähikuukausina, miltei kaikki (99 %) uskoivat Suomen yleisen taloudellisen tilanteen heikkenevän lähikuukausina. Valtaosa eli 74 prosenttia uskoi taloudellisen tilanteen heikkenevän huomattavasti ja neljännes jossain määrin.

Koronapandemian vaikutukset talouteen ja työllisyyteen herättävät paitsi huolta myös lukuisia kysymyksiä. Näihin tietotarpeisiin vastatakseen Tilastokeskus tuottaa jatkossakin vakiintuneita suhdannemittareita, kuten kokonaistuotannon kehityksestä kertovia bkt-lukuja ja työllisyysastetietoja.  

Rajoitukset ovat kuitenkin vaikuttaneet taloustilanteeseen poikkeuksellisen äkillisesti, ja akuutista tilanteesta kertovalle tiedolle on nyt erityisen kova kysyntä. Siksi päätimme tuottaa myös hieman nopeammalla rytmillä suuntaa-antavia tietoja ja lisäsimme kuluttajien luottamus -tutkimukseen huhtikuun aikana pandemiaan liittyviä kysymyksiä.

Lisäkysymyksillä pyrimme saamaan ensinnäkin tietoa siitä, miten korona oli vaikuttanut vastaajien taloustilanteeseen, ja toisaalta kartoittamaan arvioita tulevaisuuden näkymistä. Aiemmin olemme raportoineet tietoja yrittäjiin liittyen.

Kirjoittaja on erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikös­sä.

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
7.5.2020
Tatu Leskinen

Suomen työllisyys ennätti kasvaa ennen koronakriisiä yhtäjaksoisesti vuodesta 2015 alkaen ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä pienentyä vuodesta 2016 alkaen. Talouskasvu veti niin työvoiman ulkopuolelta kuin piilotyöttömistä etenkin 55–64-vuotiaita työhön ja työnhakuun. Työnsaantimahdollisuuksien parantuminen näkyi selvästi myös opiskeluikäisten aktivoitumisena.

Blogi
5.5.2020
Mervi Niemi

Ennen pandemiaa palvelut olivat tulleet monipuolistamaan teollisuudesta ja vienti­painotteisesta tavara­tuotannosta eläneen Suomen taloutta ja kilpailu­kykyä. Jatkuuko monipuolistuminen kriisin jälkeen? Paljon riippuu nyt tehtävistä kysymyksistä ja ratkaisuista. Kysyntä, tuotanto ja kehittämis­toiminta voivat muuttua paljonkin.

Blogi
30.4.2020
Anna Pärnänen

Kuluttajien luottamus -tutkimuksen lisäkysymysten tulokset kertovat varsin synkistä työllisyysnäkemyksistä koronapandemian seurauksena. Vaikka lomautusta ja työttömäksi jäämistä ennakoivien palkansaajien ja yrittäjien osuudet vastauksissa ovat pieniä, ovat ne määrällisesti huolestuttavan suuria.