Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Harva painaa erityisen pitkää työviikkoa

8.6.2021
Twitterissä: @TaskinenP
Kuva: Aki Harju

Suomalaisten työajat nousivat viime viikon lopulla jälleen keskusteluun. Mitä tilastot kertovat johtajien ja muiden pidempää työviikkoa tekevien palkansaajien työajasta?

Suomessa on vain yksi palkansaajien ammattiryhmä (kolminumerotasolla), jonka säännöllinen työaika on noin 45 tuntia viikossa: vähittäis- ja tukkukaupan johtajat. Kaikista kokoaikaisista palkansaajista 0,4 prosenttia työskentelee 60 tuntia tai enemmän.

Tiedot ovat vuodelta 2020, mutta yleensäkin johtajat tekevät pidempää työviikkoa kuin muut palkansaajat. Suomesta löytyy muutama johtaja-ammattien ryhmä, joissa vuonna 2020 säännöllinen työaika oli 44–45 tuntia. Johtajia näissä oli yhteensä 22 000.

Taulukko 1. Pisimpiä työviikkoja tekevät johtajaryhmät vuonna 2020
  Viikkotyöaika, tuntia Työllisiä
Vähittäis- ja tukkukaupan johtajat 45,1 2 000
Toimitusjohtajat ja pääjohtajat 44,8 4 000
Teollisuuden tuotantojohtajat sekä
kaivos-, rakennus- ja jakelujohtajat
44,0 12 000
Tieto- ja viestintäteknologiajohtajat 44,0 3 000

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Johtajien pääryhmässä toimi vuonna 2020 yhteensä 69 000 palkansaajaa, joiden keskimääräinen säännöllinen työaika oli 43,7 tuntia.

Kuljetusalalla paljon työntekijöitä ja pitkä työpäivä

Kuljetustyöntekijöitä oli vuonna 2020 yhteensä 113 000. Heidän keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaikansa oli 42,7 tuntia.

Kuljetusalalla eniten työtä teki noin 20 000 henkilö- ja pakettiauton- sekä moottoripyöränkuljettajaa – keskimääräisen työviikon ollessa vähän yli 43 tuntia.

Heitäkin pidempi työaika oli ”yhdistetyn maanviljelyn ja eläintenkasvatuksen harjoittajilla”. Ryhmässä oli 16 000 palkansaajaa ja keskimäärin 43,5 tunnin säännöllinen työaika.

Lääkäreiden noin 42 tunnin työaika on pisimpien joukossa, kuten myös yliopisto- ja korkeakouluopettajien viikkotyöaika, joka on vähän alle 42 tuntia.

Taulukko 2. Eräitä pisimmän työviikon ammattiryhmiä vuonna 2020
  Viikkotyöaika, tuntia Työllisiä
Kansimiehistö ym. vesiliikenteen
työntekijät
44,0 2 000
Yhdistetyn maanviljelyn ja
eläintenkasvatuksen harjoittajat
43,5 16 000
Henkilö- ja pakettiautonkuljettajat
sekä moottoripyöränkuljettajat
43,2 19 000
Raskaiden moottoriajoneuvojen
kuljettajat
43,0 56 000
Työkoneiden kuljettajat 42,5 33 000
Eläinlääkärit 42,3 3 000
Lääkärit 41,9 24 000

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Kun katsotaan tietoja ilman ammattiryhmiä, niin superpitkiä työviikkoja on ani harvoilla. Kuitenkin 9 000 palkansaajaa pitää säännöllisenä viikkotyöaikana 60 tuntia. Siitä ylöspäin tekijät harvenevat entisestään.

Työaikaa voi olla myös vaikea hahmottaa

Asiantuntijat tai erityisasiantuntijat eivät vuoden 2020 tietojen mukaan erotu ammattiryhminä mitenkään erityisesti kokoaikatyötä tekevien palkansaajien keskimääräisestä 39,2 säännöllisestä viikkotyöajasta.

Mutta kertooko säännöllinen työaika kaikkea?

On esimerkiksi mahdollista, että joissakin töissä on hankala hahmottaa säännöllistä työaikaa, mikäli työ leviää epäsäännöllisesti vapaa-ajan reviirille.

Työn läikkyminen vapaa-ajalle tuntuu olevan Suomessa varsin yleistä muuhun Eurooppaan verrattuna.

Työaika on helpompi mitata silloin, kun se tehdään muualla kuin kotona. Tämän vuoksi työaikaa tulisi tutkia muistakin näkökulmista, jotka eivät mahdu yhteen blogiin. Unohtamatta yrittäjien työaikoja, jotka ovat oman tarkastelunsa arvoisia.

Tiedot pohjaavat kyselytutkimukseen

Kovin pitkä työviikko on siis harvinainen palkansaajilla.

Tiedot perustuvat työntekijöiden itsensä ilmoittamiin käsityksiin säännöllisestä työajasta samassa yhteydessä, kun heidän työmarkkina-asemansa määritellään työvoimatutkimuksessa.

Näissä luvuissa on mukana ainoastaan kokoaikatyötä tekevät, ja ne koskevat päätyötä. Sivutyöt luonnollisesti lisäävät sivutöitä tekevien kokonaistyöaikaa.

Luvut perustuvat vielä työvoimatutkimuksen uudistamattomaan aikasarjaan, mutta työvoimatutkimuksen aikasarjakorjaus ei oletettavasti vaikuta työaikatietoihin paljoakaan.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksessa.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
18.2.2021
Pertti Taskinen

Lisäsikö etätyöhön siirtyminen työtunteja korona­vuonna? Yksiselitteisen vastauksen sijaan on pyrittävä tunnistamaan ryhmiä, jotka siirtyivät etätöihin, ja myös katsottava, kuinka paljon keskimääräinen tehty viikkotyö­tuntimäärä muuttui.

Artikkeli
4.2.2021
Pertti Taskinen

Työttömyyden lisäksi koronakriisi on pahentanut piilotyöttömien, enemmän työtunteja haluavien osa-aikaisten ja muidenkin työtä etsivien tilannetta. Työn puutteesta kärsivien EU-maiden kärkipäähän ovat heti suurtyöttömyys­maiden jälkeen nousseet Suomi ja Ruotsi.  

tk-icons