Vuoden 2023 alusta lähtien kuntien ja kuntayhtymien vastuut sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen (sote-uudistus) järjestämisestä siirtyvät hiljattain perustetuille hyvinvointialueille. Uudistus tietää muutoksia useampaankin tilastoon, ja erityisesti se tulee muuttamaan esimerkiksi kansantalouden tilinpidolle keskeistä sektoriluokitusta.
Uusien hyvinvointialueiden myötä voimassa olevaa sektoriluokitusta päivitetään siten, että uusille yksiköille löytyy luokituksessa oma paikkansa.
Tilastokeskus on valmistellut luonnoksen uudesta sektoriluokituksesta, jossa hyvinvointialueet tullaan luokittelemaan Julkisyhteisöt sektoriin (S.13) Paikallishallinnon (S.1313) alasektorille. Lisäksi hyvinvointiyhtymät sekä muut hyvinvointialuehallinnon yksiköt tullaan luokittelemaan omille alasektoreilleen. Nämä kolme alasektoria summautuvat hyvinvointialuehallintoon. (ks. Taulukko)
Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä pelastustoimea vastaava toiminta tullaan luokittelemaan Kuntasektorille (S.131311). Ahvenanmaan sekä kuntien, kuntayhtymien ja muiden paikallishallinnon yksiköiden sektoriluokat säilyvät muuten ennallaan, mutta sektoriluokituksen numerotaso vaihtuu.
| S.1313 Paikallishallinto | |||
|---|---|---|---|
| S.13131 | Paikallishallinto pl. hyvinvointialuehallinto | ||
| S.131311 | Kunnat | ||
| S.131312 | Kuntayhtymät | ||
| S.131313 | Ahvenanmaan maakunnan hallitus | ||
| S.131319 | Muut paikallishallinnon yksiköt | ||
| S.13132 | Hyvinvointialuehallinto | ||
| S.131321 | Hyvinvointialueet | ||
| S.131322 | Hyvinvointiyhtymät | ||
| S.131329 | Muut hyvinvointialuehallinnon yksiköt | ||
Hyvinvointialueet -sektori sisältää kaikki 21 hyvinvointialuetta. Hyvinvointiyhtymiin kuuluvat HUS-yhtymä sekä muut, jatkossa perustettavat hyvinvointialueiden väliset yhtymät. Hyvinvointiyhtymien tehtävänä on hyvinvointialueiden toimintaan kuuluvien tehtävien tukipalvelujen tuottaminen, eikä niillä ole palveluiden järjestämisvastuuta. HUS-yhtymällä on kuitenkin poikkeavasti järjestämisvastuu tietyissä tehtävissä.
Tässä blogissa esitelty sektoriluokituksen muutos on vielä valmisteluvaiheessa, ja lopullinen päätös uudesta sektoriluokituksesta tehdään ensi vuoden alkupuolella. Tällä hetkellä luonnokseen kerätään vielä huomioita sektoriluokitusta käyttäviltä Tilastokeskuksen sidosryhmien asiantuntijoilta.
Lopullinen päätös ja vastuu uudesta sektoriluokituksesta kuuluu kuitenkin Tilastokeskukselle, joka noudattaa päätöksessään Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmää (EKT 2010). Myös EU:n tilastovirastoa Eurostatia kuullaan päätöstä valmisteltaessa, koska se vastaa tilinpidon käytäntöjen harmonisoinnista EU-maiden välillä.
Tilastokeskus voi tarpeen vaatiessa myöhemmin päivittää sektoriluokituksen soveltamispäätöksiä, esimerkiksi ohjeistuksen tai soveltamispäätöksen kohteena olevan yksikön tai joukon toiminnassa ja olosuhteissa tapahtuvien muutosten vuoksi.
Uusi sektoriluokitus tulee voimaan vuodesta 2023 alkaen sote-tehtävien siirtyessä kunnilta hyvinvointialueille. Laki hyvinvointialueista astui voimaan jo 1.7.2021, ja samaan aikaan perustettiin hyvinvointialueet.
Alkuvaiheessa hyvinvointialueita johtaa väliaikainen valmistelutoimielin (VATE). Aluevaalien jälkeen aluevaltuustot ottavat vastuun toiminnan ja hallinnon käynnistämisestä. Vuoden 2022 loppuun asti hyvinvointialueiden hallinnon valmisteleva toiminta luokitellaan tällä hetkellä voimassa olevan sektoriluokituksen mukaisesti paikallishallintosektorin alasektorille Muut paikallishallintosektorin yksiköt (S.13139).
EKT 2010-asetuksen ohjeet ovat suhteellisen yleisellä tasolla, kun määritellään julkisyhteisöjen sisäisiä alasektoreita. Tarkemmat kuvaukset päätöksen taustalla olevista tekijöistä löytyvät sektoriluokituksen soveltamispäätöksestä, joka julkaistaan ensi vuoden alkupuolella.
Päätös luokitella hyvinvointialueet paikallishallintosektorin alasektorille perustuu määritelmiin institutionaalisesta yksiköstä sekä julkisyhteisöihin kuuluvasta yksiköstä. Hyvinvointialueille valitaan vaaleilla aluevaltuusto sekä hallinto, joilla on oikeus päättää niille lainsäädännöllä asetettujen tehtävien järjestämisestä. Valtio ei myöskään suoraan kontrolloi hyvinvointialueita, vaikka iso osa rahoituksesta tuleekin sitä kautta.
Nämä seikat huomioon ottaen hyvinvointialueilla voidaan katsoa olevan itsenäistä päätösvaltaa, jolloin ne täyttävät institutionaalisen yksikön kriteerit. Lisäksi julkisyhteisöihin kuuluvan yksikön ehdot täyttyvät, koska hyvinvointialueiden pääasiallinen tarkoitus on tuottaa markkinattomia tavaroita ja palveluita yhteisön hyväksi.
Paikallishallinnon määritelmään hyvinvointialueet sopivat parhaiten sen vuoksi, että ne on määritelty rajatulle maantieteelliselle alueelle, mutta niiden toimivalta on suppeampi kuin määritelmä Osavaltiohallinnon (S.1312) toimivallasta.
Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen ensisijainen järjestämisvastuu poikkeaa muun maan järjestelyistä siten, että nämä toimet eivät siirry erilliselle hyvinvointialueelle. Pääasiallinen järjestämisvastuu jää edelleen Helsingin kaupungille. Tämän vuoksi oli keskeistä selvittää, voidaanko Helsingin kaupungin sote-toiminta luokitella samalle sektorille kuin hyvinvointialueet.
Helsingin kaupungin sote-palveluista vastaava toiminta ei täytä institutionaalisen yksikön kriteerejä. Vaikka Helsingin kaupungin tulee uuden hyvinvointialuelain myötä laatia sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta tilikaudelta erillinen tilinpäätös, ei sillä voida katsoa olevan tarpeeksi itsenäistä päätösvaltaa, jotta institutionaalisen yksikön kriteerit täyttyisivät
EKT 2010 ohjeistaa, että täydellistä kirjanpitoa pitävä yksikkö ilman itsenäistä päätösvaltaa on osa sitä kontrolloivaa yksikköä. Näin ollen Helsingin kaupungin sote-palveluista vastaava toiminta luokitellaan edelleen kuntasektorille eli samalle sektorille, mihin sitä kontrolloiva yksikkö Helsingin kaupunki kuuluu.
Kirjoittaja työskentelee kansantalouden tilinpidossa julkisen talouden asiantuntijana.
Turpeen ja kivihiilen käytön väheneminen on tuottanut haasteita niiden hintatilastoinnille. Hintatietoa on käytetty erilaisisa sopimuksissa, jotka on syytä tarkistaa nyt, kun tuotekohtaisten hintojen ja alaindeksien julkaisu voi pian loppua.
YK:n uusi suositus kansantalouden tilinpitojärjestelmäksi valmistuu vuosikymmenen puolivälissä. Tavoitteena on kuvata paremmin yhteiskuntia muuttavia ilmiöitä kuten hyvinvointi ja kestävä kehitys, globalisaatio, digitalisaatio ja sen yhteydessä esimerkiksi krypto-varojen käsittely.
Kansantalouden tilinpito ei ota kantaa siihen, onko jokin tuotanto hyödyllistä tai aiheuttaako se suoranaista haittaa. Ekosysteemit ja luontoarvot pitää saada mukaan kansantalouden tilinpidon rinnalle kokonaisuutta täydentämään, mutta se ei ole helppoa.
Finnveran vientitakuut ja erityistakaukset esitetään jatkossa valtion takauskannan sijaan erillisessä, lakisääteisille takauksille varatussa kohdassa julkisyhteisöjen vastuiden julkaisussa. Muutoksen myötä Suomen valtion takausten vertailtavuus muihin EU-maihin paranee.
Koronakriisi, ilmastokriisi ja talouden suhdannevaihtelut ovat nostaneet hyvinvoinnin niin poliittiseen debattiin kuin arkipäiväiseen jatkuvaan keskusteluun. Hyvinvoinnin tekijät, käsitykset ja mittarit elävät ajassa.
Suomessa julkisyhteisöillä on rahoitusvaroja selvästi enemmän kuin velkaa. Rahoitusvarat ja velat ovat kuitenkin jakautuneet epätasaisesti julkisyhteisöjen sektoreiden välillä. Rahoitusvarat ovat kasvaneet finanssikriisistä vuodesta 2008 lähtien melko tasaisesti, ja reilun kahdentoista vuoden jälkeen ne ovat yhteensä yli 190 miljardia euroa korkeammalla tasolla. Korona on kuitenkin tuonut rahoitusvaroihin ja velkoihin myös suuria vaihteluita.
Suomalaiset valuvat juhannuksena mökeille, ja kaupunkien kaduilla on autiota. Luhangalla, Kustavissa, Puumalassa ja Kuhmoisissa väkimäärä jopa nelinkertaistuu keskikesän juhlan aikaan. Mitä kaikkea mobiilidata kertoo suomalaisten juhannuksenvietosta?
Tilastokeskuksen rakennusten ja asuinolojen tilastoissa otetaan toukokuussa 2021 käyttöön Rakennusluokitus 2018. Uudessa luokituksessa myös erityisryhmien asuminen lasketaan osaksi asuinrakennuksia. Samalla kesämökkien laskentatapa uudistuu. Suomen kymmenen mökkirikkainta kuntaa säilyvät samoina, mutta niiden keskinäinen järjestys hieman muuttuu.
