Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Yli puolet vähentänyt jo kulutustaan ja aikoo vähentää jatkossakin

24.4.2020
Twitterissä: @anna_parnanen
Kuva: Kari Likonen

Koronakriisillä on odotetusti ollut selvä vaikutus kansalaisten kulutukseen, kertovat Tilastokeskuksen kuluttajien luottamus -tutkimuksen lisäkysymykset. Ne kertovat samaa tarinaa kulutuksen laskusta kuin korttiostojen perusteella tehdyt arviot.

Noin 60 prosenttia kaikista vastaajista ilmoitti vähentäneensä omaa kulutustaan pandemian takia. Kaiken kaikkiaan 13 prosenttia oli vähentänyt kulutustaan paljon ja 46 prosenttia hieman.

Noin neljä kymmenestä (37 %) arvioi, ettei pandemialla ole ollut vaikutusta heidän kulutukseensa, ja viidellä prosentilla kriisi oli jopa lisännyt kulutusta.

Suurin piirtein samassa määrin vastaajat arvelevat vähentävänsä kulutustaan koronapandemian takia lähikuukausina joko paljon (13 %) tai hieman (44 %).

Noin neljä kymmenestä aikoo lähikuukausina pitää kulutuksen ennallaan ja nelisen prosenttia aikoo lähikuukausina jopa lisätä kulutustaan.

Samankaltaisia tuloksia saadaan myös sen osalta, kuinka moni kokee pandemian heikentäneen omaa taloudellista tilannettaan. Reilu kymmenesosa (12 %) vastaajista arveli kriisin heikentävän heidän taloudellista tilannettaan huomattavasti ja 40 prosenttia jossain määrin. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Kuluttajien näkemykset koronakriisin vaikutuksista omaan ja Suomen talouteen
Kuvio 1. Kuluttajien näkemykset koronakriisin vaikutuksista omaan ja Suomen talouteen
Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajien luottamus -tutkimuksen lisäkysymykset

Peräti 46 prosenttia kuitenkin arvioi, ettei kriisillä ole vaikutusta heidän taloudelliseen tilanteeseensa. Muutamalla prosentilla (3 %) tilanne oli jopa parantunut.

Siinä missä reilu puolet arvioi pandemian heikentävän omaa taloudellista tilannetta lähikuukausina, miltei kaikki (99 %) uskoivat Suomen yleisen taloudellisen tilanteen heikkenevän lähikuukausina. Valtaosa eli 74 prosenttia uskoi taloudellisen tilanteen heikkenevän huomattavasti ja neljännes jossain määrin.

Koronapandemian vaikutukset talouteen ja työllisyyteen herättävät paitsi huolta myös lukuisia kysymyksiä. Näihin tietotarpeisiin vastatakseen Tilastokeskus tuottaa jatkossakin vakiintuneita suhdannemittareita, kuten kokonaistuotannon kehityksestä kertovia bkt-lukuja ja työllisyysastetietoja.  

Rajoitukset ovat kuitenkin vaikuttaneet taloustilanteeseen poikkeuksellisen äkillisesti, ja akuutista tilanteesta kertovalle tiedolle on nyt erityisen kova kysyntä. Siksi päätimme tuottaa myös hieman nopeammalla rytmillä suuntaa-antavia tietoja ja lisäsimme kuluttajien luottamus -tutkimukseen huhtikuun aikana pandemiaan liittyviä kysymyksiä.

Lisäkysymyksillä pyrimme saamaan ensinnäkin tietoa siitä, miten korona oli vaikuttanut vastaajien taloustilanteeseen, ja toisaalta kartoittamaan arvioita tulevaisuuden näkymistä. Aiemmin olemme raportoineet tietoja yrittäjiin liittyen.

Kirjoittaja on erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikös­sä.

 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
17.10.2023
Harri Kananoja, Martti Korhonen, Tapio Kuusisto, Kristiina Nieminen, Katri Soinne

Viime vuosien inflaatio, korkojen nousu ja asuntomarkkinoiden myllerrys ovat koetelleet erilaisia kotitalouksia kovin eri tavoin. Tiukimmilla ovat olleet perheet, joilla on mittava vaihtuvakorkoinen asuntolaina ja huomattavat välttämättömät kulut. Tilastokeskuksen asiantuntijat kurkistavat kolmen esimerkkiperheen elämään.

Artikkeli
11.10.2023
Pertti Kangassalo

Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli syyskuussa poikkeuksellisesti miinuksella kaikissa väestöryhmissä. Ikääntyneiltä, eläköityneiltä, työttömiltä, kouluttamattomilta tai pienituloisilta ei juuri löytynyt myönteistä arviota tai näkymää taloudesta. Eri sosioekonomisten ryhmien luottamus on systemaattisesti eri tasolla, mutta talouskriisit ovat koskettaneet kaikkia yhtä paljon suhteellisesti.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Merkittävimpiä pandemia-ajan yritystukia saaneilla yrityksillä oli muita suurempia vaikeuksia pitää kiinni työntekijöistään. Sen sijaan ravitsemusalalle kohdennetun ravintolatuen vastaanottajilla tilanne on ollut suotuisampi. Tulorekisterin palkansaaja-aineiston yhdistäminen yritystukitilaston yritysaineistoon mahdollistaa tukiohjelmien ja työpaikkojen säilyvyyden välisen yhteyden tarkastelun.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Jo olemassa olevaa tietovarallisuutta voidaan hyödyntää yhdistämällä yksikköaineistoja – ja näin tuottaa uutta tilastotietoa tiedonantajia kuormittamatta. Esimerkiksi yritystukiaineiston yhdistäminen liikevaihdon suhdannetietoihin paljastaa, että keskeisiin tukiohjelmiin osallistuneista yrityksistä parhaiten pandemia-ajasta selvisivät häiriörahoitusta saaneet. Niillä saattoi kuitenkin olla myös muita paremmat lähtökohdat.

Blogi
18.9.2023
Reetta Karinluoma, Nata Kivari, Tapio Kuusisto

Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyys­tilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.

tk-icons